Toimintakykytiedon hyödyt kunnille ja hyvinvointialueille

Koulun ja opiskeluhuollon monitoimijaisen yhteistyön vahvistaminen

Viimeaikaisissa tutkimushankkeissa on noussut esiin huoli koulun ja opiskeluhuollon yhteistyöstä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Vuosina 2022-2024 toteutetussa MONOPS-hankkeessa tutkittiin moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita perusopetuksen opiskeluhuollossa.

Hankkeen loppuraporttiin on koottu seitsemän opiskeluhuoltoon liittyvää jännitettä. Ne liittyvät mm. poikkihallinnollisen ohjauksen, opiskeluhuollon suunnitelmien ja käytäntöjen, tiedonkulun sekä ennalta ehkäisevän opiskeluhuollon haasteisiin.

Ratkaisuiksi loppuraportti suosittelee seuraavaa:

  1. Tärkeintä nostaa lapset ja nuoret keskiöön sekä lisätä heidän osallisuuttaan.
  2. Toimijoiden roolit, vastuut ja työnjako selkiytettävä
  3. Asiantunteva johtaminen, saumaton tiedonkulku ja työntekijöiden osallistaminen kehittämistyöhön

Oppimaa®Taitopassi -toimintamalli tarjoaa yhteisiä työkaluja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lähde: Leveämmät hartiat vai syvempiä kuiluja? Moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet perusopetuksen opiskeluhuollossa. MONOPS-hankkeen loppuraportti. Vaasan yliopisto 2024.

Oppimisen tuen uudistus on mahdollisuus

Toimintakykytieto yhdistää koulun ja opiskeluhuollon toimijat

Oppimisen tuen uudistus tarjoaa mahdollisuuden rakentaa koulun ja opiskeluhuollon välille uudenlaisen toimintamallin, jonka perustana on toimintakykytieto ja ICF-viitekehys.

ICF-viitekehys on biopsykososiaalinen malli, joka ymmärtää ihmistä kokonaisvaltaisesti. Se huomioi biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tektijät, jotka vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Tämä viitekehys auttaa ymmärtämään, että lapsen tai nuoren oppimisen ja koulunkäynnin haasteiden taustalla ei ole välttämättä vain yksi tekijä, vaan monen tekijän yhteisvaikutus.

Toimintakykytieto on tiedolla johtamisen työkalu

Toimintakyvyn rajoitteita voi olla, vaikka ei olisi diagnoosia. Siksi tarvitsemme kirjattua ja yhtenäistä tietoa toimintakyvystä oppimisen tuen tarpeen arviointiin ja tukitoimien järjestämiseen.

Samalla saamme tietoa palvelutarpeen arviointiin sekä dataa tiedolla johtamiseen.

Toimintakykytiedon avulla osaamme kohdentaa tukitoimet oikein

  • Toimintakykytieto kertoo, miten lapsi tai nuori pärjää arjessa.
  • Toimintakykytieto ICF-viitekehyksessä on Maailman terveysjärjestön kehittämä kansainvälinen standardoitu toimintakyvyn luokitus.
  • Se tarjoaa ammattilaisille yhteisen kielen ja yhteisen ymmärryksen, miten tuemme lasta tai nuorta parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Säännöllinen toimintakyvyn arviointi estää putoamisen pois palvelujärjestelmästä.

Toimintakykytieto luo pohjan varhaiskasvatuksen ja koulun tukitoimille

  • Kokonaisvaltainen kuva lapsen tai oppilaan toimintakyvystä rakentuu yksilöllisesti
  • Kokonaiskuvasta näemme, miten toimintakyvyn kaikki osa-alueet vaikuttavat lapsen tai oppilaan suorituksiin ja oppimiseen
  • Toimintakykytieto vastaa oppimisen tuen uudistuksen tavoitteisiin
  • Huoltajien rooli toimintakyvyn arvioinnissa on merkittävä

Toimintakykytiedon jakaminen sivistyksen ja soten välillä hyödyttää kaikkia

  • Tiedon jakaminen sähköisten järjestelmien kautta on kaikkien etu
  • Kasvuympäristöihin liittyvä toimintakykytieto nopeuttaa neuvolan ja opiskeluhuollon toimia
  • Pitkäaikaisempi havainnointi täydentää soten ammattilaisten havainnointia
  • Strukturoitu havainnointilomake nostaa esiin myös pienemmät haasteet
  • Neurokirjossa useista pienistä haasteista kasvaa yleensä iso haaste
  • Kunnat ja hyvinvointialue voivat määritellä yhdessä ICF:n numeraalisen arvioinnin pohjalta myös eri toimijoiden rooleja ja vastuita. Keskustellaan, mikä kuuluu sivistyspalveluille ja mikä sote-palveluille.

Toimintakykytiedon avulla saamme tietoa työmme vaikuttavuudesta

  • Voimme seurata strukturoidusti lapsen ja nuoren taitojen oppimista
  • Toimintakykytietoa tarvitaan myös hoidon, kuntoutuksen, palveluiden tai etuuden tarpeen selvittämiseksi
  • Toimintakykytiedon säännöllinen kerääminen ICF-lomakkeilla on kustannustehokas keino osoittaa numeroilla ja sanallisella kuvauksella, että työmme on vaikuttavaa

Toimintakykytieto on hyvä monitoimijaisen yhteistyön väline

  • Kun kaikki yhteistyöhön osallistuvat arvioivat lasta tai nuorta saman mallin mukaan, tavoitteiden ja tukitoimien määrittely helpottuu.
  • Löydämme nopeasti ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat tutkimuksia tai muita palveluita. ICF-lomake on “neurokirjon seula”.
  • Kun kokouksen asialista noudattaa ICF-luokitusta, kaikki puhuvat samasta asiasta yhteisellä kielellä.
  • Kokous sujuu ja aikaa säästyy.
  • Toimintakykytieto on myös HYTE-yhteistyön työkalu

Lainsäädäntö edellyttää toimintakyvyn arviointia ja kirjaamista

  • Terveydenhuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki edellyttävät toimintakyvyn arviointia
  • Kuntoutuksen uudistuksessa korostetaan ICF-viitekehyksen merkitystä
  • YK:n vammaissopimuksen mukaan toimintakyvyn arviointi tulee tehdä ICF-pohjaisesti.
  • Kela edellyttää, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa tulee ottaa vakuutetun toimintakykyyn vaikuttavat tekijät huomioon ICF:n mukaisesti.

Toimintakykytiedon kerääminen

Toimintakykytietoa kerätään monilla eri menetelmillä kuten havainnoimalla, haastattelemalla ja mittareilla.

Tiedon voi tuottaa

  • lapsi tai nuori itse itsearvioinnin avulla,
  • huoltaja, omainen, läheinen
  • varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilainen
  • sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen

Toimintakykyä arvioidaan ja kirjataan

  • varhaiskasvatuksen ja opetuksen prosesseissa ja asiakirjoissa
  • useissa terveydenhuollon hoitoprosessin vaiheissa ja sosiaalihuollon palveluprosesseissa

Kanta-palveluiden rakenteinen kirjaaminen tukee kansallista tietorakennetta

  • Kanta toteuttaa yhtenäisen kirjaamisen
    • sosiaalihuollon asiakastietovarantoon
    • terveydenhuollon potilastietovarantoon
  • toimintakykytiedot näytetään myös OmaKannassa
  • edistää tiedon liikkumista yli sosiaali- ja terveydenhuollon toimialarajojen
  • huoltajien ei tarvitse enää kertoa ammattilaisille samaa tarinaa aina uudelleen

Matalan kynnyksen palveluilla voidaan saada paljon aikaan

Meillä ei ole varaa hukata rahaa!

  • yhden syrjäytymisen kustannus on noin miljoona euroa
  • matalan tason toimenpiteillä voidaan saada paljon aikaan
  • ei tarvitsisi leikata, jos toimittaisiin oikein
Mia Tikkakoski, KTM, tradenomi YAMK

Lähde: Mia Tikkakoski, Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren palvelupolkuskenaariot ja niiden kustannukset. Opinnäytetyö osana Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) lasten ja nuorten neuropsykiatrista palvelupolkuprojektia, tradenomi YAMK, SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen. Turun ammattikorkeakoulu 2023.

Keskustelu

Edellinen Oppitunti
Kurssi-sivu
Seuraava Oppitunti

2 kommenttia

Vastaa

Vieritä ylös