Näin kehitämme neurokirjon varhaisen tuen mallin

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa. Pitkään suunniteltu sote-uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta ja kuntyhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Helsingin kaupunki vastaa omien sote-palvelujensa järjestämisestä alueellaan. HUS-yhtymä vastaa erikseen säädetyistä vaativan erikoissairaanhoidon tehtävistä alueellaan. Lisäksi yksityiset toimijat sekä järjestöt ja yhdistykset täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on siirtää sote-palveluiden painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää, meidän tulee tuntea nykyisen mallin solmukohdat ja etsiä niihin ratkaisuja.

Palveluiden systeeminen toimintamalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön yli palvelurajojen. Neurovähemmistön yhteydessä se edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä sote- että sivistyspalveluiden välillä.

Palveluiden ja tukien kustannukset antavat ainoastaan tietoa niiden kustannuksista, mutta ei toimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten tuotetut palvelut ja tuet näyttäytyvät toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa niin organisaation kuin asiakkaan näkökulmasta. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden arviointia.

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen tavoitteena on siirtää painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan (Valtioneuvosto 2022).

  • Perus- ja erityistason palveluita tulee integroida ja moniammatillista ja -alaista yhteistyötä lisätä.
  • Perustason palveluita tulee tuottaa aiempaa enemmän asiakkaan omassa lähiympäristössä.
  • Palveluiden oikea-aikaisuutta ja oikeanlaisuutta tulee lisätä yhteensovittamalla palveluita palvelu- ja hoitoketjuiksi.
  • Palveluketjujen avulla vähennetään palveluiden pirstaleisuutta ja päällekkäin tehtyä työtä.
  • Sote-palveluiden tuottavuus, vaikuttavuus, kustannusten hillitseminen ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä toimenpiteitä.
  • Paljon palveluita tarvitsevien ihmisten hoitoa ja palveluita tulee kehittää.

Oppimaan neurokirjon varhaisen tuen malli vastaa
valtioneuvoston asettamiin tavoitteisiin käytännön tasolla.

Asiakaspolku

Sama lähtötilanne, mutta toimitaan oikein

  • tuen tarve tunnistetaan varhain
  • tukitoimet ja palvelut käynnistetään heti
  • aikuisilla erityisosaamista
  • tehdään verkostomaista yhteistyötä
  • yhteisesti sovitut toimintatavat jalkautetaan verkostopalavereista päiväkotiin ja kotiympäristöön
  • lapsi saa kuntoutusta ja diagnoosin
  • erikoissairaanhoidossa vain tutkimukset ja lääkehoito
  • koulussa kaksi nepsy-eritysopettajaa, yksilöllinen tuki
  • murrosiän haasteisiin tarvitaan moniammatillista apua
  • apu paikallisesti ja kolmannen sektorin vertaistuki
  • tuen tarpeita ratkotaan heti kun niitä ilmenee
  • varhainen tunnistaminen estää haasteiden kasaantumista
  • palvelut tulee jalkauttaa lapsen ja nuoren arkiympäristöön oikea-aikaisesti
  • moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön merkittävyys
  • tiedonsiirron helpottaminen
  • matalan kynnyksen palvelut helposti saataville
  • neuvonta ja ohjaus, nepsy-osaaminen,puhelinneuvonta
  • palveluohjaus
  • psykoedukaatio
  • yhteisesti muodostetut ja jaetut sisote-tavoitteet puuttuvat

Kustannukset, järjestelmä

  • ennalta ehkäisevät palvelut vähentävät kalliita kuluja
  • varhainen tunnistaminen ja tukitoimet heti
  • häiriökysyntää aiheuttavien tekijöiden poistaminen
  • palveluketjujen kuvaus vähentää pirstaleisuutta
  • koordinoinnin puute
  • tiedon keräys ja siirto sujuvaksi
  • palvelutarpeen arviointi
  • vaikuttavuus
  • kalleimmat kkustannukset: erikoissairaanhoidon laitoshoidot, sairaalakoulujaksot, lastensuojelun sijoitukset, päihde- ja rikoskierteet sekä syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset

Vastaa

Vieritä ylös