Taitovalmennuksen suunnitelman laatimisesta

Taitovalmennuksen suunnitelma

Saamme aineksia taitovalmennuksen suunnitelmaan lapsen arjen seuraamisesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä lapsen KESY-keskusteluista, toimintakykyprofiilista ja ympäristötekijöiden vaikutuksista.

Suunnitelmaan tulisi kirjata seuraavat asiat yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa.

  1. Lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet
  2. Lapsen haasteet ja mitä on jo kokeiltu sekä tuen tarpeet nyt
  3. Taitovalmennuksen tavoitteet: päätavoite, osatavoitteet
  4. Keinot ja kartta, miten tavoitteisiin päästään
  5. Aikataulutus, tuen arviointi, vastuuhenkilö
  6. Muut mahdolliset tiedot lapsen kehitykseen ja tukeen liittyen

Apukysymyksiä

  • Mitä haasteita nousi esiin ICF-lomakkeessa?
  • Osallistuminen? Suoritukset ja taidot? Kehon toiminnot? Ympäristötekijät?
  • Nousiko esiin aistihaasteita?
  • Millaisissa tilanteissa lapsen haasteet nousevat esiin?
  • Onko hän silloin yksin, kaverin kanssa vai ryhmässä?
  • Mitä voimme tietää haasteen taustasta?
  • Miten tilanne alkaa? Onko jokin edeltävä asia, jonka vuoksi tilanne muuttuu hankalaksi?
  • Mikä taito lapselta hankalassa tilanteessa puuttuu?
  • Mitä pitäisi harjoitella lisää?
  • Millaista tukea lapsi on tähän mennessä saanut? Ovatko aikuiset ohjanneet ja auttaneet lasta toimimaan?
  • Onko apuvälineistä apua? Entä strukturoinnista, kuvakorteista ym. yleisistä tukitoimista?
  • Miten muut lapset toimivat lapsen haasteellisissa tilanteissa? Entä aikuiset?

Mitä meidän tulee ottaa huomioon taitovalmennuksen suunnitelmassa ja toteutuksessa?

Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi: Tukitoimet ja hoito suunnitellaan kokonaisvaltaisesti
  • Mikä on tuen tarve?
  • Tavoite konkreettinen, mitattavissa (esim. ICF) ja saavutettavissa.
  • Mitä menetelmiä käytämme?
  • Tuen yhteensovittaminen
  • Tukitoimien toteuttaminen
  • Säännöllinen arviointi (ICF, asteikkokysymykset)
  • Mitä tarvitaan seuraavaksi?
  • Vastuuhenkilö: kuka kantaa vastuun tavoitteiden saavuttamisesta?

3. Taitovalmennuksen tavoitteet: päätavoite, osatavoitteet

Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi
  • Miten tuetaan lapsen normaalia kehitystä eli promootiota?
  • Miten ehkäistään sekundaarisia ongelmia (esim. masennusta) eli preventiota?
  • Miten ylläpidetään hoidon ja tukitoimien avulla saavutettua taitotasoa?
  • Tavoitteiden asettaminen: päätavoite ja välitavoitteet

Näetkö päiväkodin nepsy-lapsen menossa aikuisena töihin?

Aslak Rantakokko

Kysymyksiä aikuiselle

  • miten näen pienen lapsen tulevaisuuden?
  • olenko ajoissa rakentamassa tukea siirtymiin?
  • löytyykö ratkaisuja lapsuudesta?
  • missä haasteissa tarvitaan vahvistusta läpi elämän?

Tukitoimien keskeiset osa-alueet

Hoito on vain yksi osa kokonaisuutta.

Toimintakyvyn tukeminen

  • oireita lievittävät selviytymis- ja arjenhallintakeinot
  • ympäristön muokkaus
  • ohjaukselliset keinot

Kompensoivat menetelmät

  • erilaiset apuvälineet
  • lääkehoito oireiden hallinnan apuna

Taitojen opettaminen ja harjoittelu yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti

  • oireiden hallinta
  • tunnetaidot
  • sosiaaliset taidot
  • taitojen kehitys tapahtuu vaiheittain

Taitojen opettaminen ja harjoittelu yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti

  • oireiden hallinta
  • tunnetaidot
  • sosiaaliset taidot

Muu sosiaaliseen ympäristöön vaikuttava interventio

  • perheen keskinäisen vuorovaikutuksen  vahvistaminen
  • ryhmän toimintaan puuttuminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Ongelmat tavoitteiksi

Ongelmista voi puhua ratkaisukeskeisellä tavalla

Ratkaisukeskeinen työskentely auttaa ihmisiä siirtymään mahdollisimman nopeasti siitä, missä he ovat (= ongelma) sinne, missä he haluavat olla (= ratkaisu).

Avoimet kysymykset ovat muutoskeskeisiä kysymyksiä

  • Mitä?
  • Milloin?
  • Mikä?
  • Miten?
  • Kuka?

Selvitä ympäristön vaikutus

  • Milloin ongelma ilmenee arjessa?
  • Missä ongelmaa esiintyy arjessa?
  • Kenen kanssa?
  • Mitä tapahtuu juuri sitä ennen ja heti sen jälkeen?

Kuvaile toivottua asiantilaa

  • Mitä tulisi tapahtua, tilanne muuttuisi?
  • Mitä tulee tilalle, kun ongelma on poistunut?
  • Tehdään siitä sarjakuva. Mitä siinä tapahtuisi?
  • Jos kuvaisin tämän ongelman videolle, mitä videolla näkyisi ja kuuluisi?
  • Miltä video näyttäisi, kun ongelma on poistunut?

Tavoitteet

  • Mitä halutaan saada aikaan? – Ei mistä halutaan eroon.
  • Minne päin halutaan mennä? – Ei mistä halutaan pois.
  • Minkä alkamista? – Ei minkä loppumista.
  • Mitä tulee ongelman tilalle? – Tavoitteet realistisiksi.
  • kun lapsella on motivaatiota, hän innostuu opittavasta asiasta

Palkitsemisjärjestelmä

  • kun lapsella on motivaatiota, hän innostuu opittavasta asiasta
  • vaikeidenkin asioiden oppiminen on mahdollista ja helpompaa.

Palkkiojärjestelmän käyttöönotto

  • kun taitoa harjoitellaan pitkäjänteisesti, harjoittelua tukee sitä varten suunniteltu palkitsemisjärjestelmä
  • käy se lapsen kanssa selkeästi ja tarvittaessa kuvien kanssa läpi
  • on tärkeää, että syy-seurausyhteys on lapselle varmasti selvä
  • tavoite, välitavoitteet ja palkkiot on hyvä asettaa lapsen kanssa yhdessä
  • itse asetettu palkinto motivoi usein paremmin

Neurokirjon lapsen palkitsemistilanteet

  • varsinkin adhd-lapsen palkitseminen tulee tapahtua välittömästi 
  • välitön palkkio tukee myös autismikirjon lapsen kehitystä syy-seuraussuhteen vuoksi
  • kannattaa ennakoida myös palkitsemistilanteet ja niiden vaikutus stressitasoon
  • esim yllätysretki palkintona voi saada aikaan stressireaktion, koska päiväohjelma muuttui
  • joskus ilman palkkiota jääminen laukaisee stressireaktion
  • palkkioista voi luopua, kun kyseinen taito on opittu riittävän hyvin
  • palkitseminen voidaan ottaa käyttöön jonkin toisen taidon opettelussa

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös