Kopio kohteesta Taitovalmennuksen käynnistäminen

Miten keskustella lapsen kanssa taitojen opettelemisesta?

Ulla Käppi, neurokirjon lasten äiti

Aikuinen sanoittaa lapselle

  • erilaisuudesta on tärkeä puhua lapselle jo varhain
  • kertoa, että ihmiset ovat erilaisia
  • meidän kaikkien täytyy opetella uusia taitoja
  • jokainen oppii omalla tavallaan
  • muistetaan nostaa vahvuudet esiin

Taitovalmennuksen perustana on huolenpito hyvinvoinnista

Arjen hyvinvointi

  • riittävä uni ja liikunta
  • monipuolinen ravitsemus
  • myönteiset vuorovaikutussuhteet sekä
  • arjen sujuvuus

Taitovalmennus on yksilöllistä

  • valmennus aloitetaan, kun havaitaan haasteita
  • erilaisten valmennusmuotojen tarve on yksilöllistä; kaikki eivät tarvitse kaikkea

Tavoite

  • tavoitteena on toimintakyvyn koheneminen
  • olennaista on valmennuksen jatkuvuus ja pitkäjänteisyys

Aikuisen valmistautuminen taitovalmennukseen

  • toimintakyvyn tukeminen
    • vireystilan säätely
    • visuaalinen tuki
  • ympäristön muokkaus
  • tilanteiden ennakointi
  • huolellinen valmistautuminen
  • oikea ajoitus
  • huomioi lääkitys
  • taitojen kehityksen tukeminen

Taitojen kehityksen tukeminen

Epäsuora taitojen opettaminen

Käyttäytymisen ohjaus on lapsilla kaikkien neuropsykiatristen häiriöiden hoidon perusta mutta myös erittäin hyvä kasvatuksellinen keino. Tavoitteena on lisätä ja vahvistaa toivottua käyttäytymistä.

  • toiminnan määrittely ja valmistelu etukäteen, ohjaaminen tekemisen aikana
  • tilannetekijöiden muokkaaminen niin, että ympäristö tukee onnistumista
  • palaute siten, että se kannustaa toimimaan toivotulla tavalla
  • hyvän/onnistumisten huomaaminen
  • edellyttää hyvää vuorovaikutusta, mikä on aikuisen vastuulla

    Oirehallinnan taitojen opettaminen

    • esim. ADHD:ssa impulssikontrollin ja tarkkaavuuden säätelyn taitojen harjoittelu
    • opiskelustrategiat
    • ongelmanratkaisutaidot
    • aggression hallinta

    Aikuisen toiminta vaikuttaa lasten toimintatapoihin

    • Lapsi ei yleensä kykene muuttamaan käytöstään ellei aikuinen tee jotain toisin
    • Kunnioittava kohtaaminen ja empatia ovat tärkeitä.
    • Rankaiseminen ei auta löytämään uusia käyttäytymismalleja

    Aikuisen tulee muuttaa toimintaansa

    • lapset lukevat aikuisen elekieltä
    • aikuisen asenne heijastuu oppimiseen
    • rankaisu ei kerro, miten lapsen pitäisi toimia
    • palautteessa tulee näkyä syy-seuraussuhde

    Ennakoi

    • valmistaudu
    • valmistele
    • valmenna
    • varoita
    • varaudu
    • vältä riskitilanteita

    Arvioi taitovalmennuksen suunnitelmaa
    ennen keinojen valintaa

    • Kuvaako suunnitelma monipuolisesti lapsen taitoja, vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja tuen tarpeita?
    • Tunnistatko kyseisen lapsen kokonaisuutena pedagogisesta suunnitelmasta?
    • Ovatko lapsen tavoitteet sopivalla tasolla?
    • Ovatko ne oikeat tavoitteet kyseiselle lapselle?
    • Ovatko pedagogiset ratkaisut oikeat juuri tämän lapsen tavoitteisiin pääsemiseksi?
    • Arvioidaanko pedagogisia menetelmiä ja lapsen tavoitteen edistymistä prosessinomaisesti?
    • Ovatko kaikki lähipiirin aikuiset tutustuneet suunnitelmaan ja sitoutuneet sen toteuttamiseen?
    • Liittyykö valmennukseen moniammatillista yhteistyötä? Miten hyvin yhteistyö toimii?
    • Onko taitovalmennuksen suunnitelma liitetty lapsen tai nuoren pedagogisiin asiakirjoihin? Arvioi suunnitelmaa asiakirjana, joka säilyy.

    Ennen harjoittelun käynnistymistä

    • Mikä lapsen taito puutuu, orastaa tai on vielä kehittymättä?
    • Mikä on lapsen lähtötilanne nyt?
    • Millainen on toivottu lopputilanne?
    • Mihin mennessä reitti on kuljettu eli lapsi päässyt tavoitteiseensa, selvä aikaikkuna?
    • Aikatauluta osatavoitteet: toteutus, määrä, kesto, moninaisuus
    • Mistä voidaan nähdä, että lapsen taito on saavutettu? Sanoita tilanne.
    • Miten reittiä seurataan? Kuka on vastuussa ratkaisujen toteutuksesta? Miten kehitystä seurataan?
    • Mitä tehdään, jos tavoitetta ei saavuteta?
    • Entä jos valitut ratkaisut eivät toimi?
    • Onko reittiä mahdollista vaihtaa?
    • Kenen tehtävänä ja missä vaiheessa on ottaa kantaa ratkaisujen toimivuuteen?
    • Miten lapsen näkökulma huomioidaan?

    Miten harjoitellaan?

    • Miten voisit kääntää lapsen haasteen, tuen tarpeen tai tilanteen mielessäsi lapsen puuttuvaksi taidoksi?
    • Missä arjen tilanteissa on tärkeää harjoitella taitoa?
    • Onko lapsen toiminnassa eroa vapaan tilanteen ja ohjatun tilanteen välillä?
    • Onko lapsen toimimisessa eroa yksintyöskentelyn tai ryhmätilanteen välillä?
    • Miten orastavaa tai kehittyvää taitoa voisi harjoitella?
    • Millaista tukea lapsi tarvitsee taidon harjoittelemiseen?
    • Kuka tai ketkä auttavat lasta taidon harjoittelemisessa?
    • Sitoutuvatko kaikki aikuiset tukemaan lasta?
    • Mikä voisi olla konkreettinen tukitoimi tähän tilanteeseen?
    • Harjoitellaanko kompensoivia menetelmiä?
    • Minkälaisia välitavoitteita voisit asettaa taidon oppimisprosessiin?
    • Miten ryhmässä huomioidaan taidon pienikin kehittyminen?
    • Miten motivoit lasta taidon harjoittelemiseen?
    • Huomaa, miten lapsen saama palaute edistää motivaatiota.
    • toimintakyvyn tukeminen

    kartan lähtöpiste – tavoite on kartan päätepiste, useita reittivaihtoehtoja

    • aikuisten toimintaan perustuvat tukimuodot
    • ratkaisut,joissa lapsi aktiivisesti harjoittelee taitoja
    • ympäristön räätälöinti, muut ympäristötekijät, ICF

    kirjaaminen, ratkaisukeskeinen dokumentointi, diagnoosin kirjaaminen? kerrotaan, miten haasteet näyttäytyvät ja miten lasta voidaan niissä tukea

    LIITETÄÄN SUUNNITELMAAN


    – tehtäviä, harjoituksia, pohdintoja, keskusteluja
    – valmennus on ajattelu- ja työskentelytapa, jossa valmentaja ohjaa valmentautujaa löytämään itse omat keinonsa ja voimavaransa. Ohjaa häntä kohti omaa osaamistaan. Auttaa määrittämään tavoitteensa ja saavuttamaan ne. löytyy potentiaali, valmennettavan paras toimintakyky

    Neuropsykiatrinen valmennus on arjen ja elämän hallintaa, ihmissuhdetaitoja ja itsetuntoa kehittävä, ennaltaehkäisevä ja asiakkaan elämänlaatua edistävä kasvatusmenetelmä. soveltuu henkilöille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia.

    Ratkaisukeskeisyys, ei ongelmakeskeistä, hyvä yhdistää muut hoitomuodot, kuten terapia, kuntoutus ja lääkitys

    • Valmennuksen käytännöt
    • Valmennuksen tavoitteet ja niissä edistymisen toivottava aikataulu sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa
    • Lapsen tai nuoren ollessa kysymyksessä näistä sovitaan myös hänen vanhempiensa kanssa
    • tavoitteet ovat konkreettisia ja liittyvät jokapäiväisen elämän vaikeuksiin, esimerkiksi arjen hallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin
    • valmentaja tukee aktiivisesti tavoitteiden saavuttamista, antaa palautetta suoriutumisesta ja kannustaa uusien toimintatapojen löytämisessä
    • valmennussuhteessa ei käsitellä syvällisesti asiakkaan mahdollisia psyykkisiä vaikeuksia, vaan suhteen pyrkimyksenä on selkeästi tukea arjen sujumista paremmin
    • asiakas ja valmentaja ovat tyypillisesti yhteydessä useamman kerran viikossa. yhteydenpito voi koostua tapaamisista sekä puheluista, sähköposti- ja tekstiviesteistä. tavat ja taajuus sovitaan yksilöllisesti
    • valmentaja voi käydä myös päiväkodissa, koululla, opiskelupaikassa ja työssä ohjaamassa ja tukemassa siellä ilmenevien ongelmien ratkaisemista
    • valmennus ei muodosta yhtä tarkasti määrättyä menetelmäkokonaisuutta vaan tarvittavat keinot määritellään tapauskohtaisesti
    • arvot ja asenteet – 
    • oppimisen portaat –huom. neuro-ope
    • potentiaalin näkeminen asiakkaassa, vaikuttaa itsetuntoon
      • Tarkentavat kysymykset
      • Mikä voisi auttaa?
      • Mikä on auttanut tähän asti?
      • Mitä teit, kun sujui paremmin?
      • Mitä neuvoisit parhaalle ystävällesi?

    Ratkaisukeskeinen keskustelu 1

    • Aiheen liittyminen ja työskentelytavan selvittäminen, miten voin olla hyödyksi asiakkaalle
    • ongelman arvostava kuunteleminen, määrittely, esiintymistiheys, vaikeusasteikko, tapahtumien kulku, aikaisemmat ratkaisuyritykset ja niiden tulokset
    • poikkekukset –  uudet toistuvat, myönteiset poikkeukset
    • tavoitteet: oleellinen tieto: tavoitteen määrittely, motirvaatio – kuinka paljon asiakas on valmis näkemään vaivaa tavoitteen saavuttamiseksi, luottamus- miten asiakas luottaa tavoitteen saavuttamisen mahdollisuuteen
    • työskentely – voimavaroja nostetaan esiin kysymyksillä, taidot ja kyvyt, aikaisemmat onnistumiset, pienet askeleet – mikä on pienin muutos
    • palaute asiakkaalle – myönteisesti vahvistava palaute, tunnustuksen antaminen, tulkinnat, uudelleen määrittelyt
    • lopettaminen – esim. seuraavasta tapaamisesta sopiminen

    Myöhempien keskustelujen rakenne

    • keskittyminen muutokseen, joka on tapahtunut edellisen istunnon jälkeisenä aikana
    • ellei muutosta ole tapahtunut, mitä tehty ettei tilanne muutu pahemmaksi
    • jos tilanne huonompi kuin ennen, onko tämä pohjalukema vai voiko tilanne vielä huonontua
    • jos tehtävän suorittamista on yritetty, pyydä kuvaus, miten meni
    • ellei tehtävää suoritettu, mitä tehty sen sijaan, usein asiakas unohtaa, että on tehnyt, jos ei tehnyt, onko tilaa myöhemmälle korjaukselle, jos päätti olla tekemättä, kannattaako enää antaa
    • jos nopea muutos on tapahtunut, varoita liiallisesta luottavaisuudesta
    • ellei mikään näytä toimivan, laajenna ja syvennä asian tulkitsemista uudelleen
    • jos tuntuu että tavoite saavutettu ja jatkuu 3-4 viikkoa, lopetetaanko, ei vaan tehdään lisää

    Ratkaisukeskeiset perusolettamukset

    • tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus
    • voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi
    • edistys tapahtuu pienin askelin
    • tasavertaisuus ja yhteistyö, arvostaminen, myönteisyys
    • luovuuus, leikillisyys ja huumori keskusteluissa ja ajattelussa
    • ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja

    Ihannehahmo – Voimahahmo

    VALMENNUSPROSESSI

    1. Ennen valmennuksen aloittamista

    • selvitä valmennuksen järjestelyihin liittyvät asiat
    • tiedustele asiakkaan päällimmäisiä odotuksia ja toiveita valmennukselle
    • käy lyhyesti läpi, mitä valmennus on ja miten se toimii
    • kerro valmennukseen liittyvät eettiset periaattet
    • arvioi esitietojen perusteella valmennuksen sisältö, kesto, kustannukset ja muut käytännön asiat
    • mikäli yhteistyö tuntuu mielekkäältä, tee sopimus

    2. Valmennusprosessia aloitettaessa

    • kartoita asiakkaan tilanne
    • huomioi olemassaolevat voimavarat ja resurssit
    • selvitä, mitä asiakas tarvitsee saavuttaakseen toivomansa
    • mieti, miten prosessi voidaan toteuttaa
    • määrittele eri vaihtoehdot etenemiselle

    3. Valmennettaessa

    • täsmennä tavoite
    • käykää keskusteluja
    • valmistele ja anna harjoituksia
    • laadi kotitehtäviä
    • anna harjoitella arjessa

    4. Valmennuksen edetessä

    • mieti, mistä tiedetään, että valmentautuja saavuttaa tavoitteitaan
    • mistä tiedetään, että tavoite on saavutettu
    • anna palautetta
    • arvioi työskentelyä
    • mieti seuraavia askeleita
    • palaa vaiheeseen 3

    5. Valmennuksen päättyessä

    • keskustelkaa valmennuksen hyödyistä ja vaikuttavuudesta
    • kiitä ja kannusta
    • suunnitelkaa varasuunnitelma turvaksi
    • haasta jatkamaan onnistuneiden muutosten myötä

    TAVOITTEET

    Tavoitteen muotoileminen

    • mitä haluat ongelman sijaan?
    • tavoitteen konkretisointi – kuvaile yksityiskohtaisesti, millaista on, kun tavoite on toteutunut
    • miten tavoite sopii omaan elämäntileeseesi? Onko se oma tavoite vai jonkun muun tavoite?
    • kerro, mitä hyötyä sinulle on tavoitteen saavuttamisesta, onko siitä hyötyä myös muille?
    • onnistumisen varmentaminen – mitä kykyjä ja taitoja tarvitaan? onko sinulla niitä? pitäisikö hankkia joitain taitoja lisää? asteikolla 1-10 , kuinka valmis olet panostamaan tähän? mikä saisi sinut ponnistelemaan vielä enemmän?
    • ensimmäinen askel/osatavoite- mitä teet ensin? mikä on ensimmäinen osatavoite?
    • kannustus – miten kannustat ja palkitset itseäsi osatavoitteen saavuttamisesta?
    • mitä ajattelet jos tavoite ei toteudu?
    • mikä auttaa parhaiten eteenpäin?

    Tavoitteen suunnat

    •  ongelmasta ratkaisuun
    • poissaolosta läsnäoloon
    • loppumisesta alkamiseen
    • haitasta hyötyyn
    • suuresta pieneen – tavoite riittävän pieni, jotta se toteutuu
    • abstraktista konkreettiseen

    Tavoitteen määrittelyssä ei käytetä sanoja ei, älä, lopeta
    Mistä alat tietää, että tavoitteesi on alkanut toteutua?
    Mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta seuraa?
    Miten sen saavuttaminen vaikuttaa muihin, perheeseen, kavereihin jne?

    Pohdi asteikolla 1-10 missä olet nyt. mitä on tapahtunut seuraavalla askeleella eli välitavoitteessa, jne

    TEHTÄVÄTYYPIT Tehtävien on oltava tarkoituksenmukaisia (milton erickson)

    • havaintotehtävät – havainnoidaan omaa käyttäytymistä, pidä kirjaa
    • kohdentamistehtävät – pyritään muuttamaan ajattelutapaa – listaa illalla 5 onnistunutta tapahtumaa tänään
    • tutkimustehtävät – kokeile jotain uutta
    • mallittamistehtävät – ota mallia ihmisistä jotka osaavat toimia, seuraa miten he toimivat
    • ankkurointitehtävät – käytetään nimiä ja symboleja (ankkureita), jotka muistuttavat
    • monimieliset tehtävät – tiilen pesu
    • kytkytehtävät

    PALAUTE JA ARVIOINTI

    • hampurilaispalaute – posit. palaute + korjattavia asioita + yleisvaikutelma hyvä
    • samauttaminen – ääni, kehon kieli, toisen tunnetilan kommentoiminen

    VERKOSTOKARTTA
    NäytönPaikka

    yhteistyo koulun kanssa, vaka?
    monialaisen palaverin järjestäminen, keskustelu tavoitteista, miten koulu voi olla mukana valmennuksessa, tiedonkulku NäytönPaikka, luvat
    terapeutit?
    perhetyöntekijä?
    miten valmennus auttaisi koulussa?

    pieni arviointilomake ICF-viitekehyksessä – perheen ja koulun arvioinnit?
    kokonaisvaltainen kuvasu
    oppimissuunnitelma? onko? tavoitteet? tuen tarpeet?

    TOIMINTAKYKY!!

    kuntouttava työote, kuntoutuksen neljä aluetta
    nepsy-valmennus on sosiaalista kuntoutusta

    Arjen taidot

    • Nukun hyvin
    • Jaksan hyvin koko päivän
    • Syön terveellisesti ja riittävästi
    • Osaan tehdä itselleni välipalaa
    • Teen kotitöitä
    • Liikun ja ulkoilen päivittäin
    • Hoidan omia asioitani
    • Osaan käyttää matematiikkaa arjessa
    • Osaan käyttää rahaa
    • Pyydän tarvittaessa apua
    • Osaan mennä kauppaan, kavereille, kouluun, kirjastoon, harrastuksiin jne.
    • Osaan liikkua julkisilla
    • Osaan liikkua turvallisesti
    • Osaan käyttää kännykkää, tietokonetta, tablettia
    • Osaan kellonajat ja kalenteri
    • Peseydyn päivittäin
    • Valitsen säänmukaiset vaatteet

    Minä ja muut

    • Kohtelen toisia ystävällisesti
    • Olen mielelläni muiden seurassa.
    • osaan olla muiden kanssa erilaisissa tilanteissa
    • Olen vapaa-ajalla kavereiden kanssa
    • Minulla on kaveri, jolle voin kertoa omista asioistani
    • Tulen toimeen perheeni kanssa

    Vahvuuskatsaus

    • Minulla on haaveita/toiveita tulevaisuuteen
    • Minun on helppo jutella muiden kanssa
    • Pystyn työskentelemään itsenäisesti
    • Koulupäivät sujuvat hyvin
    • Olen kiinnostunut lukemisesta

    Toimintakyky 0 -4

    • 0 suoriudun itsenäisesti
    • 1 tarvitsen vähän tukea
    • 2 tarvitsen kohtalaisesti tukea
    • 3 tarvitsen paljon tukea
    • 4 en kykene

    Väittämiä – kyllä tai ei -vastaus ja vapaa teksti

    Ristiriitaiset arviot

    Vertailu edelliseen arviointiin

    Ensimmäisessä tapaamisessa

    • Kerro asiakkaalle ratkaisukeskeistä työtavasta ja mitä tapaamisen aikana tapahtuu. Onko tämä sinulle ok? Sopiiko sinulle tämä?
    • Miksi olemme täällä? Kerro myönteiseenn sävyyn, mikä on tapaamisen tarkoitus. Esimerkiksi harjoitella uusia toimintatapoja, EI pyrkiä eroon jostain negatiivisesta toiminnasta.
    • Aloita istunto aina myönteisistä asioista. Mikä on mukavaa koulussa? Mitä teet mielelläsi vapaa-aikana? 
    • Tarkenna hyviä asioita avoimilla kysymyksillä. Mikä on mukavaa musiikin kuuntelussa? jne. 
    • Saanko tehdä muistiinpanoja tai kirjoittaa fläppitaululle? Pyydä aina lupa.
    • Puhu arvostavalla tavalla henkilöstä, joka on tuonut asiakkaan tapaamiseen.
    • Tapaamisen tärkein asia on luoda luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ja positiivinen yhteistyö.
    • Suuntaa asiakkaan huomio tulevaisuuteen ja ratkaisuihin.

    Myönteisten poikkeusten kartoittaminen

    • Milloin ongelmaa ei ollut?
    • Milloin asiat viimeksi sujuivat hyvin?
    • Miten sait sen aikaan?
    • Millainen toiminta silloin auttoi?

    Ulkoistaminen

    Kun luomme välimatkaa henkilön ja ongelman välille, voimme miettiä uudelleen suhdettamme ongelmaan. 

    Ulkoistaminen on menetelmä, joka sopii niin lapsille kuin aikuisillekin – kunhan aikuinenkin käyttää hieman mielikuvitusta. Kun annamme huonolle tavalle hahmon ja nimen, ulkoistamme ongelman syyn pois itsestämme.  Silloin voimme miettiä keinoja, joilla taistelemme tuota “Känkkäränkkää” vastaan. Ja lopuksi voimme onnitella itseämme, kun “Känkkäränkkä” on voitettu.

    Uudelleenmäärittely

    Uudelleenmäärittelyssä asiakkaan vaikeuksille annetaan uusia, myönteisiä merkityksiä ja näin avataan erilaisia mahdollisuuksia päästä eteenpäin.

    Uudelleenmäärittelyllä luomme tarinamme uudelleen. Silloin tarina kertoo myönteisyydestä ja voimavaroista.

    Vahvuuskartta

    Kolmen kysymyksen ratkaisukeskeinen työskentely

    1. Mikä on muutostoive? Muutostoiveen kuvaus
    2. Mitä myönteistä on jo olemassa?
    3. Muutoksen portaat? Asetetaan onnistumisen kriteerit

    – mistä huomaat muutoksen?
    – mistä muut huomaavat muutoksen?
    – onnistumisen kriteerit määrittelevät toiminnan, mitä tulee tehdä, stepit

    Ratkaisukeskeisia toiminta- ajatuksia

    • Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki!
    • Tee lisää sitä, mikä toimii!
    • Tee pieni muutos siihen, mikä ei toimi!

    Nepsy-valmennus: välitavoitteiden merkitys

    Vastaa

    Vieritä ylös