MAT Miksi tarvitsemme toimintakykytietoa? MATERIAALI

Toimintakykytieto selkiyttää pedagogisten asiakirjojen kirjaamista

Rakenteinen toimintakykytieto on työväline, jolla selvitetään lapsen, oppilaan, huoltajan ja ammattihenkilöiden yhteinen näkemys lapsen tai oppilaan toimintakyvystä. Tätä tietoa voidaan käyttää oppimisen ja siihen liittyvän tuen järjestämisen, oppilaanohjauksen sekä pedagogisten asiakirjojen laatimisen tukena.

Kun toimintakykytieto on koottu, tavoitteiden asettaminen ja opintopolun suunnittelu helpottuu. Toimintakyvyn kuvauksessa nousevat esille asiat, joissa lapsi tai oppilas tarvitsee tukea, mutta samalla nähdään, missä asioissa toimintakyky on vahvimmillaan. Toimintakykyajattelussa saadaan näkyväksi lapsen tai oppilaan arkeen vaikuttavat tekijät eri ympäristöissä eli miten arki sujuu päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla.

Toimintakykytieto on myös hyvä monialaisen yhteistyön väline. ICF-luokitus tarjoaa viitekehyksen, jolla saadaan kokonaiskuva lapsen tai nuoren toimintakyvystä. Kun kaikki yhteistyöhön osallistuvat arvioivat lasta tai oppilasta saman mallin mukaan, tavoitteiden ja tukitoimien määrittely helpottuu.

Toimintakykytieto nopeuttaa kokouskäytäntöjä ja kirjaamista. Sen avulla luodaan selkeä tukitoimien suunnitelma. ICF-lomakkeiden avulla tukitoimien vaikuttavuuden seuranta tarkentuu. Tieto kulkee rakenteisena eri tietojärjestelmissä. Sama tieto on käytettävissä sekä sivistys- että sote-palveluissa.

Toimintakykytieto auttaa kohdentamaan tukitoimet oikein

Toimintakyky on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun haluamme tukea neurokirjon lasten ja nuorten toimintakykyä, meillä tulee olla kuva kaikista tekijöistä, jotka vaikuttavat toimintakykyyn. Siihen tarvitsemme arviointia monesta näkökulmasta.

  • Haluamme tietää, miten lapsi tai nuori itse arvioi omaa toimintakykyään.
  • Miten hän pärjää kotona?
  • Onko toimintakyky päiväkodissa tai koulussa erilaista kuin kotona?
  • Miten sivistyksen ja soten ammattilaiset arvioivat lapsen tai nuoren toimintakykyä?

Vasta kun koottu toimintakykytieto tarjoaa meille kokonaisvaltaisen kuvan, pystymme tunnistamaan tuen tarpeet riittävän hyvin ja osaamme kohdistaa tukitoimet oikein.

Toimintakykytieto vahvistaa monialaisen yhteistyön vaikuttavuutta

Kun kaikki monialaisen yhteistyöpalaverin osallistujat ovat toteuttaneet ennakkoon toimintakykyarvioinnin lapsen tai nuoren kanssa, palaverin lähtökohta eli tilannearvio on vahvalla pohjalla. Kun kokouksen asialista noudattaa ICF-luokitusta, kaikki puhuvat samasta asiasta yhteisellä kielellä

Toimintakykytieto tarjoaa eväät jatkotoimien suunnitteluun.

  • Mitkä ovat tavoitteet?
  • Riittääkö uusien taitojen harjoittelu arjessa tukitoimiksi?
  • Onko syytä ohjata lapsi tutkimuksiin?
  • Tarvitaanko kuntoutussuunnitelma?

Toimintakykytieto edistää palveluihin pääsyä

Toimintakykytiedon avulla löydämme nopeammin ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat tutkimuksia sekä mahdollisen diagnoosin jälkeen kuntoutusta. Samalla näemme, keille riittää arjen valmennus.

Lainsäädäntö edellyttää toimintakyvyn arviointia

Lainsäädännössämme edellytetään toimintakyvyn arviointia palveluiden tai etuuksien saamiseksi. (esim. Terveydenhuoltolaki, Sosiaalihuoltolaki). Kuntoutuksen uudistuksessa korostetaan ICF-viitekehyksen merkitystä. YK:n vammaissopimuksen mukaan toimintakyvyn arviointi tulee tehdä ICF-pohjaisesti. 

Myös Kela edellyttää, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen arviossa tulee ottaa ICF:n mukaisesti kokonaisvaltaisesti huomioon vakuutetun toimintakykyyn vaikuttavat tekijät.

Toimintakykytietoa tarvitaan esimerkiksi seuraavista syistä:

  • hoidon, kuntoutuksen, palvelun tai etuuden tarpeen selvittäminen
  • tarkempi suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen
  • toimenpiteiden vaikutusten arvioiminen ja seuranta 
  • asiakkaan voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen, selviytymisen tukeminen
  • tiedon kerääminen ryhmä-, alue- ja kansallisella tasolla päätöksentekijöiden käyttöön

Toimintakykytieto on tiedolla johtamisen työkalu

Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö
sivistys- ja sote-palveluissa

  • vahvuuksien ja haasteiden kartoitus
  • tuen tarpeen määrittely
  • tavoitteet mitattavissa ja saavutettavissa
  • menetelmien valinta
  • apuvälineet tavoitteiden mukaan
  • kuormituksen huomioiminen
  • tukitoimien yhteensovittaminen
  • arviointi säännöllisesti
  • vastuuhenkilön nimeäminen

Taitovalmennus on yksilöllistä

  • valmennus aloitetaan, kun havaitaan haasteita
  • erilaisten valmennusmuotojen tarve on yksilöllistä; kaikki eivät tarvitse kaikkea

Tavoite

  • tavoitteena on toimintakyvyn koheneminen
  • olennaista on valmennuksen jatkuvuus ja pitkäjänteisyys

Miten varmistamme tiedonkulun?

Mihin taitovalmennuksen dokumentit tallennetaan?

Neurokirjon seulonta sote-palveluissa

Kun varhaiskasvatuksen tai koulun lomakkeista herää huoli neuvolassa tai opiskeluhuollossa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toteuttavat omat ICF-arvioinnit ja kirjaavat tulokset tietojärjestelmiin. Esimerkiksi terveydenhoitajat määräaikaistarkastuksissa sekä kuraattorit ja psykologit omalla vastaanotolla.

Varhaiskasvatus

  • pedagogiset,hoidolliset tukitoimet -yksilölliset
  • rakenteelliset tuen muodot, mahdollistavat tuen toteuttamisen
  • ympäristön muokkaus
  • hoidollisen tuen muodot: menetelmiä, toimintatapoja, joilla vastataan lapsen tarvitsemaan hoivaan ja avustamiseen
  • terveydenhoidollisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi lapsen pitkäaikaissairauksien hoitoon, lääkitykseen, ruokavalioon ja liikkumiseen liittyvat avustamisen tarpeet ja apuvälineet
  • sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa tehdään yhteistyötä esim. ohjauksen ja konsultaation osalta.

Miten varhaiskasvatuslaki määrittelee tukea?

  • oikeus yksilöllistä yleistä tukea viivytyksettä
  • jos ei ole riittävää, tehostettu tuki

Oikeus varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen

(Varhaiskasvatuslaki 2018/540)

15 a § Lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen

• Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä. Yleinen tuki muodostuu yksittäisistä tukimuodoista.

• Jos 1 momentissa tarkoitettu tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee vahvempaa tukea, on tukea annettava tehostettuna tukena lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tehostettu tuki muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista useista tukimuodoista.

• Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu tuki ei ole riittävää tai lapsi tarvitsee tukea vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi hänen toimintakykyään alentavasta oppimisen tai kehityksen tuen tarpeesta johtuen, on tukea annettava yksilöllisesti suunniteltuna erityisenä tukena. Erityinen tuki muodostuu useista tukimuodoista ja on jatkuvaa ja kokoaikaista.

Lapsella on oikeus saada yksilöllistä tukea heti, kun tuen tarve on havaittu

  • Jos lapsi tarvitsee yhtä tai enintään muutamaa tuen muotoa, jolla vastataan lapsen yksilölliseen tarpeeseen, on kyseessä yleinen tuki
  • Jos lapsen tuen tarpeeseen tulee vastata useammalla säännöllisesti toteutettavalla tuen muodolla, on kyseessä tehostettu tuki
  • Jos lapsen tuen tarpeeseen tulee vastata usealla kokoaikaisesti ja jatkuvasti toteutettavalla tuen muodolla, on kyseessä erityinen tuki
  • Tarvittavat tuen muodot aloitetaan viivytyksettä
  • lakisääteiset tukipalvelut: tulkitsemispalvelut, avustamispalvelut, osallistumisen kannalta tarpeelliset apuvälineet, veon opetus ja konsultaatio säännöllisesti ja yksilöllisesti – kaikki tulee olla mahdollisia kaikissa kolmessa

Lapsen vasu, huoltajien kanssa, on väline, jossa määritellään tukea

Vakan prosessi

Lapsen vasu –

Lapsen vasun merkitys tuen toteuttamisessa

  • Varhaiskasvatukseen osallistuminen on hyvä perusta lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille.
  • Vaikeuksia ehkäistään ennalta pedagogisilla järjestelyillä ja erilaisilla työtavoilla, esim. seuraavat tukevat kaikkia lapsia
    • suunnitelmallinen toiminnan eriyttäminen
    • ryhmien joustava muuntelu
    • oppimisympäristöjen muokkaaminen
    • selkeä päiväjärjestys
    • päivittäisten toimintojen rytmittäminen
  • Ryhmän laadukas pedagogiikka on perusta tuen toteuttamiselle
  • Lapselle annetaan tarvittavia, yksilöllisesti kohdennettuja tuen muotoja joustavasti ja viipymättä tuen toteuttamisen periaatteiden mukaisesti → Tuen toteuttamisen suunnittelu tehdään lapsen vasuun

Lapsen tuen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi

Lapsen tuen tarvetta sekä tuen riittävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava ja seurattava. Toteutetaan lapsen vasussa.

  • Onko lapselle annettu tuki ja tuen muodot olleet toimivia ja riittäviä?
  • Miten sovitut pedagogiset, rakenteelliset ja/tai hoidolliset tuen muodot ovat toteutuneet, ja mitkä ovat olleet niiden vaikutukset?
  • Miten sovitut yhteistyökäytännöt ovat toteutuneet?

Tuen vaikuttavuuden arviointi sisältää

  • kuvauksen toteutuneista tuen muodoista ja tukipalveluista
  • tuen muotojen vaikuttavuuden arvioinnin ja suunnitelman niiden tarvittavasta kehittämisestä
  • millaisista tuen muodoista lapsi hyötyy, ja mitkä parhaiten toteuttavat yksilöllisesti lapsen etua

Päätös tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä tukipalveluista yleisessä tuessa

  • Lapselle annettavasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja tukipalveluista tehdään viipymättä hallintopäätös, joka perustuu tuen tarpeen arviointiin
    • Päätöksessä tehostetusta tai erityisestä tuesta mainitaan ja päätetään: tuen muodot, tukipalvelut ja varhaiskasvatuksen toimipaikka
    • Päätöksessä tukipalveluista mainitaan ja päätetään: tukipalvelut
  • Hallintopäätösmenettelyssä noudatetaan hallintolakia
  • Ennen päätöksen tekemistä varhaiskasvatuksen järjestäjän on kuultava lapsen huoltajaa tai muuta laillista edustajaa. Myös huoltaja voi hakea tehostettua tai erityistä tukea lapselle.
  • Hallintopäätös on aina perusteltava
  • Hallintopäätös tehostetusta tai erityisestä tuesta tai tukipalveluista on pantava täytäntöön heti
  • Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje, koska huoltajalla on oikeus vaatia oikaisua aluehallintovirastolta

  • Hallintopäätöksen tekee varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa oleva kunta
    • Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen hallintopäätöksen tekee palveluntuottajan esityksestä varhaiskasvatuksen toimipaikan sijaintikunta. Lapsen saadessa varhaiskasvatusta ostopalveluna hankitussa varhaiskasvatuksessa hallintopäätöksen tekee varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa oleva kunta. Myös palvelusetelin myöntänyt kunta tekee tukea koskevan hallintopäätöksen.
    • Mikäli lapsi osallistuu kahden eri kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen esimerkiksi vuoroasumistilanteessa, hallintopäätöksen tekevät erikseen molemmat kunnat. Tällöin varhaiskasvatuksen järjestäjillä on velvollisuus toimia tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa yhteistyössä lapsen edun mukaisesti. Kukin toimija tekee hallintopäätöksen itse.
  • Hallintopäätös on voimassa toistaiseksi
  • Hallintopäätös muutetaan tai kumotaan, mikäli tuen tarve muuttuu lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tarkistamisen tai muun arvioinnin yhteydessä.

Lapsen ja huoltajien kuuleminen

  • Hallintolain mukainen kuuleminen on osa päätöksentekoa
  • Huoltajien tulee tietää, mistä asiasta heitä kuullaan. Kirjallisessa kutsussa kuulemiseen tulee käydä ilmi, että lapselle harkitaan tehostetun tuen, erityisen tuen tai varhaiskasvatuslain mukaisten tukipalveluiden päätöksen tekemistä tai päivittämistä.
    • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava sellaiset seikat, jotka perustelevat päätöstä.
    • Huoltajille tulee antaa mahdollisuus tutustua myös mahdollisiin muihin selvityksiin, joita käytetään päätöksen perustelemiseksi.
  • Hallintolaissa ei säädetä siitä, miten kuuleminen toteutetaan. Järjestäjät voivat itse päättää tarkemmin kuulemiseen liittyvistä menettelyistä. Lähtökohtaisesti huoltajalle varataan mahdollisuus antaa selvityksensä kirjallisesti. Huoltajalle voidaan myös varata mahdollisuus antaa selvitys suullisesti lähi- tai etätapaamisena.
    • Suullisessa kuulemisessa lapsen ja huoltajan esille tuomat näkemykset on kirjattava. Suullisesta kuulemisesta on hyvä tehdä esimerkiksi muistio, jotta asianomaisen oikeusturva toteutuu.
    • Kirjaamisvelvollisuudella huolehditaan siitä, että lapsen ja huoltajan näkemykset tulevat punnittavaksi päätöksenteossa.

Esiopetukseen siirtyminen

  • Tuen tarve arvioidaan aina lapsen aloittaessa esiopetuksen. Esiopetukseen osallistuvan lapsen kasvun ja oppimisen tuesta määrätään esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa.
  • Esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen osalta mahdollinen tuki tulee yhteensovittaa esiopetuksessa annettavan tuen kanssa ja kirjata lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
  • Tehostettua tukea saavan lapsen oppimissuunnitelmassa ja erityistä tukea saavan lapsen HOJKS:ssa otetaan esiopetuksen lisäksi annettava varhaiskasvatus huomioon.

Tuen tarvetta koskevan tiedon siirtäminen (varhaiskasvatuslaki 41 §)

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä ja tuottajalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi ja tuottamiseksi välttämättömät tiedot lapsen huoltajilta, opetustoimen viranomaisilta, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, muilta varhaiskasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottajilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä.

Lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja tuottajalle sellaiset tiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen arvioinnin kannalta välttämättömiä.

Tiedonsiirron tavoitteena on turvata lapsen edun mukaisen varhaiskasvatuksen toteutuminen.

Koskee myös tilanteita, joissa lapsi

  • siirtyy kunnan tai yksityisen palveluntuottajan järjestämästä varhaiskasvatuksesta toisen kunnan tai palveluntuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen
  • siirtyy varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tai perusopetukseen

Monialaisen yhteistyön palaveri

Yksilökohtainen oppilashuolto,

  • eroaa kolmiportaisesta tuesta eli pedagogisesta tuesta, tuki hieman erilaista, psyykkinen hyvinvointi ym
  • edellyttää aina huoltajan suostumuksen,
  • perustuu vapaaehtoisuuteen, aina tarvitaan suostumus, oppilaan ikä huomioi
  • huoltaja ei voi kieltää alaikäistä lastaan käyttämästä oppilashuollon palveluja -kuraattori, psykologi, terkkari
  • pyritään tekemään yhteistyötä, huoltajien kanssa neuvotellaan
  • kouluterveydenhuolto
  • psykologi- ja kuraattoripalvelut
  • yksilökohtaisen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä
  • kattaa esiopetuksesta toiselle asteelle
  • terveydenhoitaja tapaa oppilaan joka vuosi, hyvä käsitys,
  • psykologi ja kuraattori tarvittaessa

Pedagoginen tuki

  • ei edellytä huoltajan suostumusta
  • tukea tulee antaa silloin kun tuen tarve on
  • Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti oppilaan tueksi silloin, kun hänen huolta herättävän tilanteensa varhaiseen selvittelyyn ja hoitamiseen tarvitaan eri alojen asiantuntijoita ja etenkin silloin, kun tarvitaan monialaista yhteistyötä opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon palvelujen henkilöstön välillä.
  • kokoonkutsuja voi olla opettaja, terveydenhoitaja jne.
  • Monialaisuudella tarkoitetaan sitä, että paikalla on oppilashuollon eri ammattiryhmien edustajia (yksikin oh:n ammattiryhmä voi riittää).
  •  Kirjataan oppilashuoltokertomukseen, vastuuhenkilö kirjaa
  • Asiantuntijaryhmän kokoaa se oppilashuollon toimija (voi olla opettaja), joka havaitsee monialaisen oppilashuollon tarpeen; ryhmän kokoamista ei voi määritellä minkään yksittäisen ammattiryhmän tehtäväksi
  • Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka huolehtii prosessin etenemisestä ja oppilashuoltokertomuksen kirjaamisesta
  • Lähtökohtana on, että oppilas ja tilanteen mukaan myös huoltaja osallistuvat aina monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksiin
  •  Asiantuntijaryhmän perustamiseen riittää yhteishuoltajuustilanteissa yhden huoltajan suostumus, mutta molempien huoltajien kanssa pyritään tekemään yhteistyötä, ellei alaikäinen ole sitä perustellusti kieltänyt, uuden puolisot tai kumppanit, heiltä kysytään
  • alaikäikäinen voi kieltää huoltajan osallistumasta, sote-ammattilaisen tulee arvioida päätöstä
  • Luokanopettajan/ryhmänohjaajan osallisuus keskeistä; rehtorikin voi osallistua
  • Keskeistä luottamus, jota salassapitosäännökset ja saatujen tietojen hyväksikäyttökielto turvaavat
  • Ryhmään kuuluvat ammattilaiset voivat käydä keskenään tarvittavia keskusteluja ja konsultaatioita salassapitosäännösten estämättä; konsultaatioita ei voi käydä niiden henkilöiden kanssa, joiden osallisuuden asiantuntijaryhmään oppilas/huoltaja on kieltänyt
  • Lain mukaan suostumus asiantuntijaryhmän perustamiseen tulee tehdä kirjallisena (Lpr:ssa ja Taipalsaarella oh-kertomus kirjataan Wilmaan sähköisenä, jolloin se sisältää suostumuksen; Imatralla paperikopio)
  • Oppilaalle ja huoltajille tulee tiedottaa asiantuntijaryhmän toiminnasta huolella

Toisinaan lapsen tuen tarpeen arviointi ja tuen toteuttaminen edellyttää monialaista asiantuntemusta, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tulee osallistua arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä. (Opetushallitus 2022, 7 & 63.)

Kun pedagoginen tuki ei riitä.

Toimintamallit koulun henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen
yhteistyölle sovitaan yhdessä

  • ja kirjataan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan

Oppilaan ohjaaminen
opiskeluhuoltopalveluihin (koulu- ja
opiskeluterveydenhuolto, kuraattori- ja
psykologipalvelut) OH-laki 16§

  • Yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn
    osallistuminen OH-laki 19§
  • Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille OH-laki 19§
  • Tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä POL 36§
  • Opettajan laajaan terveystarkastukseen antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet luokilla 1, 5 ja 8 VNA 338/2011, 7§
  • Oppilaan koulupäivän aikaisen erityisruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet

Seulonta yhteistyössä neuvolan sekä opiskelu- ja kouluterveydenhuollon kanssa

  • vasu-keskustelut -> toimintakykytiedon jakaminen neuvolaan ICF-viitekehyksessä, rutiini
    • neuvolan määräaikaistarkastukset, osa voidaan tehdä päiväkodissa, esim lene ja icf
    • lisätiedon kerääminen toimintakyvystä: neuvolan terveydenhoitaja, neuvolalääkäri, muut ammattilaiset
      • toimintakykytiedon kirjaaminen sote-järjestelmiin
      • varmistetaan toimintakykytiedon kirjaaminen rakenteisesti
    • monialainen/monialainen yhteistyö
      • jatkotoimet: ohjaus tutkimuksiin/palveluihin tai tukitoimien vahvistaminen valmennuksella
  • oppilaan kehityskeskustelut -> toimintakykytiedon jakaminen opiskeluhuoltoon ICF-viitekehyksessä
    • kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset
    • lisätiedon kerääminen toimintakyvystä: kouluterveydenhoitaja, koululääkäri; kuraattori, psykologi, muut ammattilaiset
      • toimintakykytiedon kirjaaminen sote-järjestelmiin
      • varmistetaan toimintakykytiedon kirjaaminen rakenteisesti
    • moniammatillinen/monialainen yhteistyö
      • jatkotoimet: ohjaus tutkimuksiin/palveluihin tai tukitoimien vahvistaminen valmennuksella

Toimintakykytieto monialaisessa yhteistyössä

Neurokirjon kuntoutustarpeen kasvu

Selvitysten mukaan Kelan neurokirjon kuntoutujien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. ADHD-kuntoutuksen määrä 12-kertaistui kymmenessä vuodessa 2012-2022. Samalla aikajaksolla autismikirjon kuntoutuksen määrä kolminkertaistui. Tilastojen mukaan valtaosa nepsy-kuntoutujista on lapsia ja nuoria. 85 % kuntoutusta saaneista vuonna 2022 oli alle 25-vuotiaita.

Hyperkineettiset häiriöt F90
(adhd)

  • 0-15-vuotiaat 47 %
  • 16-24-vuotiaat 35 %
  • 25+ -vuotiaat 18 %

Laaja-alaiset kehityshäiriöt F84 (autismikirjo )

  • 0-15-vuotiaat 54%
  • 16-24-vuotiaat 31 %
  • 25+ -vuotiaat 15 %

Lähde ja kuvat: Kela

Neurokirjon diagnoosit ovat yksilöllisiä

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) kuuluu hyperkineettisten häiriöiden diagnoosiluokkaan F90. Autismikirjon diagnoosit kuuluvat puolestaan F84-diagnoosiluokkaan eli laaja-alaisiin kehityshäiriöihin.

F-diagnooseja käsitellään usein sairauspääryhmien tasolla eli puhumme mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä, vaikka diagnoosit ja haasteet ovat erilaisia. Neurokirjon diagnooseja tuleekin tarkastella myös erikseen, jotta juuri tämä kohderyhmä saa yksilöllistä ja monimuotoista tukea toimintakyvyn vahvistamiseen.

Siksi tarvitsemme yksilöllistä ja kokonaisvaltaista toimintakykytietoa neurokirjon lasten ja nuorten haasteista.

Varhaiskasvatus ja koulut

yhteinen ICF-arviointimenetelmä ja rakenteinen kirjaaminen -> kun tieto kulkee, voidaan kirjata heti sote-järjestelmään si ja sote oppivat yhdessä (neuvola ja vo, kouluterveydenhoitaja ja opettaja)

monialaisten ja moniammatillisten palavereiden tulokset, ICF:n hyödyntäminen kokouksissa, kokouskäytännöt puuttuvat, icf antaa ryhtiä

varhaiskasvatuksen ja koulun tuki sotelle, hyvinvointialueen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, tiedon kerääminen tiedolla johtamiseen

miten lääkäri pystyy arvioimaan? mihin tietoon B-lausunto tai C-lausunto perustuu, tarvitaan tiedon keräämistä arjesta

–> tarve hoidolle tai palvelulle

Taitovalmennus jatkuu arjessa

Palveluiden järjestäminen

Hyvinvointialueilla on ensisijainen velvollisuus tunnistaa neurokirjon haasteet terveydenhuollossa ja järjestää tarvittava kuntoutus myös ilman diagnoosia.

Kelan kuntoutuspalveluiden ja etuuksien saamiseksi lainsäädäntömme edellyttää toimintakyvyn arviointia mm. ICF-viitekehyksessä.

Toimintakykytiedon kerääminen

Tieto toimintakyvystä kerätään monilla eri menetelmillä kuten havainnoimalla, haastattelemalla ja erilaisilla mittareilla. Tiedon voi tuottaa asiakas itse itsearvioinnin avulla, omainen tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen.

SOTE-YHTEISET TIETORAKENTEET: toimintakykymerkintä ja toimintakykyarvio

Merkintä toimintakyvystä ja Toimintakykyarvio -rakenteita käytetään potilaan tai asiakkaan toimintakyvystä tehtävien havaintojen kirjaamiseen

  • Merkintää käytetään, kun kirjataan yksittäisiä havaintoja kertomukseen
  • Arviota käytetään, kun tehdään yhteenveto merkintöjen pohjalta

Merkintä ja arvio kirjataan mille tahansa näkymälle, pääsääntöisesti Toimintakyky-otsikon alle

Sosiaalihuollossa merkintöjä toimintakyvystä ja toimintakykyarvioita kirjataan kaikissa palveluprosesseissa ja asiankäsittelyn vaiheissa

Arvioinnit palvelupolulla

Toimintakykyä arvioidaan ja kirjataan sote-palveluissa

  • useissa terveydenhuollon hoitoprosessin vaiheissa ja sosiaalihuollon palveluprosesseissa
  • hyvin erilaisissa tilanteissa lähes kaikkien potilaiden tai asiakkaiden kanssa ja
  • useimpien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen toimesta.

Toimintakykyä arvioidaan myös sivistyspalveluissa

  • varhaiskasvatuksessa
  • koulussa

Sivistyspalveluiden arvioinnit kirjataan kuitenkin eri tietojärjestelmiin eli varhaiskasvatuksen ja koulun järjestelmiin. Tämän tiedon hyödyntäminen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa edellyttää tiedon jakamista monialaisen yhteistyön suostumuksella. Tästä lisää tuonnempana.

Tarve hoidolle tai palvelulle

  • lääkäri
  • sosiaalityöntekijä
  • sosiaaliohjaaja
  • kuntoutusohjaaja
  • sairaanhoitaja
  • toimintaterapeutti
  • fysioterapeutti
  • psykoterapeutti
  • psykologi
  • puheterapeutti
  • ravitsemusterapeutti
  • lähihoitaja
  • jalkaterapeutti

Toimintakykytiedon rakenteinen kirjaaminen
Lähteemme on THL:n julkaisema video ICF ja rakenteinen kirjaaminen toimintakykytietorakenteiden mukaisesti. Asiantuntijana THL:n erikoistutkija Heidi Anttila.

  • mitä on toimintakykytieto
  • kuka toimintakykytietoa kerää
  • Miksi toimintakykytieto tulee kirjata rakenteisesti?
  • Missä, mihin ja milloin toimintakykytietoa kirjataan?
  • Miten rakenteinen kirjaamistapa toteutetaan?

Miten varhaiskasvatus voi vahvistaa lapsen toimintakyvyn arviointia sote-palveluissa?

Miten koulu voi vahvistaa oppilaan toimintakyvyn arviointia sote-palveluissa?

Kuntoutukseen ohjaamisen kriteerit- valtakunnalliset sivu 126 –

kuntoutusprosessi sivu 129 -ensitieto

Kelan uudet etuusohjeet

Kelan palvelut

Lainsäädäntömme edellyttää toimintakyvyn arviointia palveluiden ja etuuksien saamiseksi.

Harkinnanvarainen kuntoutus

  • moniammatillinen yksilökuntoutus
  • sopeutumisvalmennuskurssit
  • LAKU-perhekuntoutus
  • Oma väylä -kuntoutus
  • neuropsykologinen kuntoutus

Etuusohje

Palvelu

  • edellytykset
  • sisältö ja toteutus
  • läheisen osallistuminen
  • hakeminen
  • ratkaiseminen
  • maksaminen
  • kuntoutuspalvelujen hankinta
    • palveluntuottajien valinta
    • luettelot palveluntuottajista
    • laadunvalvonta
    • avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta
      • palvelukuvaus
  • tavoite
  • oikeus ja edellytykset
  • suhde muuhun kuntoutukseen

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vastaa

Vieritä ylös