Neurovähemmistön varhaisen tuen malli

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa. Pitkään suunniteltu sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta ja kuntyhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Helsingin kaupunki vastaa omien sote-palvelujensa järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan. Lisäksi yksityiset toimijat sekä järjestöt ja yhdistykset täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on siirtää sote-palveluiden painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää, meidän tulee tuntea nykyisen mallin solmukohdat ja etsiä niihin ratkaisuja.

Palveluiden systeeminen toimintamalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön yli palvelurajojen. Neurovähemmistön yhteydessä se edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä sote- että sivistyspalveluiden välillä.

Palveluiden ja tukien kustannukset antavat ainoastaan tietoa niiden kustannuksista, mutta ei toimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten tuotetut palvelut ja tuet näyttäytyvät toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa niin organisaation kuin asiakkaan näkökulmasta. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden arviointia.

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen tavoitteena on siirtää painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan (Valtioneuvosto 2022).

  • Perus- ja erityistason palveluita tulee integroida ja moniammatillista ja -alaista yhteistyötä lisätä.
  • Perustason palveluita tulee tuottaa aiempaa enemmän asiakkaan omassa lähiympäristössä.
  • Palveluiden oikea-aikaisuutta ja oikeanlaisuutta tulee lisätä yhteensovittamalla palveluita palvelu- ja hoitoketjuiksi.
  • Palveluketjujen avulla vähennetään palveluiden pirstaleisuutta ja päällekkäin tehtyä työtä.
  • Sote-palveluiden tuottavuus, vaikuttavuus, kustannusten hillitseminen ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä toimenpiteitä.
  • Paljon palveluita tarvitsevien ihmisten hoitoa ja palveluita tulee kehittää.

Alle kouluikäinen lapsi,
ei varhaiskasvatuksessa

Kun huoli herää kotona

Huoltajan huoli-ilmoitus

  • huoltaja vastaa kyselylomakeeseen verkkosivuilla
  • ei henkilötietoja, vain lapsen nimimerkki tai muu tunniste
  • 12 huolikysymystä (kyllä/ei), sanallisia vastauksia lapsen arjesta, tietoja tarvittavista palveluista
  • vastaaja saa tallenteen omista vastauksistaan sähköpostiinsa
  • huoltaja lähettää lomakkeen neuvolaan, perhekeskukseen tms. sähköpostitse

Huoli-ilmoituksen käsittely

  • neuvolan terveydenhoitaja vastaanottaa huoli-ilmoituksen
  • mikäli lapsi on alle 4-vuotias ja huoltaja ilmaisee vähintään neljä huolta, lapsi tulee ohjata tutkimuksiin
  • mikäli huolia on vähemmän, terveydenhoitaja kutsuu huoltajan ja lapsen keskustelemaan nepsy-koordinaattorin kanssa
  • nepsy-koordinaattori voi olla myös terveydenhoitaja, perhetyöntekijä tai muu henkilö, jolla on nepsy-osaamista
  • huoli-ilmoitus liitetään lapsen virallisiin papereihin

Ensimmäinen tapaaminen

  • huoltaja ja lapsi tulevat neuvolaan tai perhekeskukseen keskustelemaan
  • nepsy-koordinaattori opastaa, hän vastaa tästä eteenpäin toimista
  • lapsen kanssa katsellaan KESY-kortteja ja hahmotetaan toimintakykyä
  • nepsy-koordinaattori huomaa joitakin haasteita ja ehdottaa niihin taitovalmennusta, hän etsii harjoituksia opeteltavien taitojen mukaan (ICF-koodit)
  • huoltajaa opastetaan taitovalmennukseen, hän saa ohjeet tiettyjen taitojen harjoitteluun, suunnitelma
  • jos lapsi on varhaiskasvatuksessa, suunnitelma tiedoksi myös vakaan, huoli-ilmoitus ja harjoitukset, tai huoltaja kertoo päiväkodissa
  • keskustellaan myös perheen tilanteesta, tarvitseeko perhe tukea
  • psykoedukaatio – oppimaa, jäsenyyssivuston käyttöoikeus, esim ensin yksi kuukausi
  • sovitaan seuraava tapaaminen

Uusi tapaaminen

  • jos lapsi oppii taitoja, edetään taitojen harjoittelussa
  • jos haasteita enemmän, tarvitaan enemmän tietoa
  • tarvitaan palaveri, jossa vaka ja neuvola,
  • tarvitaan lisää tietoa toimintakyvystä, lomakkeiden täyttö
  • vaka, neuvolan psykologi: KESY, ICF
  • Oppimaan lomakkeet verkossa
  • kenen kanssa huoltaja tekee arvioinnin?
  • tallennetaan lapsen virallisiin papereihin
  • keskeisen tiedon kerääminen Näytönpaikkaan
  • oppimispäiväkirja NäytönPaikassa
  • lukemisoikeudet työntekijöille
  • vaka, nepsy-koordinaattori, mahdollinen perhetyöntekijä jalkauttamaan taitovalmennusta
  • icf-arvioinnit
  • tehdään taitovalmennuksen suunnitelma pidemmälle ajalle

Oppimaan neurovähemmistön varhaisen tuen malli vastaa valtioneuvoston asettamiin tavoitteisiin käytännön tasolla.

Asiakaspolku

  • varhainen tunnistaminen estää haasteiden kasaantumista
  • palvelut tulee jalkauttaa lapsen ja nuoren arkiympäristöön oikea-aikaisesti
  • moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön merkittävyys
  • tiedonsiirron helpottaminen
  • matalan kynnyksen palvelut helposti saataville
  • neuvonta ja ohjaus, nepsy-osaaminen,puhelinneuvonta
  • palveluohjaus
  • psykoedukaatio
  • yhteisesti muodostetut ja jaetut sisote-tavoitteet puuttuvat

Kustannukset, järjestelmä

  • ennalta ehkäisevät palvelut vähentävät kalliita kuluja
  • varhainen tunnistaminen ja tukitoimet heti
  • häiriökysyntää aiheuttavien tekijöiden poistaminen
  • palveluketjujen kuvaus vähentää pirstaleisuutta
  • koordinoinnin puute
  • tiedon keräys ja siirto sujuvaksi
  • palvelutarpeen arviointi
  • vaikuttavuus
  • kalleimmat kkustannukset: erikoissairaanhoidon laitoshoidot, sairaalakoulujaksot, lastensuojelun sijoitukset, päihde- ja rikoskierteet sekä syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset

Hiljaisen lapsen ja nuoren palvelupoluissa (polut 1–3) edullisimman ja kalleimman palvelupolun kokonaiskustannusten erotus on noin 1,23 miljoonaa euroa. Tulistuvan lapsen ja nuoren palvelupoluissa (polut 4 ja 5) erotus on noin 1,84 milj. euroa. Asiakaspalvelupolkuskenaariolaskelmien valossa kansantaloudellinen kustannussäästö edullisimman palvelupolkuskenaarion ja kalleimman skenaarion välillä on siten noin 123–184 miljardia euroa, kun huomioidaan, että neuropsykiatrisia oireita ja piirteitä on arvioitu esiintyvän noin 100 000:lla alle 18-vuotiaalla henkilöllä. Kustannussäästö on hyvin merkittävä ja korostaa sisote-palveluiden, tukien ja hoitojen kehittämisen on tärkeyttä kansantalouden näkökulmasta.

Opinnäytetyön palvelupolkuskenaariot ja kustannuslaskenta on pohja kustannustehokkuuden ja nepsy-palveluiden vaikuttavuuden arvioinnille. Palveluiden ja tukien kustannukset antavat ainoastaan tietoa niiden kustannuksista, mutta ei toimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten tuotetut palvelut ja tuet näyttäytyvät toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa niin organisaation kuin asiakkaan näkökulmasta. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden arviointia.

Palvelupolku

  • asiakaslähtöiset palvelut, sujuvuus yli organisaatiorajojen
  • palveluihin ohjautuminen peruspalveluissa ja erityistason palveluissa, niiden välinen yhteistyö
  • varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen tuki, hoito ja kuntoutus, porrastus perustason ja erityistason välillä
  • hoito- ja tutkimuskäytäntöjen yhtenäistäminen
  • tiedonkulun vahvistaminen
  • sujuva yhteistyö eri toimijoiden ja perheen välillä
  • palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen
  • kohderyhmä alle 18-vuotiaat ja perheet
  • huom. Kelan vakiintuneet ohjeistukset!

Kun huoli herää

  • Huoli lapsen käytöksestä/oireista voi syntyä kotona, varhaiskasvatuksessa, neuvolassa tai koulussa
  • Tavoitteena on huolen varhainen puheeksi ottaminen vanhempien/huoltajien kanssa
  • Huolen herätessä nuorella tai vanhemmilla, he ottavat yhteyttä neuvolaan, kouluterveyden- tai opiskelijaterveydenhoitajaan sekä jakavat huolen lapsen/nuoren oppimisympäristössä.
  • Se ammattilainen, jolla huoli herää tai jolle huoli esitetään, on vastuussa huolen puheeksi ottamisesta. Hän kertoo huolestaan lapsen/nuoren vanhemmille ja tämän jälkeen sovitaan jatkosta.

Varhainen tunnistaminen ja tuki

  1. Alle kouluikäiset
    •   Alle kouluikäisten neuropsykiatristen oireiden tunnistamisessa ja tuen tarjoamisessa ovat vanhempien lisäksi tärkeässä asemassa lastenneuvolan sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö.
    •   Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tulevat esiin lapsen vuorovaikutustaidot ja ryhmässä toimimisen taidot. Mahdolliset kehityksen viiveet ilmenevät suhteessa ikätovereihin. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan havaitessa tai epäillessä poikkeavuutta lapsen kehityksessä tai käyttäytymisessä yhteydenotto vanhempiin on ensisijaista. Pyritään ymmärtämään yhdessä lapsen käyttäytymisen syitä. Arvostavan yhteistyösuhteen luominen perheeseen on tärkeää.
    •   Matalalla kynnyksellä konsultoidaan neuvolaa ja/tai erityislastentarhanopettajaa/varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.
    •   Neuvolan tarkastuksissa kiinnitetään huomiota neuropsykiatrisiin oikeisiin sekä vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen
  • Lene, vasu, arjen ympäristöt
  1. Kouluikäiset
    •   Kouluikäisten neuropsykiatristen oireiden tunnistamisessa ja tuen tarjoamisessa ovat vanhempien lisäksi tärkeässä asemassa opettajat, koulunkäynnin ohjaajat, kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit
    •   Tunnistettaessa neuropsykiatrista oireilua kouluikäisellä tärkeää on vanhempien, kouluterveydenhuollon ja koulutoimen välinen yhteistyö.
    •   Vuosittaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa:
  2.   Tärkeää on yhteistyö perheen, oppilashuollon ja koulutoimen välillä
  3.   Arjen ympäristöissä (koti, koulu, iltapäiväkerho, harrastukset, tukiverkot) toteutettavat asiat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja kouluterveydenhuollon kanssa. Kouluikäisillä yhteistyössä tarvitaan usein vanhempien ja opettajien/erityisopettajien lisäksi oppilashuoltoryhmän muutkin toimijat: kouluterveydenhuollon edustajat (terveydenhoitaja ja/tai lääkäri riippuen tilanteesta), koulupsykologi ja koulukuraattori. Mikäli lapsen asioissa on muita yhteistyötahoja (esimerkiksi perheneuvola, perhesosiaalityön ja/tai lastensuojelu), tarvitaan yhteistyötä ja arjen asioiden koordinointia eri toimijoiden kesken.
  4.   Kognitiivisen tason ja oppimisvaikeuksien ongelmia tulee ensisijaisesti hoitaa koulun tukitoimin, oppimista tukemalla ja koulupäivien ja opiskelun struktuuria parantamalla.

Toimintakyvyn arviointi

  • päiväkodissa ja koulussa, osaamista tarvitaan
  • erotteleminen, kuka tarvitsee diagnosointia, vai rittävätkö toimet
  • osana hoitopolkua
  • hidasta, häiriökysyntää
  • neuvolasta lähtee
  • ei ole yhdenmukaista mallia

Palvelujärjestelmän kehittäminen

  • koordinaattoreita tarvitaan
  • tiedonkulku sujumaan
  • verkostopalaverit
  • koko lapsen ja nuoren ympäristö huomioitava
  • yhteisesti sovitut tavoitteet ja toimintamallit
  • palveluiden jalkautuminen kotiin

Yhteistyön edellytyksiä

  • tiedonkulku
  • vanhempien kohtaaminen, häpeä
  • kokonaisuuden hahmottaminen
  • vastuun kantaminen
  • päätökset lyhytaikaisia
  • vanhempien uupumus
  • siiloutuneisuus, unohdetaan lapsen etu
  • johtamisen haasteet, budjetti

Hallinnollinen koordinointi

  • uusi vammaispalvelulaki otti kantaa
  • yksi sosiaalipuolen palvelun tarjoaja
  • asiakkaan kannalta ei merkitystä
  • kaikilla yhteistyön velvoite
  • nepsy-koordinaattoreita tarvitaan, jakaa tietoa, kutsuu henkilöt koolle

Asiakaslähtöinen palvelupolku

  • tunnistaminen
  • tukitoimet heti
  • vanhemmat ovat vanhempia
  • toimijat mukaan tilanteen mukaan
  • palveluohjaus
  • yksilölliset palvelut
  • diagnoosi, antaa lisää tietoa
  • diagnosointiprosessit
  • mitä koulussa voidaan tehdä, mitä perusterveydenhuollossa, esh

Vastaa

Vieritä ylös