Tarvitsemme lapsiperheiden varhaisen tuen mallin

Taustaa

• Sote-uudistus edellyttää painopisteen siirtämistä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
• Perustason palveluita tulee tuottaa aiempaa enemmän asiakkaan omassa lähiympäristössä. Niiden tulee edistää moniammatillista ja monialaista yhteistyötä sekä integraatiota erityistason palveluihin.
• Palveluiden oikea-aikaisuutta ja oikeanlaisuutta tulee lisätä yhteensovittamalla palveluita palvelu- ja hoitoketjuiksi. Näin vähennetään palveluiden pirstaleisuutta ja päällekkäistä työtä.
• Paljon palveluita tarvitsevien ihmisten hoitoa ja palveluita tulee kehittää. Neurokirjon henkilöt tarvitsevat paljon palveluita.

Tiivistettynä voimme todeta, että sivistys- ja sote-palveluiden ammattilaisilla ei ole riittävästi osaamista neurokirjon oireiden tunnistamiseen ja varhaiseen tukeen. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen neurokirjon varhaisen tuen malli puuttuu.

Ratkaisuja

Oppimaa®Taitovalmennus – vähemmän työtä, enemmän tuloksia

Oppimaa® auttaa varhaiskasvatusta ja neuvolaa sekä koulua ja opiskeluhuoltoa tuottamaan yhdessä lapsiperheiden varhaisen tuen mallin, jolla edistämme neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja oppimista, vähennämme häiriökysyntää ja säästämme yhteiskunnan kustannuksia. Teemme tämän Oppimaa®Taitovalmennus-koulutuksen ja -työkalujen avulla.

Palvelukokonaisuus sivistys- ja sote-palveluiden työyhteisöille

• Taitovalmentaja 20 op – taitovalmentajan koulutus
• Taitovalmennuksen työkalut – päivittyvä työkalupakki taitojen harjoitteluun
• Taitovalmennus kotona – tukimateriaalia perheille
• Nepsy-perusteet 2 op – perustiedot haltuun
• Neurokirjon varhainen tuki – lisämateriaalia kehitystyöhön

Oppimaa®Taitovalmennuksen ratkaisut käytännön haasteisiin

1. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus

Lapsen ja nuoren itsearvointi toteutetaan KESY/SYKE-keskustelulla lapsen vasu-keskustelun tai oppilaan kehityskeskustelujen yhteydessä.  Huoltajien osallisuus ja näkemys tilanteesta on keskeistä. Kokonaiskuva syntyy lapsen, huoltajien ja ammattilaisten yhteistyöllä ja keskusteluilla. Keskustelun tulokset kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai oppilaan oppimissuunnitelmaan.

2. Ammattilaisten ICF-osaamisen vahvistaminen

Toimintakyvyn arviointiin ICF-viitekehyksessä tarjotaan koulutus ja tarvittavat lomakkeet. Strukturoitu ICF-lomake kerää asiakaslähtöistä dataa, jota voidaan hyödyntää kunta- ja hva-tasolla tiedolla johtamiseen. Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi neuvolatarkastuksissa vuosiluokka kerrallaan.

3. Suunnitelmallisuus ja jatkuvuus

Suunnitelmallisuus ja jatkuvuus varmistetaan taitovalmennuksen suunnitelmassa sekä lakisääteisissä asiakirjoissa. Organisaatio kirjaa toimintamalliin seurannan, nivelvaiheiden ja palveluneuvonnan ohjeet, joilla estetään putoaminen palveluverkosta.

4. Tiedonkulku lähipiirissä

Lapsen ympärillä oleville aikuisille tarjotaan tietoa toimintakyvyn merkityksestä sekä yksilöllisistä ohjeista lapsen tukemiseksi. Tieto kulkee helposti organisaation sähköisissä viestimissä ja esim. lapsen Taitokirjan avulla. Lapsi opettelee uusia taitoja aikuisten tuella omassa arjessaan.

5. Vaikuttavuuden seuranta

Tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan toteuttamalla toimintakyvyn arviointi ICF-lomakkeella säännöllisesti. Tietoa saadaan yksilötasolla, kuntatasolla ja hva-tasolla. Sähköisillä ICF-lomakkeilla kootaan anonyymia dataa tiedolla johtamiseen sekä kunta- että hva-tasolla.

6. Kollektiivinen oppiminen

Taitovalmennuksen koulutusalusta mahdollistaa työyhteisön ryhmäopiskelun esihenkilön johdolla. Esihenkilö johtaa keskusteluja ja hyväksyy tehtävät. Näin kaikki työntekijät saavat saman koulutuksen ja he tuottavat yhdessä omalle työyhteisölle sopivan varhaisen tuen toimintamallin. Strategiaan kirjattu toimintamalli pysyy, vaikka henkilöstö vaihtuisi.

7. Sisote-yhteistyö

Kuntien opiskeluhuollon ohjausryhmät ja hyvinvointialueen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä koostuvat sekä sivistys- että sote-palveluiden toimijoista. Näin lopputulos vahvistaa sisote-yhteistyötä ja yhdessä tekemistä.