Mitä on Oppimaa®Taitovalmennus?

  • ratkaisukeskeinen työmenetelmä, jolla ammattilaiset
    • vahvistavat lasten ja nuorten toimintakykyä
    • varhaiskasvatuksen, koulun, perhetyön tai lastensuojelun arjessa
    • yhteistyössä kodin kanssa

Oppimaa®Taitovalmennukseen sisältyy

Oppimaa®Taitovalmennus
-jäsenyyssivusto

  • Taitovalmentajan koulutus 10 op – työssäoppiminen
  • Taitovalmennuksen työkalut – päivittyvä työkalupakki

Maksuttomat verkkokurssit

  • Taitovalmennus kotona – oheita perheelle, maksuton
  • Neurokirjon palvelujärjestelmä – tietoa johdolle ja päättäjille, maksuton

Koulutuksen tavoitteena on luoda
organisaatioon pysyviä toimintamalleja

Taitovalmennus edellyttää työmenetelmän opiskelua. Yksittäisen työntekijän kouluttautuminen ei kuitenkaan vahvista organisaation osaamista. Siksi koulutus perustuu työyhteisön yhteiseen opiskeluun esihenkilön johdolla.

Ryhmäopiskelun tavoitteena on vahvistaa

  • yhdessä tekemistä,
  • yhteistä ajattelua
  • osaamisen,
  • hiljaisen tiedon ja
  • kokemusten jakamista

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää esihenkilön osallistumista ja sitoutumista koulutukseen. Näin yksilöiden osaaminen muuttuu ryhmän osaamiseksi.

Ryhmän osaaminen muuttuu organisaation osaamiseksi käytännön toiminnan kautta. Se tulee näkyväksi toimintamalleissa, toimintatavoissa ja rakenteissa.

Kun toimintamallit kirjataan organisaation strategiaan, hyviksi havaitut käytännöt pysyvät, vaikka henkilöstö vaihtuisi.

Oppimaa®Taitovalmennuksen malli

  1. Lapsen/nuoren itsearviointi KESY/SYKE-keskustelussa
  2. Toimintakyvyn arviointi helpolla lomakkeella
  3. Taitovalmennuksen suunnitelma työkalupakin avulla
  4. Taitovalmennuksen toteutus lapsen/nuoren arjessa
  5. Taitovalmennuksen vaikuttavuuden arviointi

Lapsi tai nuori harjoittelee täsmätaitoja toimintakyvyn
arvioinnissa ilmenneisiin haasteisiin omassa arjessaan

Taitojen harjoitteleminen ja
ratkaisukeskeinen pedagogiikka

Ben Furman

  • psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja psykoterapian kouluttaja
  • Muksuoppi-menetelmän kehittäjä
  • Muksuopilla on teoreettinen tausta, joka pohjautuu ratkaisukeskeiseen pedagogiikkaan.

Taitovalmennus sopii kaikille

Taitovalmennus sopii erityisesti neurokirjon lapsille ja nuorille, mutta sen työkaluista hyötyvät kaikki. Me kaikki opiskelemme uusia taitoja elämämme aikana.

Varhaiskasvatuksessa taitovalmennuksen tavoitteena on tunnistaa kehityksellisiä haasteita mahdollisimman varhain ja käynnistää puuttuvien taitojen tavoitteellinen harjoittelu lapsen arjessa. Erityinen huomio kohdistetaan itsesäätelytaitojen harjoittelemiseen, jotta lapsella on hyvä pohja toiminnanohjauksen taitojen harjoittelemiseen esi- ja alkuopetuksessa.

Alakoulussa harjoitellaan erityisesti toiminnanohjauksen taitoja, jotka luovat pohjaa oppimiselle, osallisuudelle ja itsestä huolehtimiselle.

Yläkoulussa ja toisella asteella kartoitetaan mahdollisia taitopuutteita ja niistä johtuvia ei-toivottuja toimintamalleja. Tällöin valmennus toimii etenkin opiskeluhuollon työkaluna.

Taitovalmennus voidaan ottaa käyttöön

  • heti, kun huoli herää
  • kun odotellaan tutkimuksia
  • ja kuntotuspäätöksiä
  • kun etsitään palveluita
  • kun jonotetaan terapiaan

Mitä hyötyjä taitovalmennus tarjoaa?

Palvelujärjestelmämme ei pysty tällä hetkellä vastaamaan riittävästi neurokirjon lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Monet heistä jäävät ilman tunnistamista ja tukitoimia. Jonot tutkimuksiin ovat pitkät ja diagnoosin saaminen kestää.

Taitovalmennuksen avulla tartumme lapsen ja nuoren haasteisiin heti ja teemme sen yhdessä. Kun taitovalmennusta toteutetaan samoilla periaatteilla sekä kotona että sivistys- ja sote-palveluissa, hyödyt moninkertaistuvat.

  • Häiriökysyntä vähenee.
  • Oikeiden palveluiden löytyminen helpottuu.
  • Palveluiden oikea-aikaisuus paranee.

Varhain on parhain

  • Lasta kuullaan ja kannustetaan oppimaan uusia taitoja.
  • Hän ei ehdi kehittää haasteisiin ei-toivottuja käyttäytymismalleja.
  • Uusien taitojen myötä lapsi saa onnistumisen kokemuksia.
  • Myönteiset kokemukset heijastuvat oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
  • Kun kaikki lapset harjoittelevat uusia taitoja samaan aikaan, taitojen oppiminen on yhdistävä kokemus.
  • Myönteisyys leviää myös ympäristöön.

Miten hyvin varhainen puuttuminen toteutuu Suomessa?

Noora Koponen, Eduskunnan nepsy-verkoston perustaja (vihr)

Varhaisen puuttumisen tärkeys

  • saan ristiriitaista tietoa eri puolilta Suomea
  • toivon, että olisimme aiemmin liikkeellä
  • usein puututaan vasta koulussa
  • neuvolaan lisää osaamista
  • tarvitsemme puuttumiseen ensimmäiset työkalut – ensiapupakin

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös