Varhaisen tuen mallin kehittäminen ja Oppimaa®Taitovalmennus

Miksi tarvitsemme neurokirjon varhaisen tuen toimintamallin kuntiin ja hyvinvointialueille?

Taustaa

  • Sote-uudistus edellyttää painopisteen siirtämistä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
  • Perustason palveluita tulee tuottaa aiempaa enemmän asiakkaan omassa lähiympäristössä. Niiden tulee edistää moniammatillista ja monialaista yhteistyötä sekä integraatiota erityistason palveluihin.
  • Palveluiden oikea-aikaisuutta ja oikeanlaisuutta tulee lisätä yhteensovittamalla palveluita palvelu- ja hoitoketjuiksi. Näin vähennetään palveluiden pirstaleisuutta ja päällekkäistä työtä.
  • Paljon palveluita tarvitsevien ihmisten hoitoa ja palveluita tulee kehittää. Neurokirjon henkilöt tarvitsevat paljon palveluita.

Tiivistettynä voimme todeta, että sivistys- ja sote-palveluiden ammattilaisilla ei ole riittävästi osaamista neurokirjon oireiden tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen neurokirjon varhaisen tuen malli puuttuu.

Mitä se tarkoittaa käytännössä?

  1. Ammattilaisten tulee tunnistaa neurokirjon oireilu lapsen arjessa jo varhaisessa vaiheessa, mutta ammattilaisilla ei ole riittäviä työkaluja tämän tiedon hankkimiseen.
  2. Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa neurokirjon tukitoimia. Ammattilaiset eivät hallitse riittävästi toimintakyvyn arvioinnin ICF-työkalua.
  3. Tukitoimet ovat sirpaleisia, lyhytaikaisia eikä niissä ole jatkuvuutta eikä suunnitelmallisuuta.
  4. Tukitoimien ohjaaminen lapsen arjessa vaihtelee, sillä kaikilla lapsen ympärillä olevilla aikuisilla ei ole tietoa, miten lasta tulisi tukea. Poikkeavat tukitoimet voivat jopa tuhota hyvän kehityksen.
  5. Tukitoimien vaikuttavuutta ei seurata.
  6. Työntekijöiden yksittäisen kouluttautumisen hyödyt ovat satunnaisia. Työyhteisöistä puuttuu suunnitelmallinen osaamisen vahvistaminen.
  7. Organisaatioilla ei ole sivistys- ja sote-palveluissa yhteisesti kehitettyä neurokirjon varhaisen tuen toimintamallia.

Ratkaisut

Oppimaa®Taitovalmennus – vähemmän työtä, enemmän tuloksia

Oppimaa® auttaa varhaiskasvatusta ja neuvolaa sekä koulua ja opiskeluhuoltoa tuottamaan yhdessä neurokirjon varhaisen tuen palvelun, jolla edistämme neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja oppimista, vähennämme häiriökysyntää ja säästämme yhteiskunnan kustannuksia. Teemme tämän Oppimaa®Taitovalmennus-koulutuksen ja -työkalujen avulla.

Palvelukokonaisuus sivistys- ja sote-palveluiden työyhteisöille

  • Nepsy-perusteet 2 op – perustiedot haltuun
  • Taitovalmentaja 10 op – taitovalmentajan koulutus
  • Taitovalmennuksen työkalut – päivittyvä työkalupakki taitojen harjoitteluun

Työyhteisö opiskelee yhdessä taitovalmentajiksi ja räätälöi samalla oman varhaisen tuen toimintamallin. Näiden pohjalta organisaatioon rakennetaan yhteinen varhaisen tuen malli, joka kirjataan strategiaan.

Maksuttomat verkkokurssit

  • Neurokirjon palvelujärjestelmä – Tietoa hyvinvointialueiden ja kuntien kehittäjille, johdolle ja päättäjille, jotka tarvitsevat dataa tiedolla johtamiseen.
  • Taitovalmennus kotona – Psykoedukaatiota ja tietoa palveluista perheille.

Ratkaisun tiivistelmä

Työyhteisöt opiskelevat ryhmänä ja toteuttavat Oppimaa®Taitovalmennuksen 5 askelta esihenkilön johdolla. Esihenkilö vastaa oman ryhmänsä opiskelun tuloksista ja tulosten viemisestä organisaation johdolle.

Organisaatioiden koostama toimintamalli käsitellään

  • kuntien opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja sitten
  • hyvinvointialueen opiskeluhuollon yhteistyöryhmässä.
  • Lopuksi sivistys- ja sote-palveluiden johdon ja päättäjien hyväksymä toimintamalli viedään hyvinvointialueen strategiaan.
  • Hyväksytty toimintamalli esitellään myös yhteistyöalueen johdolle ja päättäjille.

Ratkaisut käytännön haasteisiin

1. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus

Lapsen ja nuoren itsearvointi toteutetaan KESY/SYKE-keskustelulla lapsen vasu-keskustelun tai oppilaan kehityskeskustelujen yhteydessä.  Huoltajien osallisuus ja näkemys tilanteesta on keskeistä. Kokonaiskuva syntyy lapsen, huoltajien ja ammattilaisten yhteistyöllä ja keskusteluilla. Keskustelun tulokset kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai oppilaan oppimissuunnitelmaan.

2. Ammattilaisten ICF-osaamisen vahvistaminen

Toimintakyvyn arviointiin ICF-viitekehyksessä tarjotaan koulutus ja tarvittavat lomakkeet. Strukturoitu ICF-lomake kerää asiakaslähtöistä dataa, jota voidaan hyödyntää kunta- ja hva-tasolla tiedolla johtamiseen. Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi neuvolatarkastuksissa vuosiluokka kerrallaan.

3. Suunnitelmallisuus ja jatkuvuus

Suunnitelmallisuus ja jatkuvuus varmistetaan taitovalmennuksen suunnitelmassa sekä lakisääteisissä asiakirjoissa. Organisaatio kirjaa toimintamalliin seurannan, nivelvaiheiden ja palveluneuvonnan ohjeet, joilla estetään putoaminen palveluverkosta.

4. Tiedonkulku lähipiirissä

Lapsen ympärillä oleville aikuisille tarjotaan tietoa toimintakyvyn merkityksestä sekä yksilöllisistä ohjeista lapsen tukemiseksi. Tieto kulkee helposti organisaation sähköisissä viestimissä ja esim. lapsen Taitokirjan avulla. Lapsi opettelee uusia taitoja aikuisten tuella omassa arjessaan.

5. Vaikuttavuuden seuranta

Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan toteuttamalla toimintakyvyn arviointi ICF-lomakkeella säännöllisesti. Tietoa saadaan yksilötasolla, kuntatasolla ja hva-tasolla. Sähköisillä ICF-lomakkeilla kootaan anonyymia dataa tiedolla johtamiseen sekä kunta- että hva-tasolla.

6. Kollektiivinen oppiminen

Taitovalmennuksen koulutusalusta mahdollistaa työyhteisön ryhmäopiskelun esihenkilön johdolla. Esihenkilö johtaa keskusteluja ja hyväksyy tehtävät. Näin kaikki työntekijät saavat saman koulutuksen ja he tuottavat yhdessä omalle työyhteisölle sopivan varhaisen tuen toimintamallin. Strategiaan kirjattu toimintamalli pysyy, vaikka henkilöstö vaihtuisi.

7. Sisote-yhteistyö

Kuntien opiskeluhuollon ohjausryhmät ja hyvinvointialueen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä koostuvat sekä sivistys- että sote-palveluiden toimijoista. Näin lopputulos vahvistaa sisote-yhteistyötä ja yhdessä tekemistä.

Vastaa

Vieritä ylös