Oppimaan ICF-toimintamalli on varhaiskasvatuksen, opetuksen ja sote-ammattilaisten yhteinen työkalu, jolla tuetaan lapsen tai nuoren toimintakykyä, oppimista, koulunkäyntiä ja hyvinvointia.
Se hyödyntää ICF-luokitusta tuen tarpeen arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
ICF-viitekehys on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn luokitus. Toimintakyky kertoo, miten lapsi/oppilas toimii ja selviää arjessa.
Tunnista ICF-toimintamallin kolme vaihetta
1. Lapsen/oppilaan toimintakyvyn itsearviointi
Koulunkäynninohjaaja/lastenhoitaja yhdessä opettajan kanssa
- toteuttaa lapsen/oppilaan toimintakyvyn itsearvioinnin kuva- ja/tai sana-korteilla
- opettaja opastaa ohjaajaa/lastenhoitajaa alussa
- itsearvioinnin voi toteuttaa myös lapsi/oppilasryhmälle
- esim. 5 lasta/oppilasta ja kaikilla omat kortit, pulpetissa nimi
- ohjaaja pyytää etsimään tietyn kortin ja asettamaan sen pelipöydälle
- pöydästä otetaan valokuva
- tarvittaessa nostetaan asioita keskusteluun
- varhainen tuen tarve nousee esiin, kun arviointi toteutetaan kaikille lapsille tai oppilaille säännöllisesti (ajankäyttö 15 – 30 min. 1-2 krt lukuvuodessa)
Ohjaaja tai perhetyöntekijä toteuttaa itsearvioinnin itsenäisesti lapsen tai nuoren kanssa
Taitopassi
- tiedot kirjataan taitopassiin oppilaan omin sanoin
- esimerkiksi Wilmassa
- taitopassin lukuoikeudet jaetaan sopimuksen mukaan
Tavoitteet
- kaikki aikuiset tukevat lasta/oppilasta, kuten hän itse haluaa
- saadaan tietoa ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteutukseen
- niiden vaikuttavuutta arvioidaan uudella toimintakyvyn itsearvioinnilla
2. Tuen tarpeen ICF-arviointi, kun huoli herää
Huoltajan huolilaskuri
Taitopassi
Opettaja, erityisopettaja
- toteuttaa oppilaan toimintakyvyn ICF-arvioinnin, kun huoli herää lapsen tai oppilaan itsearvioinnista tai muulla tavoin
Ohjaaja tai perhetyöntekijä toteuttaa lapsen tai nuoren ICF-arvioinnin ohjeiden mukaan
ICF-lomakkeet
- valmiit ICF-lomakkeet (0-2 v, 3-5 v, 6-12 v, 13-17 v) ja apukysymykset
Huoltajan huolilaskuri
- täydentää tietoja kodin näkökulmasta
Kirjaaminen ja dokumentointi
- ICF-lomake liitetään lapsen/oppilaan/nuoren asiakirjoihin
- tarvittavat tiedot kirjataan lapsen vasuun tai oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan tai nuoren asiakirjoihin
- muutokset kirjataan taitopassiin lapsen/oppilaan/nuoren omin sanoin
Tavoitteet
- mahdollisimman moni ammattilainen toteuttaa toimintakyvyn ICF-arvioinnin
- tuen tarpeen arviointiin saadaan kokonaisvaltainen tilannekuva
- tuen suunnitelman liitteeksi saadaan strukturoitu toimintakyvyn arviointi, jota hyödynnetään tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnissa
- toimintakykytietoa jaetaan huoltajan suostumuksella sekä sivistyksen että soten palveluiden kesken
3. Monialainen yhteistyö, kun lapsi/oppilaskohtaiset tukitoimet eivät enää riitä
Monitoimijainen palaveri
- lähtökohta, että kaikki palaverin osallistujat toteuttavat lapsen/oppilaan toimintakyvyn ICF-arvioinnin
- palaverin asialista noudattaa ICF-luokituksen rakennetta, jolloin kaikki puhuvat samaa kieltä
- tieto lähtee kulkemaan, kun sote-ammattilaiset kirjaavat toimintakykytiedot omiin järjestelmiinsä
- tiedot tallentuvat myös OmaKantaan
- huoltajien vastuu tiedon jakamisessa vähenee
Tavoitteet
- varhaiskasvatuksen, opetuksen ja sote-ammattilaisten roolit ja vastuut selkiytyvät ICF:n avulla
- sekä sivistys että sote voivat hyödyntää yhdessä toimintakykytietoa oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimissa
- monitoimijainen yhteistyö tehostuu
Koulun opiskeluhuoltoryhmä
- koordinoimaan opetuksen ja opiskeluhuollon ammattilaisten yhteistyötä
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tiekartta selkiytyy
2 kommenttia
Hyvä malli huoltajien ja verkoston väliseen yhteistyöhön.
ICF-toimintamallin kolme vaihetta oli hyvin kerrottu sekä oli hyvä kaavio, joka selkeyttää miten oppimisen sekä koulunkäynnin tuki etenee missäkin vaiheessa.