Tervetuloa Oppimaahan

Lastensuojelun laatusuositus 2019

KRITEERI 9:
Lapsi saa hänelle kuuluvan varhaiskasvatuksen, opetuksen terveydenhuollon sekä muut perus- ja erityistason palvelut

Lapsen asioista vastaava sosiaalityönekijä

Järjestää lapselle hänelle kuuluvan kuntoutuksen ja muut palvelut, erityistarpeet huomioiden.

Varmistaa, että lapsi saa itselleen kuuluvat palvelut jo heti sijaishuoltopaikkaan tullessa. Vastaa siitä, että lapselle kuuluvat tuet haetaan. Huolehtii lapsen koulunkäynnin / varhaiskasvatuksen sujumisesta yhteistyössä sivistystoimen kanssa.

Huolehtii siitä, että lapsen erityistarpeet ovat tiedossa sijaishuoltopaikassa ja muissa palveluissa ja että ne huomioidaan lapsen ympärillä olevassa ammattilaisverkostossa huomioiden salassapitoa ja tiedon luovuttamista koskevat säännökset.

Seuraa ja vastaa siitä, että lapsen asiakassuunnitelma sekä sitä täydentävä hoito- ja kasvatussuunnitelma ovat ajan tasalla ja että niitä toteutetaan. Huolehtii, että toisen kunnan alueelle sijoitettu lapsi saa tarvitsemansa palvelut sijaiskunnassaan.

Toimeksiantosuhteinen perhehoitaja

Hakee yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa lapselle kuuluvat tuet ja palvelut. Huolehtii lapsen varhaiskasvatuksen, koulunkäynnin ja perusterveydenhuollon palveluiden toteutumisesta. Tekee aktiivisesti yhteistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa. Huolehtii lapsen tarvitseman kuntoutuksen toteutumisesta ja osallistuu tarpeen mukaan lapsen kuntoutukseen. Vastaanottaa lapsen tarpeen niin vaatiessa tukea ja apua myös itselleen sekä hakee sitä myös itse aktiivisesti.

Perhehoitajan tuesta vastaava taho

Keskustelee perhehoitajan kanssa palvelujen sujuvuudesta sekä niiden järjestämisestä. Kuulee myös lasta tapaamisilla sijaisperheessä ja tekee tiivistä yhteistyötä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa tilanteen arvioinnissa. Varmistaa, että perhehoitaja ja sijaisperhe saavat tarvitsemansa tuen myös itselleen.

Ammatillisen perhekodin perhehoitaja

Hakee yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa lapselle kuuluvat tuet ja palvelut. Huolehtii lapsen varhaiskasvatuksen, koulunkäynnin ja perusterveydenhuollon palveluiden toteutumisesta. Tekee aktiivisesti yhteistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa Huolehtii lapsen tarvitseman kuntoutuksen toteutumisesta osallistuu tarpeen mukaan lapsen kuntoutukseen Perhekoti vastaanottaa lapsen tarpeen niin vaatiessa tukea ja apua myös itselleen sekä hakee sitä myös itse aktiivisesti.

Laitostyöntekijä ja omahoitaja/ -ohjaaja

Huolehtii lapsen varhaiskasvatuksen, koulunkäynnin ja perusterveydenhuollon palveluiden toteutumisesta. Huolehtii lapsen tarvitseman kuntoutuksen järjestämisestä laitoksessa tai sen toteutumista muissa palveluissa. Osallistuu tarpeen mukaan lapsen kuntoutukseen.

Laitospalvelun tuottaja ja yksikön vastuuhenkilö

Varmistaa yksikön ja sijaintikunnan palveluiden ja yhteistyön toimivuuden. Hakee yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa lapselle kuuluvat tuet ja palvelut. Huolehtii lapsen tarvitseman kuntoutuksen järjestämisestä ja osallistuu tarpeen mukaan lapsen kuntoutukseen.

Varmistaa, että laitoksen moniammatillinen yhteistyö on sujuvaa myös laitoksen yhteistyötahojen kanssa. Laitokseen vastaanotetaan lapsen tarpeen vaatiessa tukea ja apua (esim. erikoissairaanhoidosta) sekä haetaan sitä myös itse aktiivisesti.

Organisaatioiden näkökulma

Asiakastietolaki ohjaa Kanta-palvelujen käyttöön

Keskeinen sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä koskeva laki on laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 (asiakastietolaki).

Lisäksi asiakastietojen kirjaamisesta säädetään sosiaalihuoltoa säätelevissä substanssilaeissa kuten sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa, lastensuojelulaissa ja laissa kuntouttavasta työtoiminnasta.

Jokaisella työntekijällä on kirjaamisvelvoite

Jokainen sosiaalipalvelujen antamiseen osallistuva työntekijä on velvollinen kirjaamaan tarvittavat asiakastiedot koulutustaustastaan riippumatta. Kirjaamisvelvollisuus alkaa, kun palvelunantaja on saanut tiedon henkilön palveluntarpeesta tai ryhtynyt toteuttamaan sosiaalipalvelua.

Velvoite koskee

sosiaalihuollon ammattihenkilöitä
muita asiakastyöhön osallistuvia työntekijöitä.

Poikkeuksena on yksityishenkilö sosiaalipalvelun toteuttajan

Kanta-palvelut on otettava käyttöön

Asiakastietolaki velvoittaa sosiaalihuollon palvelunantajat liittymään Kantaan 1.9.2026 mennessä.

Kantaan liittymisen jälkeen palvelunantajan tulee tallentaa Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon asiakasasiakirjojen alkuperäiset kappaleet sekä tarvittaessa mahdolliset myöhemmät versiot.

Ennen liittymistä syntyneet asiakasasiakirjat voidaan tallentaa Kantaan.

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeen arviointi -vaiheessa sosiaalihuollon työntekijä yhdessä asiakkaan kanssa arvioi tuen tarvetta ja sen luonnetta, asiakkuuden edellytyksiä sekä sitä, millä sosiaalipalveluilla tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Kun henkilön sosiaalihuollon tarve on tullut esille, hänellä on oikeus palvelutarpeen arviointiin. Arviointi voidaan jättää tekemättä vain silloin, jos se on ilmeisen tarpeetonta, esimerkiksi jos palvelujen tarve on vastikään selvitetty tai kyseessä on yksittäinen tilapäinen palvelun tarve.

Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä laaditaan palvelutarpeen arvio ja sen laatimiseksi tarvittavat muut asiakirjat.

Rakenteinen kirjaaminen ei poista ammattilaisen harkintaa

Rakenteisuudesta huolimatta oleellista on edelleen sosiaalihuollon ammattilaisen harkinta siitä, mitä tietoja asiakastyössä kirjataan.

Asiakastyön kirjaajan vastuulla on päättää, mikä tieto on tarpeellista ja riittävää kirjata missäkin tilanteessa.

Viime kädessä asiakastyön kirjaajan vastuulla on harkita, mitä asiakirjaa on tarkoituksenmukaista käyttää missäkin tilanteissa.

Oppilaan näkökulma

Perusopetuslain 4 a -luvun mukaan

oppimisen tuki toteutuu ensisijaisesti pedagogisena tukena

koulunkäynnin tuki toteutuu ensisijaisesti yhteisöllisenä opiskeluhuoltona

ICF on työkalu, jolla kaikki ammattilaiset puhuvat samaa kieltä

ICF-viitekehys on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn luokitus. Sen avulla luodaan kokonaisvaltainen kuva lapsen tai nuoren toimintakyvystä. Toimintakyky kertoo, miten lapsi tai nuori toimii ja selviää arjessa.

ICF on työväline, jolla luodaan yhteinen ymmärrys, miten lasta ja nuorta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. ICF:n avulla ammattilaiset voivat yhdessä

koota tietoa lapsen toimintakyvystä
määritellä tuen tavoitteita
seurata tuen vaikuttavuutta