Monialaisen yhteistyön haasteita

Toimintakyvyn arviointi edellyttää monialaista yhteistyötä. Sitä tarvitaan myös palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa etenkin silloin, kun perheellä on paljon palveluja.

Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö on ollut jo pitkään keskeinen työväline niin sote-palveluissa kuin varhaiskasvatuksen ja koulun tukitoimissa.  

Selvitämme aluksi käsitteiden sisältöä ja kerromme monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön haasteista.

Määrittelyjä

Monialainen yhteistyö tarkoittaa toimintaa, joka ylittää eri hallinnon- ja tieteenalojen rajat. Näin terveystoimen, sosiaalitoimen ja sivistystoimen ammattilaiset työskentelevät yhdessä asiakkaan kanssa yhteisen päämäärän eteen. 

Kun puhutaan moniammatillisesta yhteistyöstä, ammattilainen toimii silloin itsenäisesti ammattikuntansa edustajana ja jakaa tietoa työryhmän jäsenille omien johtopäätöstensä perusteella. Tällöin työskentelyssä painottuu oma ammatillinen tehtävä.

Lähde: Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. STM

Lakisääteinen velvollisuus

  • ammattilaisilla on lakisääteinen velvollisuus toteuttaa monialaista yhteistyötä 
  • yhteistyön tavoitteena on hankkia riittävä tietopohja, jolla voidaan luoda yhteinen tilannekuva erityisperheen tilanteesta ja lapsen toimintakyvystä
  • tilannekuvan pohjalta tulisi luoda yhteinen suunnitelma, joka määrittelee tavoitteet, työnjaon ja vastuut sekä sovitun yhteistyön mallit ja seurannan

Monialaisuuden hyödyt tunnustetaan, mutta käytännön toteutuksessa on vaihtelua. Tämä nousee esiin, kun kuulemme, miten asiakkaat ovat saaneet kokea moniammatillisuuden.

Aikuiset puhuvat, jossittelevat ja päättävät.”

Yllä oleva lausahdus on lastensuojelun kokemusasiantuntijan päätelmä monialaisen palaverin jälkeen. Hän ei tiennyt, keitä palavereissa oli läsnä, mistä oikeasti keskusteltiin ja mitä lopulta päätettiin. Pitkän keskustelun jälkeen hänen kokemuksensa mukaan palaveri yleensä päättyy kahteen lopputulokseen:

  • lastensuojelu hoitaa sijoituksen
  • psykiatria hoitaa lääkityksen

Kokemusasiantuntijan toiveita,  miten aikuisten tulisi toimia palavereissa 

  • jokaisen tulisi esittäytyä ja perustella, miksi osallistuu palaveriin
  • tarvitaanko niin monia osallistujia? riittäisikö konsultointi etukäteen?
  • yhteistyön lopputulos tulisi esitellä ja perustella, ettei se tarkoittaisi vain sitä, että lastensuojelu hoitaa sijoituksen ja psykiatria lääkityksen

Miksi moniammatillisuus jää usein teorian tasolle?

Piia Herrala sai ADHD-diagnoosin vasta nelikymppisenä. Sen jälkeen hän kouluttautui kokemusasiantuntijoiden kouluttajaksi. Kolmen ADHD-lapsen äitinä hän tietää, mistä puhuu.

“Moniammatillisuus on ajatuksena hyvä, 
mutta käytännössä se ei toteudu.”

Näin se vaan menee

  • moniammatillisuus jää teorian tasolle
  • asiantuntijoiden osaamista ei käytetä
  • käytäntö on pallottelua
  • hoitosuunnitelmat eivät toteudu, kaikesta karsitaan

Piia kertoo, miksi moniammatillisuus ei toteudu

  • palavereissa voi olla useita asiantuntijoita, mutta heidän osaamistaan ei käytetä.
  • Käytännössä nepsy-lasten diagnosointi tapahtuu neurologian puolella ja hoito psykiatriassa.
  • Jos psykiatrian puolelta ei saada apua, me menemme lastensuojeluun. Sitä kautta yritetty saada esimerkiksi toimintaterapeutin palveluja.
  • Moniammatillisuuteen ei ole resursseja.
  • Hoitosuunnitelmat eivät toteudu käytännössä. Kaikesta karsitaan.

Palvelujärjestelmä tuntuu pallottelulta. Joka taholta tulee erilaista palautetta. Asiakas joutuu itse kokoamaan palautteista kokonaiskuvaa. 

Miksi palavereissa puhutaan yhteistyöstä, 
mutta se ei johda yhteistyöhön?

Heta Pukki on istunut monessa moniammatillisessa palaverissa, joiden pohjalta ei ole syntynyt tuloksia. Hän on toiminut pitkään järjestömaailman kokouksissa ja ehdottaa, että sote-kenttäkin ottaa käyttöön systemaattiset kokouskäytännöt.

Toimitaan asialistan mukaan

  • puhutaan yhteistyöstä mutta ei ole resurssja tehdä yhteistyötä
  • tarvitaan systemaattista kokoustamista
  • ilman struktuuria se ei onnistu

Voit asiakkaana voi pyytää seuraavaa ratkaisua:
Otetaan käyttöön systemaattiset kokouskäytännöt

Kokouksen valmistelu

  • valmistellaan asialista
  • siihen sisältyy osallistujalista ja osallistujan rooli
  • siinä määritellään myös aikataulutus
  • aikatauluun kirjataan erityisesti tauot, joita asiakas voi tarvita
  • asialista lähetetään kaikille osallistujille etukäteen tiedoksi sähköpostitse tai postitse

Kokouksen kulku

  • yksi toimii puheenjohtajana
  • kaikki osallistujat esittelevät itsensä ja kertovat, miksi ovat mukana
  • asiat käydään läpi asialistan mukaan
  • kirjataan taululle kaikille näkyviin päätösehdotukset sekä
  • päätökset, kuka tekee, mitä tekee ja tekemisen aikataulu
  • kokouksen tulokset lähetetään kirjallisina kaikille osallistujille tiedoksi

Vastaa

Vieritä ylös