Oppimaa®Taitovalmennuksen tausta

lasten toimintaterapi-arviointi

  • arvion avulla saadaan tietoa lapsen toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä
  • tarvitaan lisää ymmärrystä
  • arviointi luo perustan kliiniselle päätöksenteolle
  • lapsi ja perhe mukana
  • asiakkaan yksilölliset tarpeet
  • standardoitut menetelmät ja pisteet, määrittävät maksusitoumusta
  • itsearviointilomake on strukturoitu mutta ei standardoitu
  • vapaa havainnointi ja haastattelu ovat strukturoimattomia

OTIPM-MALLI

  • kuvaa prosessia alkuarvioinnista terapiajakson päättymiseen ja terapian jatkamisen arviointiin
  • alku: ymmärrys lapsesta, toiomintaympäristöistä, lapselle merkityksellisistä asioista, suoriutuminen, rajoittavat tekijät
  • toimintakyvyn arviointi: havainnointi, sivu 11 (OTIMP-LAPSET)
  • arvioinnin tulosten tulkinta
  • Top-down-näkökulma: kokonaiskuva ensin, sen jälkeen pienempiä osa-alueita, keskittyy asiakkaaseen
  • kuva Fisher 2009
  • tämä opinnäyte koskee terveydenhuoltoa
  • top-down sivulla 30 – miten sitä toteutetaan
  • KATSO OPAS – OTIMP-LAPSET

OTIMP-MALLI KOULUIKÄINEN ADHD

  • MALLI: arviointi ja tavoitteen asettelu, interventio sekä uudelleen arviointi
  • INTERVENTIOT
    • kompensointi
    • opetus ja koulutus
    • taitojen uudelleen harjoitteleminen
    • yksilötekijöiden ja kehontoimintojen vahvistaminen (restoratiivinen malli)
  • top-down
  • transaktionaalinen malli TMO
    • toiminnallinen suoriutuminen (tekeminen)
    • toiminnallinen kokemus (kuinka tekeminen koetaan)
    • osallistuminen (toimintaan sitoutuminen)
  • tilannekohtaiset elementit
    • geopoliittiset
    • sosiokulttuuriset
    • ajalliset
    • sosiaaliset
    • fyysiset
    • tehtäväkeskeiset
    • asiakkaaseen liittyvät elementit
  • interventioiden taulukko sivulla 25

ICF JA HYVÄT ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT – TOIMINTATERAPEUTTILIITTO

  • ICF, TMO, OTIPM
  • monialainen työskentely
  • RT1. Arvio asiakkaan toiminnallisuudesta – pääluokan toisen tarkkuustason luokat sivu 7
  • TMO-mallin keskeiset käsitteet: toiminnallinen suoriutuminen, toiminnallinen kokemus, osallistuminen

Arviointi- ja tavoitteen asettamisen vaiheessa vastataan seuraaviin kysymyksiin (ks. tarkemmin 4.1 luku tässä julkaisussa):

  1. Kuka asiakas on ja millainen on hänen elämänvaiheensa?
  2. Mitkä toiminnat kuuluvat hänen elämäänsä?
  3. Mistä toiminnoista hän itse kokee selviytyvänsä hyvin, mitkä toiminnot tuottavat vaikeuksia tai mietityttävät?
  4. Mitkä toiminnot hän priorisoi tärkeimmiksi ja mistä toiminnoista suoriutumiseen hän toivoo muutosta?
    a) Kuinka hyvin toiminnan suorittaminen onnistuu arviointihetkellä?
    b) Tunnistaako hän itse omassa toiminnassaan olevat vahvuudet ja haasteet? c) Kuinka tyytyväinen hän on omaan suoriutumiseensa?
    d) Mitkä tekijät selittävät toiminnassa olevat haasteet?
  • dokumentointi sivulla 11

KRITEERIPERUSTAINEN ARVIOINTIMENETELMÄ:

  • Arvioinnissa vastataan kysymyk- seen, onko asiakkaalla riittävät taidot, jotta hän selviää tarkoituksen- mukaisista tehtävistä hänen omassa toimintaympäristössään.
  • Asiakkaan kykyä EI verrata keski- vertoon, normaaliin tai tyypilliseen.
  • Suoriutumiselle on luotu selkeät kriteerit, joiden mukaan pisteytys tapahtuu.
  • Kriteerit kuvaavat yleensä suori- tuksen laatua, taitoa, määrää tai intensiteettiä.
  • Arvioidaan opittuja taitoja asiakkaan valitsemissa tutuissa tehtävissä.

KUISMA -VALTONEN

  • puhelinneuvonnan haastattelukysymykset sivulla 19
  • siltaaminen koodeiksi
  • tulokset sivulla 27
    • 1.diagnoosi – ICF ei koodaa tietoa lääketieteellisestä terveydentilasta
  • OTIPM – miten sitä voisi hyödyntää, asiakaskeskeinen malli
  • kysymyslistat

Vastaa

Vieritä ylös