Sote-uudistus ja neurokirjon palvelujärjestelmä

Sote-uudistuksen tavoitteena palveluiden
yhteensovittaminen ja kustannusten hillintä

Hyvinvointialueiden tehtävänä on siirtää sote-palveluiden painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää, meidän tulee tuntea nykyisen mallin solmukohdat ja kustannukset.

Kauppatieteiden maisteri (KTM) Mia Tikkakoski on tarttunut aiheeseen tradenomin YAMK-opinnäytetyössään, jossa hän on kartoittanut neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren nykyisiä palveluprosesseja ja niiden kustannuksia yhteistyössä Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kanssa. Opinnäytetyö nostaa esiin konkreettista tietoa, josta on hyötyä kaikkien hyvinvointialueiden tiedolla johtamisessa. Voit tutustua Mian opinnäytetyöhön tarkemmin klikkaamalla Materiaalit sivun ylälaidasta.

Opinnäytetyö korostaa neurovähemmistön varhaisen tuen merkitystä sekä asiakkaan että palvelujärjestelmän kustannusten näkökulmasta. Useat tutkimukset osoittavat, että 10-20 prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia yhteiskunnan terveydenhuollon resursseista. Suomen sote-kulut ovat noin 21 miljardia euroa, josta paljon palveluita tarvitsevien asiakasryhmien kustannuksiin kuluu n. 16,8 miljardia euroa.

Vaikka näitä asiakasryhmiä ei ole vielä yksiselitteisesti määritelty, monet selvitykset osoittavat, että kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt kuuluvat kalleimpien asiakasluokkien joukkoon.

Neurovähemmistö – paljon palveluja tarvitseva asiakasryhmä

Mikä maksaa ja kuka maksaa?

Mia Tikkakoski

  • kauppatieteiden maisteri (KTM)
  • tradenomi YAMK, SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen
  • opinnäytetyö 2023; mukana Helsingin kaupunki, HUS

Määrittelyistä

Kaksi asiakasta, viisi palvelupolkua

  • neurokirjon laajuus edellytti kahden erilaisen asiakkaan polun kuvausta
  • viiden skenaarion taustalla kokemusasiantuntijoiden haastattelut
  • kustannusten määrittely: Helsingin kaupunki ja HUS

Tutustu skenaarioihin alasivulla.

Häiriökysyntä lisää kustannuksia

Palveluiden systeeminen toimintamalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön yli palvelurajojen. Neurovähemmistön yhteydessä se edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä sote- että sivistyspalveluiden välillä.

Systeeminen häiriö aiheuttaa häiriökysyntää (failure demand). Häiriökysyntä näyttäytyy asiakkaalle tarpeettomina lisävaiheina palvelun saamiseksi sekä puutteellisena tai jopa vääränlaisena palveluna.

Häiriökysyntä

  • heikentää palveluiden laatua
  • lisää työmäärää
  • nostaa palvelutuotannon kustannuksia
  • jopa 70 % palveluiden kustannuksista johtuu häiriökysynnästä

Toimintakyvyn arvioinnin
yhdenmukainen malli puuttuu

Toimintakyvyn arviointi

  • tulisi toteuttaa päiväkodissa ja koulussa
  • kuka tarvitsee diagnosointia, vai riittävätkö tukitoimet?
  • hoitopolulle pääsy hidasta
  • paljon häiriökysyntää
  • ei ole yhdenmukaista mallia

Painopisteen siirto neurovähemmistön varhaiseen tukeen
voi tuottaa Suomessa yli 100 miljardin säästöt

Kustannussäästö yli 100 miljardia euroa

  • arviolta 100 000 neurovähemmistöön kuuluvaa alle 18-vuotiasta
  • tuottamalla palvelut oikein voidaan säästää yli 100 miljardia euroa

Alasivulla lisää tietoa kustannuksista

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös