Oppimaan tavoitteena on hakea kuntien ja hyvinvointialueiden pilotointien jälkeen Oppimaa®Taitovalmennuksen HYTE-toimintamallin arviointia THL:ltä.
Seuraava HYTE-toimintamallien arvioinnin esittely perustuu THL:n verkkosivuihin.
HYTE-toimintamallien arviointi
Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjillä ja asiantuntijoilla on suuri tarve saada arvioitua tietoa HYTE-toimintamallien vaikuttavuudesta. HYTE-toimintamallien arviointi tukee päätöksentekoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja resurssien optimaalisessa kohdentamisessa.
HYTE-toimintamallien edustajat, mallien arvioitsijat ja asiantuntijat kehittävät yhdessä arviointikriteerejä ja -prosessia. Myös asiakkaat osallistuvat arviointi- ja julkaisujärjestelmän kehittämiseen.
Tulossa tiedolla johtamisen palvelu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi
HYTE-toimintamallien arviointiin liittyvää digitaalista palvelua kehitetään parhaillaan. Tuloksena on tiedolla johtamisen väline hyvinvointijohtamisen tueksi. Palveluun kootaan systemaattisesti arvioituja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleja. Se vastaa kysymykseen, mikä näyttöön perustuva HYTE-toimintamalli on vaikuttava, mikä ei, ja miksi.
Suuri tarve näyttöön perustuvalle tiedolle
Päättäjät, asiantuntijat ja ammattilaiset tarvitsevat tietoa vaikuttavista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalleista. Myös rahoittajat ovat kiinnostuneet vaikuttavista HYTE-toimintamalleista. Lisäksi kansalaisilla on tarve saada tietoa toimivista ja vaikuttavista käytänteistä hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseksi.
Suomessa ei ole toistaiseksi järjestelmää, joka kokoaisi tietoa HYTE-toimintamalleista ja niiden vaikuttavuuden arvioista. Kun systemaattinen arviointi puuttuu, toimintamalleja otetaan usein käyttöön ilman näyttöön perustuvaa tietoa vaikuttavuudesta. Tähän tarpeeseen vastaa tuleva portaali hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalleista.
Oppimaa®Taitovalmennus – HYTE-toimintamallin perustiedot
Toimintamallin nimi ja lyhenne
Oppimaa®Taitovalmennus (Taitovalmennus)
Tausta ja tavoite
Oppimaa® on kouluttanut vuodesta 2012 verkkokursseilla yli 10 000 sivistys- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaista lasten ja nuorten neurokirjon haasteiden tunnistamisessa ja tukemisessa. Opiskelijat ovat toivoneet lisäkoulutusta osaamisen viemiseksi työyhteisöjen arkeen.
Oppimaa®Taitovalmennuksen tavoitteena on rakentaa pysyvä HYTE-yhteistyön toimintamalli neuvolaikäisten lasten sekä kouluikäisten lasten ja nuorten neurokirjon haasteiden tunnistamiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen hyödyntämällä ICF-viitekehystä ja taitovalmennusta perhelähtöisesti. Näin sisote-palveluihin rakentuu strukturoitu neurokirjon varhainen tuki matalan kynnyksen palveluksi.
ICF-viitekehys on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn luokitus. Sen avulla luodaan kokonaisvaltainen kuva lapsen/nuoren toimintakyvystä. Toimintakyky kertoo, miten lapsi/nuori toimii ja selviää arjessa.
ICF on työväline, jolla luodaan yhteinen ymmärrys, miten lasta ja nuorta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. ICF:n avulla ammattilaiset voivat yhdessä
- koota tietoa lapsen toimintakyvystä
- määritellä tuen tavoitteita
- suunnitella oikeiden kohdistettua taitojen harjoittelua
- seurata tuen vaikuttavuutta
Taitovalmennusta hyödyntämällä sisote-ammattilainen ottaa helpolla tavalla ICF-viitekehyksen käyttöön arjen työn kautta. Varsinaista ICF-koodien osaamista ei kuitenkaan tarvita.
Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä toimii myös neurokirjon seulana. Se helpottaa pääsyä oikeiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti.
Käyttö
Koulutuksen verkkomateriaali on valmis. Itsenäisten opiskelijoiden koulutus on käynnistynyt. Keskeistä on kuitenkin tiimien yhteinen ja samanaikainen opiskelu kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Kohderyhmä
Lapset ja nuoret, joiden arjen toimintakyvystä herää huoli. Kohderyhmä jakautuu neuvolaikäisiin ja kouluikäisiin sekä heidän perheisiinsä. Menetelmäkoulutuksen kohderyhmä on sivistyksen ja soten ammattilaiset.
Soveltuvuus eri kohderyhmille
Taitovalmennuksen ratkaisuista hyötyvät kaikki lapset ja nuoret. Toimintakyvyn vahvistuminen heijastuu myös aikuisten arkeen. Stressi vähenee sekä ammattilaisten että huoltajien arjessa.
Menetelmä
Taitovalmennus on sivistys- ja sote-ammattilaisten ratkaisukeskeinen 5 askeleen työmenetelmä. Se tarjoaa helppokäyttöiset työkalut lasten ja nuorten haasteiden tunnistamiseen ja toimintakyvyn vahvistamiseen arjessa ICF-luokituksen ja valmennuksen avulla. Taitovalmennus luo sillan sivistys- ja sote-palveluiden välille.
Menetelmän 5 askelta: 1. Ammattilainen ohjaa lasta tai nuorta toteuttamaan toimintakyvyn itsearvioinnin kuvakorttien ja keskustelujen avulla. 2. Ammattilainen/ammattilaiset arvioivat lapsen tai nuoren toimintakykyä ICF-lomakkeilla yhdessä huoltajien kanssa. 3. Ammattilainen laatii taitovalmennuksen suunnitelman toimintakykytiedon perusteella. 4. Ammattilainen ja muut lapsen tai nuoren ympärillä toimivat aikuiset tukevat taitojen harjoittelua arjessa suunnitelman mukaisesti. 5. Ammattilainen seuraa valmennuksen vaikuttavuutta toteuttamalla säännöllisesti toimintakyvyn ICF-arviointeja.
Seuranta ja arviointi
Taitovalmennus linkittyy varhaiskasvatuksen ja opetuksen lakisääteisiin tehtäviin. Toimintakyvyn arviointi tulisi tehdä vähintään lapsen vasu-keskustelun tai oppilaan kehityskeskustelujen yhteydessä.
Kun tieto liikkuu varhaiskasvatuksen ja neuvolan sekä koulun ja opiskeluhuollon välillä, useampi sisote-ammattilainen seuraa lapsen tai nuoren arjen toimintakykyä säännöllisesti tietojärjestelmissä ja vastaanotoilla.
Huoltajat toteuttavat valmennusta yhdessä ammattilaisten kanssa ja seuraavat arjen toimintakyvyn kehitystä sekä arjessa että suojattujen sähköisten kanavien kautta.
Johdon tehtävänä on rakentaa johtamisen malli ja seurantamekanismit tiedolla johtamisen tarkoituksiin.
Tulokset ja vaikutukset
Vaikutukset näkyvät kolmella tasolla. Kunnat ja hyvinvointialueet löytävät yhteisen ymmärryksen neurokirjon palveluista ottamalla käyttöön toimintakyvyn yhdenmukaisen arviointimallin ICF-viitekehyksessä. Organisaatiot saavat dataa tiedolla johtamiseen. Tiedonkulku paranee. Häiriökysyntä vähenee.
Ammattilaiset saavat käyttöönsä yhdenmukaisen toimintakyvyn arviointimallin. Opiskelu tapahtuu työn arjessa. Eri toimijoiden yhteistyö vahvistuu. Päällekkäinen työ vähenee. Työhyvinvointi paranee.
Perhe saa tukea maksuttoman matalan kynnyksen palvelun kautta. Tuki käynnistyy heti huolen herättyä. Lapset, nuoret ja huoltajat ovat osallisia oman elämänsä ratkaisuissa. Syrjäytymisuhka pienenee. Perheiden stressi vähenee.
Vaikuttavuus
Valmennuksen vaikuttavuutta lapsen tai nuoren arkeen seurataan varhaiskasvatuksessa ja koulussa arvioimalla toimintakykyä säännöllisesti ICF-viitekehyksessä.
Toimintakykytiedon jakaminen varhaiskasvatuksen ja neuvolan sekä koulun ja opiskeluhuollon välillä edistää neurokirjon varhaista tunnistamista eli ICF-lomakkeet toimivat neurokirjon seulana. Toimintakykytieto vahvistaa monitoimijaista yhteistyötä sekä kuntoutuksen suunnittelua.
Lääkärit saavat merkittävää hyötyä varhaiskasvatuksen, neuvolan, koulun ja opiskeluhuollon sekä kuntoutustyöntekijöiden tuottamista toimintakykykuvauksista ICF-muodossa. Lääkäri hahmottaa nopeasti, ohjautuuko lapsi tai nuori lääkinnällisen vai vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin.
Menetelmän johdonmukainen käyttö sisote-palveluissa luo neurokirjon tilannekuvan tiedolla johtamisen tarpeisiin. Se helpottaa rakenteista kirjaamista, säästää työaikaa ja tuo säästöjä.
Jotta ICF:n jalkauttaminen onnistuu osaksi lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmää, samanaikainen käyttöönotto koko verkostossa on oleellista. Esihenkilöiltä tarvitaan vahvaa tukea jalkauttamiselle. Työntekijöille tulee antaa riittävästi aikaa harjoitella uutta ajattelu- ja kirjaamistapaa.
Kustannusarvio
Konseptiin sisältyy Oppimaa®Taitovalmentajan (20 op) tutkinto, joka tähtää HYTE-toimintamallin kehittämiseen sekä Lasten ja nuorten taitovalmentajan (10 op) tutkinto ammattilaisen itsenäiseen työskentelyyn. Lisäksi palveluun kuuluu jäsenyyssivusto, josta löytyvät kaikki työkalut. Organisaatioille tarjouksen mukaan.
Kustannusvaikuttavuus
Kustannusvaikuttavuutta seurataan yhdessä tilaajien kanssa tekoälyyn perustuvilla kyselylomakkeilla.
Jatkokehittäminen
Suunnitelmissa nettiTaitovalmennuksen toimintamallin kehittäminen.
Avainsanat
ICF, toimintakyky, neurokirjo, lapset, nuoret ja perheet, varhaisinterventio
Teema-alueet
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (si)sotessa, hyvinvointijohtaminen, toimintakyky, kansantautien ehkäisy, palvelujärjestelmä ja rakenteet, varhaiskasvatus, koulutus, sosiaalinen toimintakyky, perheiden hyvinvointi
Lisätiedot: helena.lehtimaki at oppimaa.fi
2 kommenttia
hieno työkalua, joka yhdenmukaistaa ammattilasten toimintaa tukea matalla kynnyksellä lapsia ja heidän perheitään.
Toivottavasti hanke otetaan ilolla vastaan. Kustannustehokkuus ainakin kasvaisi. Itseä vielä askarruttaa tekoälyn käyttö, mutta mielenkiintoista.