Taitovalmennuksen isompi idea

Taitovalmennuksen isompi idea on rakentaa sen avulla sivistys- ja sote-palveluiden yhteinen varhaisen tuen toimintamalli.

Varhaisen tuen taitovalmennus

  • olisi matalan kynnyksen palvelu, jota toteutetaan lapsen tai nuoren arjessa.
  • Sen tulisi linkittyä sivistys- ja sote-palveluiden lakisääteisiin tehtäviin, joita toteutetaan yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa.
  • Matalan kynnyksen palveluna sen tulisi olla asiakkaalle maksuton.
  • Varsinainen Oppimaa®Taitovalmentaja on koulutuksen saanut sivistyksen tai soten ammattilainen.
  • Ammattilainen on vastuussa mm. toimintakyvyn arvioinnista ja virallisista asiakirjoista, joiden pohjalta hän opastaa huoltajia lapsen tai nuoren valmennuksessa.

Taitovalmennus voidaan ottaa käyttöön

  • heti, kun huoli herää
  • kun odotellaan tutkimuksia
  • ja kuntoutuspäätöksiä
  • kun etsitään palveluita
  • kun jonotetaan terapiaan

Mitä hyötyjä taitovalmennus tarjoaa?

Palvelujärjestelmämme ei pysty tällä hetkellä vastaamaan riittävästi neurokirjon lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Monet heistä jäävät ilman tunnistamista ja tukitoimia. Jonot tutkimuksiin ovat pitkät ja diagnoosin saaminen kestää.

Taitovalmennuksen avulla tartumme lapsen ja nuoren haasteisiin heti ja teemme sen yhdessä. Kun taitovalmennusta toteutetaan samoilla periaatteilla sekä kotona että sivistys- ja sote-palveluissa, hyödyt moninkertaistuvat.

  • Häiriökysyntä vähenee. 
  • Oikeiden palveluiden löytyminen helpottuu.
  • Palveluiden oikea-aikaisuus paranee.

Taitovalmennus sopii kaikille

Taitovalmennus sopii erityisesti neurokirjon lapsille ja nuorille, mutta sen työkaluista hyötyvät kaikki. Me kaikki opiskelemme uusia taitoja elämämme aikana.

Varhaiskasvatuksessa taitovalmennuksen tavoitteena on tunnistaa kehityksellisiä haasteita mahdollisimman varhain ja käynnistää puuttuvien taitojen tavoitteellinen harjoittelu lapsen arjessa. Erityisen huomio kohdistetaan itsesäätelytaitojen harjoittelemiseen, jotta lapsella on hyvä toiminnanohjauksen taitojen harjoittelemiseen esi- ja alkuopetuksessa.

Alakoulussa harjoitellaan erityisesti toiminnanohjauksen taitoja, jotka luovat pohjaa oppimiselle, osallisuudelle ja itsestä huolehtimiselle.

Yläkoulussa ja toisella asteella kartoitetaan mahdollisia taitopuutteita ja niistä johtuvia ei-toivottuja toimintamalleja. Tällöin valmennus toimii etenkin opiskeluhuollon työkaluna.

Uusien taitojen oppiminen vahvistuu, kun ammattilaiset ja huoltajat tukevat lasta tai nuorta yhdessä.

Taitojen harjoitteleminen ja
ratkaisukeskeinen pedagogiikka

Ben Furman

  • psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja psykoterapian kouluttaja
  • Muksuoppi-menetelmän kehittäjä
  • Muksuopilla on teoreettinen tausta, joka pohjautuu ratkaisukeskeiseen pedagogiikkaan.

Varhain on parhain

  • Lasta kuullaan ja kannustetaan oppimaan uusia taitoja.
  • Hän ei ehdi kehittää haasteisiin ei-toivottuja käyttäytymismalleja.
  • Uusien taitojen myötä lapsi saa onnistumisen kokemuksia.
  • Myönteiset kokemukset heijastuvat oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
  • Kun kaikki lapset harjoittelevat uusia taitoja samaan aikaan, taitojen oppiminen on yhdistävä kokemus.
  • Myönteisyys leviää myös ympäristöön.

Miten varhainen puuttuminen toteutuu Suomessa?

Noora Koponen, Eduskunnan nepsy-verkoston perustaja (vihr)

Varhaisen puuttumisen tärkeys

  • saan ristiriitaista tietoa eri puolilta Suomea
  • toivon, että olisimme aiemmin liikkeellä
  • usein puututaan vasta koulussa
  • neuvolaan lisää osaamista
  • tarvitsemme puuttumiseen ensimmäiset työkalut – ensiapupakin

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös