TURVATAIDOT

13. TURVATAIDOT -määritelmä

Tunne- ja turvataitokasvatuksen tavoitteena on lasten ja nuorten voimavarojen sekä selviytymiskeinojen tukeminen ja vahvistaminen. Lisäksi se vahvistaa ihmissuhteiden turvallisuutta. Turvataitokasvatuksen avulla lapset ja nuoret saavat välineitä pohtia mm. seuraavia kysymyksiä: kuka olen, mitä haluan tai mitä en halua. Turvataitokasvatuksen avulla lapset ja nuoret oppivat hahmottamaan ja puolustamaan omia rajojansa, mutta myös kunnioittamaan toisten itselleen asettamia rajoja. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ympäristöön ja väkivallasta, syrjintä, häirinnästä sekä hyväksikäytöstä vapaaseen elämään. (Aaltonen 2012, 11–15.)

Turvataitokasvatuksen tavoitteena on:

• lapsen ja nuoren itsearvostuksen sekä itseluottamuksen vahvistaminen,

• lapsen ja nuoren tunne- sekä vuorovaikutustaitojen ja hyvien kaverisuhteiden edistäminen,

• lisätä lapsen ja nuoren valmiuksia suojata itseään uhkaavissa kiusaamisen, väkivallan, alistamisen ja ahdistelun tilanteissa sekä

• ohjata lasta ja nuorta kertomaan huolistaan luotettavalle aikuiselle. (Lajunen et. al. 2012, 14). Turvataitokasvattajana aikuisen tehtävä on lapsen ja nuoren suojeleminen sellaisilta vaikutteilta ja ärsykkeiltä, jotka haittaavat kasvua. (Em.) Usein tuttu aikuinen toimii parhaana turvataitokasvattajana. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen, joka kohtaa, kuulee, näkee sekä välittää. (Aaltonen 2012, 15 – 16.)

LÄHTEET :

Aaltonen, J. 2012. Turvataitoja nuorille. Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90817/Opas_21%20_verkko.pdf?sequence=1 &isAllowed=y. Viitattu 2.10.2018.

Lajunen, K., Andell, M., Jalava, L., Kemppainen, K., Pakkanen, M. &Ylenius-Lehtonen, M. 2012. Turvataitoja lapsille. Turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Helsinki: Stakes.

81

Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90799/URN_ISBN_978-952-245- 796-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 2.10.2018.

82

13.1 ERILAISET KOSKETUKSET: PUNAISEN JA VIHREÄN VALON KOSKETUKSET

Keskustele opetettavasta taidosta

Kosketuksen merkitys on kaiken ikäisille ihmisille suuri. Kosketus vaikuttaa hyvinvointiimme, se rauhoittaa ja vähentää stressiä. Ihmisinä tarvitsemme kosketusta sekä hellyyttä. Kaikenlaiset kosketukset eivät kuitenkaan tuota meille hyvää oloa. On myös tärkeää, että opimme itse tunnistamaan, miten minua saa koskettaa. Erilaisia kosketuksia voi hahmottaa punaisen ja vihreän valon kosketuksilla. Vihreän valon kosketuksesta tulee turvallinen sekä mukava olo. Koemme itsemme arvokkaiksi sekä hyväksytyiksi. Punaisen valon kosketus taas tuntuu ikävältä, satuttaa ja voi saada meidät hämmentyneiksi. Se voi saada tuntemaan myös vihaa tai pelkoa ja saa aikaan pahan mielen. Olomme voi olla epämukava, emmekä välttämättä ole varmoja, miltä ne tuntuvat tai mitä ajatuksia ne herättävät. Punaisen valon kosketuksiin ei pidä suostua! Toinen ei myöskään saa pakottaa tai painostaa koskettamaan itseään! (Lajunen, Andell & Ylenius-Lehtonen, 2015.)

Havainnollista ja selitä taitoa

Pohditaan yhdessä erilaisia kosketuksia ja eroja niiden välillä sekä keskustellaan tunteista, joita ne herättävät. Minkälainen kosketus on mukavaa ja tuottaa hyvää mieltä? Käydään läpi yhdessä, miten toimia silloin, jos joku meinaa koskettaa tavalla, jolla en halua. Opeta lasta sanomaan painokkaasti EI, poistumaan paikalta ja kertomaan luotettavalle aikuiselle tilanteesta (Juslén, Montonen, Cacciatore & Ingman-Friberg).

Harjoituta taitoa

Turvataitoja lapsille. Turvataitokasvatuksen oppimateriaali. s.158.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90799/URN_ISBN_978-952-245-796- 7.pdf?sequence=1&isAllowed=yHarjoitteita

Vahvista taitoa

Kotitehtävä voi esimerkiksi keskustella kotona vanhempien kanssa siitä, miten lähestyä toista ihmistä ja miten itse haluaa toisen lähestyvän. Kotona voi myös keskustella erilaisista kosketuksista ja pohtia, eroaako esim. ystävän ja vanhemman kosketus toisistaan?

LÄHTEET :

83

Juslén, N., Montonen, E., Cacciatore, R. & Ingman-Friberg, S. Tutkimusmatka kehoon. Neuvoja leikki-ikäisen lapsen seksuaalikasvatukseen. Väestöliitto. Saatavilla: http://vaestoliitto-fi- bin.directo.fi/@Bin/4795902793ca93fceb1d38b1dc18779c/1544429274/application/pdf/72 61257/Vanhemman%20tietovihko_verkko.pdf. Viitattu 10.12.2018.

Lajunen, K., Andell, M., Jalava, L., Kemppainen, K., Pakkanen, M. & Ylenius-Lehtonen, M. 2012. Turvataitoja lapsille. Turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Helsinki: Stakes. Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90799/URN_ISBN_978-952-245- 796-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 2.10.2018.

Lajunen, K., Andell, M., Ylenius-Lehtonen, M. & Ojanen, S. 2015. Tunne- ja turvataitoja lapsille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

13.2. OMAT RAJAT

Keskustele opetettavasta taidosta

Omat rajat auttavat meitä tunnistamaan oman erillisyytemme muista ja luovat turvaa toisten kanssa toimiessamme. Omien rajojemme avulla ilmaisemme, kuinka muut saavat meitä kohdella. Toiset eivät saa luvatta rikkoa rajojamme, emmekä me ole oikeutettuja rikkomaan toisten rajoja. Omien rajojen tunnistaminen auttaa myös siinä, ettemme päädy tilanteisiin, joissa emme halua olla. On tärkeää oppia tunnistamaan sekä kunnioittamaan omia ja toisten rajoja sekä oppia ilmaisemaan selkeästi mitä haluaa ja tarvitsee. (Lajunen, Andell & Ylenius- Lehtonen, 2015)

Havainnollista ja selitä taitoa

Keskustellaan lapsen oikeuksista määrittää itse omat rajansa. Jokaisen rajat ovat erilaiset. Meidän on tärkeää oppia ilmaisemaan omia rajojamme, jotta myös muut tunnistavat ne. Yhtä lailla meidän tulee kunnioittaa toisten itselleen asettamia rajoja. Omien rajojen pitämiseen tarvitsemme myös jämäkkyystaitoja. Omien rajojen tunnistaminen ja pitäminen luovat turvaa ja vaikuttavat hyvinvointiimme. Rajojemme avulla tunnistamme omat

84

voimavaramme ja opimme tietämään milloin esim. kaipaamme rauhallista omaa aikaa. Omat rajat liittyvät siis sekä fyysisiin rajoihin, mutta myös henkisiin, mielen sisäisiin rajoihimme. Lisäksi omat rajat liittyvät myös omiin tarpeisiimme.

Omia rajoja voi auttaa hahmottamaan omien oikeuksien listat, jotka liittyvät myös jämäkkyystaitoihin. Netistä on löydettävissä erilaisia valmiita listoja ja yksi lista esitellään ”EI -sanan käyttö ja jämäkkyystaidot” -otsikon alla.

Harjoituta taitoa

Jokaisen on hyvä miettiä omia rajojaan. Tunnistanko omat rajani? Miten esimerkiksi haluan, että minua kohdellaan? Kosketetaan? Osaanko ilmaista omat rajani? Oman mielipiteeni?

Ryhmässä voidaan käyttää draamaa apuna omien rajojen pitämiseen. Yhdessä on mahdollista miettiä tapoja pitää kiinni omista rajoista. Ohjaajalla voi olla lapuilla esimerkiksi kuvitteellisia tilanteita, joita esitetään toisille ja tilanteen esittäjät miettivät, miten toimia tilanteessa. Esimerkkitilanteista voidaan myös keskustella yhdessä ja pohtia, miten tilanteessa voisi toimia, mitä ajatuksia ja tunteita tilanteet herättävät ja miksi toisinaan voi olla vaikea kieltäytyä ja sanoa ei.

Esimerkkitilanteita:

  1. Koulukaverisi pyytää sinua tekemään läksynsä puolestaan.
  2. Ystäväsi haluaa lainata uutta peliäsi, mutta et haluaisi lainata sitä vielä, vaan pelata itse.
  3. Kaverisihaluaisikatsoakanssasisellaistaelokuvaa,jonkaitsekoetliianpelottavaksi.
  4. Ostat viikkorahalla itsellesi karkkipussin ja ystäväsi omii pussin niin, että sinulle jää vain muutama karkki.
  5. Ystäväsi pyytää sinua illaksi elokuviin, mutta sinua väsyttää ja haluaisit vaan olla kotona.
  6. Luokkalaisetpuhuvatuudestasarjastakoulussa.Kaikkituntuvattykkäävänsarjasta, sinusta se ei ollut kovin hyvä. ”Eikös ollutkin hyvä sarja?” kysyvät muut sinulta ennen seuraavan oppitunnin alkua.

85

7. Kaverisi rikkoo vahingossa toisen henkilökohtaisen tavaran ja pyytää sinua valehtelemaan, ettet tiedä mitä tilanteessa on tapahtunut.

Omien rajojen tunnistamiseen liittyy myös se, miten haluamme meitä kohdeltavan ja miten kohtelemme toisia. Yhdessä ryhmän kanssa voi miettiä erilaisia tapoja kohdella toisia hyvin sekä huonosti. Miten minä haluaisin tulla kohdelluksi?

Vahvista taitoa

Mervi Juusola (2015) Minä en suostu kiusattavaksi! s. 20.

LÄHTEET :

Juusola, M. 2015. Minä en suostu kiusattavaksi. Helsinki: Voimakirja.

Lajunen, K., Andell, M., Ylenius-Lehtonen, M. & Ojanen, S. 2015. Tunne- ja turvataitoja lapsille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

13.3. OMA TILA

Keskustele opetettavasta taidosta

Omaa tilaa voidaan ajatella alueena, johon en halua muita. Se on itseä varten ja mielen rahoittamista varten. Oma tila voi olla fyysistä tilaa eli rajaa ympärillämme. Silloin se kuvaa fyysistä aluetta itsesi ympärillä, jonka yli et halua toisten tulevan. Liian lähellä itseämme tulevan ihmisen saatamme esimerkiksi kokea uhkaavana tai tilanteen epämiellyttävänä.

Oma tila voi myös kuvata sitä, miten jokainen meistä välillä tarvitsee tilaa ja rauhaa ihan vain itselleen ja itsekseen olemiseen. Oma tila tarkoittaa hetkeä, jolloin voit tehdä itselle mieluisia juttuja, rauhoittua tai vaikkapa olla vaan.

Havainnollista ja selitä taitoa

Keskustelkaa yhdessä siitä, miten jokaisella meistä on oma tilan tarve ja tarvitsemme myös omaa rauhaa. Yhdessä voi esimerkiksi pohtia, miten toisia ei haittaa, vaikka lähellä seisoo ihmisiä ja taas toisista se voi tuntua epämukavalta. Jokainen voi hahmottaa omaa tilaansa

86

miettimällä, miten lähelle vaikkapa ystävä voi tulla jutellessaan kanssasi. Milloin etäisyys on hyvä, milloin tuntuu, että toinen on liian lähellä? Yhdessä voi myös miettiä, onko oman tilamme tarve erilainen eri ihmisten seurassa? Minkälaisen etäisyyden haluan pitää esim. Uusien ihmisten seurassa?

Omalla tilalla tarkoitetaan myös sitä, kun haluaa tehdä omia juttujaan, rauhoittua tai olla vain omassa rauhassa. Kohtaamme päivän aikana paljon ihmisiä ja sosiaalisia tilanteita, jolloin on luonnollista, että välillä haluamme vain olla omassa rauhassa. On hyvä opetella kuuntelemaan itseään ja kunnioittamaan omia tarpeitaan. Silloin opimme tunnistamaan, milloin haluan omaa tilaa ja omaa rauhaa.

Oma tila ja sen tunnistaminen liittyvät myös omiin rajoihin sekä jämäkkyystaitoihin. Oman tilan tunnistamisen lisäksi on tärkeä, että osaamme itse kunnioittaa oman tilan tarvettamme sekä sanoittaa sen myös muille.

Harjoituta taitoa

Ryhmä jaetaan pareihin ja harjoitellaan oman fyysisen rajan tunnistamista. Vuorotellen toinen pareista astuu lähemmäksi ja lähemmäksi. Paikallaan seisova henkilö huutaa hep silloin, kun kokee toisen olevan liian lähellä. Vaihdetaan rooleja.

Omaa tilan tarvetta voi myös harjoitella pohtimalla erilaisia kosketuksia. Tuntuuko mukavalta, jos ystävä halaa? Koskettaa olkapäälle jutellessaan? Entäpäs, jos kyseessä on vieraampi henkilö?

Vahvista taitoa

Kotona voi miettiä oman tilan tarvetta ja pohtia, millaisia asioita tykkää tehdä itsekseen? Miten toimit, kun tulee sellainen olo, että haluat olla vain itseksesi? Kuunteletko musiikkia, pelaat, piirrät, ajattelet? Milloin viimeksi on tullut sellainen olo, että nyt haluan vain olla itsekseni ja tehdä omia juttujani? Kuuntelitko tarvettasi?

87

13.4. EI -SANAN KÄYTTÖ JA JÄMÄKKYYSTAIDOT

Keskustele opetettavasta taidosta

Jämäkkyystaitojen avulla kykenemme ilmaisemaan omat rajamme sekä pitämään niistä kiinni. Tarvitsemme jämäkkyyttä ilmaistaksemme oman tahtomme. Sen avulla ilmaisemme muille mitä haluan tai en halua, mihin suostun tai en suostu ja mitä tarvitsen. Jämäkkyystaidot tukevat siinä, että pystymme pitämään puoliamme sekä asettamaan itsellemme hyvinvointiamme suojaavat rajat (Juusola 2015, 97). Tarvitsemme jämäkkyystaitoja kaikissa ihmissuhteissamme, myös läheisissä.

Havainnollista ja selitä taitoa

Jämäkkyys tarkoittaa sitä, että emme hyväksy sellaista kohtelua, joka on epäreilua ja loukkaa meitä. Kykenemme tällöin myös kertomaan toiselle, mikä hänen käytöksessään meitä loukkaa. Jämäkkä ihminen pystyy kertomaan oman mielipiteensä ja puolustamaan itseään, mutta myös toisia, ilman, että satuttaa toista. Jämäkkyyttä on:

  • ajatella itse, eikä toimia automaattisesti toisten mukana
  • harkita ennen suostumista toisten esittämiin ehdotuksiin
  • uskaltaa kieltäytyä
  • ettei anna toisten johtaa itseään vaikeuksiin
  • avun pyytäminen silloin, kun sitä tarvitset
  • vastuun kantaminen omista teoista ja käytöksestä
  • odottaa toisilta kunnioittavaa käytöstä
  • kohdella toisia kunnioittavalla tavalla
  • olla käyttämättä väkivaltaa
  • olla nimittelemättä toisia (Juusola 2015, 97.)

88

Kun omaamme jämäkkyyttä, meidän on myös helpompi sanoa EI asioille, joihin emme halua lähteä mukaan, jotka loukkaavat tai eivät tunnu mukavilta.

Jämäkkyyttä ja EI-sanan käyttöä voi hahmottaa myös omien oikeuksien kautta. Erilaisia listoja löydät esimerkiksi netistä hakemalla omien oikeuksien listaa. Assertiivisten oikeuksien listan löydät esim. Nyyti ry:n Ole oman elämäsi tähti! Opiskelijan opas elämäntaidoista -materiaalin sivulta 96. (http://www.nyyti.fi/wp/wp- content/uploads/2016/08/Ole-oman-elamasi-tahti.pdf) Juusola (2015) on listannut jämäkkyyden 10 sääntöä:

  1. Olenvastuussaitsestäni.
  2. Minun ei tarvitse olla aina saatavilla ja käytettävissä.
  3. Minulla on omat mielipiteeni ja toisilla omansa.
  4. Minun ei tarvitse todistaa omaa arvoani kenellekään.
  5. Toisten ei tarvitse todistaa omaa arvoaan minulle.
  6. Minullaonoikeuspuolustaaitseäni.
  7. Minulla on oikeus saada tukea ja apua toisilta ihmisiltä.
  8. Enolevastuussatoistenihmistenongelmista.
  9. Toiste eivät pysty ratkaisemaan ongelmiani puolestani.

10.Puhun suoraan. (Juusola 2015, 54.)

Harjoituta taitoa

Harjoitellaan EI -sanan käyttöä roolileikkien avulla. Keksitään yhdessä tilanteita, joissa tarvitaan EI -sanaa: esim. puhelinmyyjä soittaa, enkä halua ostaa mitään, joku tarjoaa autokyytiä, joku pyytää tekemään koulutehtävät puolestaan jne. Tämän jälkeen käydään tilanteita läpi esittämällä niin, että jokainen pääsee kumpaankin rooliin.

Yhdessä voidaan myös miettiä, millainen tunne meille nousee, kun uskallamme sanoa EI tai ylipäänsä käyttää jämäkkyystaitojamme.

89

Vahvista taitoa

Mervi Juusola (2015) Minä en suostu kiusattavaksi s. 64-65.

Lisätietoa ja hyviä harjoituksia omista rajoista sekä jämäkkyystaidoista:

Juusola, M. 2015. Hyvän kaveruuden avaimet.

Juusola, M. 2015. Minä en suostu kiusattavaksi!

Juusola, M. 2015. Rajat kuntoon! Puolensa pitäminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito.

Väestöliiton Turvataitojulisteen voit tulostaa sivuilta: http://vaestoliitto-fi- bin.directo.fi/@Bin/db48247eba8e9bdd18058485eb4ed370/1544429096/application/pdf/6 053282/Turvataidot%20ja%20lapsen%20keho.pdf

Vastaa

Vieritä ylös