Oppimaa®- Neurokirjon varhaisen tuen malli

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa. Pitkään suunniteltu sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta ja kuntyhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Helsingin kaupunki vastaa omien sote-palvelujensa järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan. Lisäksi yksityiset toimijat sekä järjestöt ja yhdistykset täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on siirtää sote-palveluiden painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää, meidän tulee tuntea nykyisen mallin solmukohdat ja etsiä niihin ratkaisuja.

Palveluiden systeeminen toimintamalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön yli palvelurajojen. Neurovähemmistön yhteydessä se edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä sote- että sivistyspalveluiden välillä.

Palveluiden ja tukien kustannukset antavat ainoastaan tietoa niiden kustannuksista, mutta ei toimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten tuotetut palvelut ja tuet näyttäytyvät toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa niin organisaation kuin asiakkaan näkökulmasta. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden arviointia.

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen tavoitteena on siirtää painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan (Valtioneuvosto 2022).

  • Perus- ja erityistason palveluita tulee integroida ja moniammatillista ja -alaista yhteistyötä lisätä.
  • Perustason palveluita tulee tuottaa aiempaa enemmän asiakkaan omassa lähiympäristössä.
  • Palveluiden oikea-aikaisuutta ja oikeanlaisuutta tulee lisätä yhteensovittamalla palveluita palvelu- ja hoitoketjuiksi.
  • Palveluketjujen avulla vähennetään palveluiden pirstaleisuutta ja päällekkäin tehtyä työtä.
  • Sote-palveluiden tuottavuus, vaikuttavuus, kustannusten hillitseminen ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä toimenpiteitä.
  • Paljon palveluita tarvitsevien ihmisten hoitoa ja palveluita tulee kehittää.

Oppimaan neurokirjon varhaisen tuen malli vastaa
valtioneuvoston asettamiin tavoitteisiin käytännön tasolla.

  1. Neurokirjon varhainen tunnistaminen: koko henkilöstöllä nepsy-perusteet hallussa, lisäksi taitovalmennuksen tai nepsy-valmennuksen osaajia kaikissa työyhteisöissä
  2. Toimintakyvyn arviointi yhdenmukaisesti: arviointi ICF-lomakkeilla
  3. Häiriökysynnän ehkäiseminen: taitovalmennus/tukitoimet käynnistyvät heti
  4. Valmennus tapahtuu lapsen ja nuoren lähiympäristössä: varhaiskasvatus/koulu/sote ja koti toimivat yhdessä sovituilla periaatteilla
  5. Varhaisen tuen malli yhteensovittaa palveluita: sovitut koordinaattorit
  6. Vaikuttavuuden arviointi tasalaatuista: ICF-lomakkeilla

Koulutus ja työkalut verkossa

Palvelujärjestelmän tarpeet

Ratkaisut

Henkilöstön tasalaatuinen nepsy-osaaminen, perustiedot haltuun

  • kaikki lasten ja perheiden parissa työskentelevät

Verkkokurssit

  • Nepsy-perusteet 2 op
  • Nepsy-lapsi varhaiskasvatuksessa 5 op
  • Nepsy-lapsi koulussa 5 op
  • Nepsy-lapsi sote-palveluissa 5 op

Kattavampi nepsy-osaaminen, työyhteisön tarpeen mukaan

  • neuvolan henkilöstö
  • varhaiskasvatuksen opettajat
  • lastenhoitajat
  • luokanopettajat
  • erityisopettajat
  • ohjaajat, avustajat
  • opiskeluhuoltoryhmät
  • sosiaalityöntekijät
  • perheohjaajat

Taitovalmennus-jäsenyyssivusto

  • Taitovalmentajan koulutus 10 op
  • Taitovalmennuksen työkalut
    • Lapsen/nuoren osallisuus (KESY/SYKE-keskustelut)
    • Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä
    • Monialaisen yhteistyön vahvistaminen
    • Taitovalmennuksen suunnitelma
    • Taitojen harjoitteleminen
    • Vaikuttavuuden arviointi
  • jatkuvasti päivittyvä sivusto
  • taitovalmentajan työ liittyy varhaiskasvatuksen ja opetuksen lakisääteisiin tehtäviin (lapsen vasu, oppilaan kehityskeskustelut jne.)

Yhteistyö kodin kanssa

Taitovalmennus kotona -maksuton verkkokurssi

  • ohjattu taitovelmennus kotona ammattilaisen avulla
  • opastusta ja ohjeistusta yhteistyön rakentamiseksi ammattilaisten kanssa
  • ohjeita taitovalmennuksen toteutukseen kotona
  • koko erityisperheen huomioiminen

Tiedonkulku organisaatioiden välillä, tiedonkulku kentältä päättäjille ja takaisin

Neurokirjon palvelujärjestelmä – maksuton verkkokurssi

  • tavoitteena yhtenäinen varhaisen tuen malli kaikilla hyvinvointialueilla
  • jolloin tarve raskaampiin palveluihin vähenee
  • yhteistyö alueellisten opiskeluhuollon yhteistyöryhmien kanssa
  • taitovalmennuksen pilotointi kaikilla hyvinvointialueilla maksutta
  • yhteistyön vahvistaminen kuntien sivistyspalveluiden kanssa
  • pilottien seuranta
  • tiedonkulun vahvistaminen, digilomakkeiden hyödyntäminen, uusien työkalujen esittely jne.
  • dataa tiedolla johtamiseen

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös