Mistä johtuu neurovähemmistön putoaminen pois palvelujärjestelmästä?

Lapsiperheiden varhainen tuki Mistä johtuu neurovähemmistön putoaminen pois palvelujärjestelmästä?

Palvelujärjestelmässä esiintyy häiriökysyntää, kun

asiakas ei saa asiakasohjausta
asiakas ei saa palvelua
asiakas saa vääriä palveluja
tieto ei kulje
palvelut ovat hajallaan
palveluiden koordinointi puuttuu

Häiriökysynnän seurauksena

tehdään päällekkäistä ja tarpeetonta työtä,
josta syntyy turhia kustannuksia.

Lopputuloksena asiakas putoaa pois palvelujärjestelmästä.

Neurovähemmistö – paljon palveluja tarvitseva asiakasryhmä
Mikä maksaa ja kuka maksaa?

Mia Tikkakoski

kauppatieteiden maisteri (KTM)
tradenomi YAMK, SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen
opinnäytetyö 2023; mukana Helsingin kaupunki, HUS

Häiriökysyntä sisote-palvelujärjestelmässä

häiriökysyntä nousi esiin neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren palvelupolkuskenaarioissa
osoitti häiriökysynnän vaikutukset sote-kustannuksiin ja asiakkaan palvelupolun sirpaleisuuteen

Lähde: Mia Tikkakoski, Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren palvelupolkuskenaariot ja niiden kustannukset. Opinnäytetyö osana Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) lasten ja nuorten neuropsykiatrista palvelupolkuprojektia, tradenomi YAMK, SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen. Turun ammattikorkeakoulu 2023.

Häiriökysyntä lisää turhia kustannuksia

Useat tutkimukset osoittavat, että 10-20 prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia yhteiskunnan terveydenhuollon resursseista. Suomen sote-kulut ovat noin 21 miljardia euroa, josta paljon palveluita tarvitsevien asiakasryhmien kustannuksiin kuluu n. 16,8 miljardia euroa. Vaikka näitä asiakasryhmiä ei ole vielä yksiselitteisesti määritelty, monet selvitykset osoittavat, että kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt kuuluvat kalleimpien asiakasluokkien joukkoon.

Häiriökysyntä julkisella sektorilla

jopa 70 % kustannuksista koostuu häiriökysynnästä
tietoa häiriökysynnästä sovelletaan omissa yksiköissä, jos sitä yleensä tunnistetaan
tieto ei tavoita päättäjiä

Toimintakyvyn arvioinnin
yhdenmukainen malli puuttuu

toimintakyvyn arvioinnin toteutus kirjavaa
linkki hoitopolkuihin heikko
prosessit hitaita
aiheutuu paljon häiriökysyntää

Toimintakyvyn arviointi

tulisi aloittaa neuvolassa
jatko päiväkodissa ja koulussa
kuka tarvitsee diagnosointia vai riittävätkö tukitoimet?
ei ole yhdenmukaista mallia

Syrjäytyykö nuori vai
syrjäyttääkö palvelujärjestelmä?

järjestelmä syrjäyttää valitettavan usein
emme tunnista tuen tarvetta
lapsi ei saa oikea-aikaista ja oikeanlaista apua
syrjäytämme tekemällä asioita liian hitaasti
syrjäytyminen alkaa varhaislapsuudessa, jos ei saada palveluja
jos kaveritaidot eivät kehity samassa tahdissa kuin muilla, jää ulkopuolelle
näkyy lastensuojelun sijoituksissa, ei ole tuettu omassa arjessa

Meillä ei ole varaa hukata rahaa!

yhden syrjäytymisen kustannus noin miljoona euroa
matalan tason toimenpiteillä voidaan saada paljon aikaan
ei tarvitsisi leikata, jos toimittaisiin oikein

Painopisteen siirto neurovähemmistön varhaiseen tukeen
voi tuottaa Suomessa yli 100 miljardin säästöt

Syrjäytymisen riskitekijöitä

sijoitus, jossa ei riittävästi tukea
perheestä erottaminen
tutuista kavereista erottaminen
koulupudokkuus

Kustannussäästö yli 100 miljardia euroa

arviolta 100 000 neurovähemmistöön kuuluvaa alle 18-vuotiasta
tuottamalla palvelut oikein voidaan säästää yli 100 miljardia euroa

Meidän on löydettävä nykyisen mallin
solmukohdat ja kustannukset

Hyvinvointialueiden tehtävänä on siirtää sote-palveluiden painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää, meidän tulee tuntea nykyisen mallin solmukohdat ja kustannukset.

Palveluiden systeeminen toimintamalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön yli palvelurajojen. Neurovähemmistön yhteydessä se edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä sote- että sivistyspalveluiden välillä.

Palveluiden ja tukien kustannukset antavat ainoastaan tietoa niiden kustannuksista, mutta ei toimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten tuotetut palvelut ja tuet näyttäytyvät toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa niin organisaation kuin asiakkaan näkökulmasta. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden arviointia.

Määrittelyistä

Mia Tikkakosken opinnäytetyössä on jokaiseen asiakaspalvelupolkuskenaarioon merkitty ne kustannukset, jotka kohdentuvat nepsy lapsen- tai -nuoren saamaan palveluun tai tukeen. Jokaisen skenaarion loppuun on laskettu kunkin asiakaspalvelupolun kokonaiskustannus.