Taitovalmennus sopii kaikille

Taitovalmennus on matalan kynnyksen palvelu, jota toteutetaan lapsen ja nuoren arjessa

Taitovalmennus linkittyy sivistys- ja sote-palveluiden lakisääteisiin palveluihin ja se on asiakkaalle maksuton.

Taitovalmennus voidaan ottaa käyttöön

• heti, kun huoli herää
• kun odotellaan tutkimuksia
• ja kuntoutuspäätöksiä
• kun etsitään palveluita
• kun jonotetaan terapiaan

Mitä hyötyjä taitovalmennus tarjoaa?

Palvelujärjestelmämme ei pysty tällä hetkellä vastaamaan riittävästi neurokirjon lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Monet heistä jäävät ilman tunnistamista ja tukitoimia. Jonot tutkimuksiin ovat pitkät ja diagnoosin saaminen kestää.

Taitovalmennuksen avulla tartumme lapsen ja nuoren haasteisiin heti ja teemme sen yhdessä. Kun taitovalmennusta toteutetaan samoilla periaatteilla sekä kotona että sivistys- ja sote-palveluissa, hyödyt moninkertaistuvat.

• Häiriökysyntä vähenee. 
• Oikeiden palveluiden löytyminen helpottuu.
• Palveluiden oikea-aikaisuus paranee.

Taitovalmennus sopii kaikille

Taitovalmennus sopii erityisesti neurokirjon lapsille ja nuorille, mutta sen työkaluista hyötyvät kaikki. Me kaikki opiskelemme uusia taitoja elämämme aikana.

Varhaiskasvatuksessa taitovalmennuksen tavoitteena on tunnistaa kehityksellisiä haasteita mahdollisimman varhain ja käynnistää puuttuvien taitojen tavoitteellinen harjoittelu lapsen arjessa. Erityinen huomio kohdistetaan itsesäätelytaitojen harjoittelemiseen, jotta lapsella on hyvä pohja toiminnanohjauksen taitojen harjoittelemiseen esi- ja alkuopetuksessa.

Alakoulussa harjoitellaan erityisesti toiminnanohjauksen taitoja, jotka luovat pohjaa oppimiselle, osallisuudelle ja itsestä huolehtimiselle.

Yläkoulussa ja toisella asteella kartoitetaan mahdollisia taitopuutteita ja niistä johtuvia ei-toivottuja toimintamalleja. Tällöin valmennus toimii etenkin opiskeluhuollon työkaluna.

Taitojen harjoitteleminen ja
ratkaisukeskeinen pedagogiikka

Varhain on parhain

• Lasta kuullaan ja kannustetaan oppimaan uusia taitoja.
• Hän ei ehdi kehittää haasteisiin ei-toivottuja käyttäytymismalleja.
• Uusien taitojen myötä lapsi saa onnistumisen kokemuksia.
• Myönteiset kokemukset heijastuvat oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
• Kun kaikki lapset harjoittelevat uusia taitoja samaan aikaan, taitojen oppiminen on yhdistävä kokemus.
• Myönteisyys leviää myös ympäristöön.

Miten varhainen puuttuminen toteutuu Suomessa?

Keskustelu