Miksi tarvitsemme taitovalmennusta?

Tutkitaan ensin neurokirjon palvelujärjestelmää ja sen solmukohtia

Hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä meillä on mahdollisuus kehittää neurokirjon palvelujärjestelmää uudessa tilanteessa. Kauppatieteiden maisteri, tradenomi YAMK Mia Tikkakoski on tutkinut Helsingin kaupungin ja HUS:n neurokirjon palvelupolkuja kustannuksien näkökulmasta. Samalla hän valottaa, millaisia solmukohtia niihin liittyy.

Tarttumalla neurokirjon palvelujärjestelmän solmukohtiin voimme rakentaa toimivampia toimintamalleja kaikille hyvinvointialueille.

Mistä johtuu neurovähemmistön putoaminen pois palvelujärjestelmästä?

Häiriökysyntä pudottaa asiakkaan palvelujärjestelmästä, kun

  • asiakas ei saa palvelua
  • asiakas sää vääriä palveluja
  • tieto ei kulje
  • palvelut ovat hajallaan
  • palveluiden koordinointi puuttuu

Häiriökysyntä Helsingin kaupungin ja HUS:n alueella

  • häiriökysyntä nousi esiin neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren palvelupolkuskenaarioissa
  • osoitti häiriökysynnän vaikutukset sote-kustannuksiin

Lähde: Mia Tikkakoski, Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren palvelupolkuskenaariot ja niiden kustannukset. Opinnäytetyö osana Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) lasten ja nuorten neuropsykiatrista palvelupolkuprojektia, tradenomi YAMK, SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen. Turun ammattikorkeakoulu 2023.

Häiriökysyntä lisää turhia kustannuksia

Useat tutkimukset osoittavat, että 10-20 prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia yhteiskunnan terveydenhuollon resursseista. Suomen sote-kulut ovat noin 21 miljardia euroa, josta paljon palveluita tarvitsevien asiakasryhmien kustannuksiin kuluu n. 16,8 miljardia euroa. Vaikka näitä asiakasryhmiä ei ole vielä yksiselitteisesti määritelty, monet selvitykset osoittavat, että kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt kuuluvat kalleimpien asiakasluokkien joukkoon.

Häiriökysyntä julkisella sektorilla

  • jopa 70 % kustannuksista koostuu häiriökysynnästä
  • tietoa häiriökysynnästä sovelletaan omissa yksiköissä
  • tieto ei tavoita päättäjiä

Toimintakyvyn arvioinnin
yhdenmukainen malli puuttuu

  • toimintakyvyn arvioinnin toteutus kirjavaa
  • linkki hoitopolkuihin heikko
  • prosessit hitaita
  • aiheutuu paljon häiriökysyntää

Toimintakyvyn arviointi

  • tulisi aloittaa neuvolassa
  • jatko päiväkodissa ja koulussa
  • kuka tarvitsee diagnosointia vai riittävätkö tukitoimet?
  • ei ole yhdenmukaista mallia

Syrjäytyykö nuori vai
syrjäyttääkö palvelujärjestelmä?

  • järjestelmä syrjäyttää valitettavan usein
  • syrjäytämme tekemällä asioita liian hitaasti
  • syrjäytyminen alkaa varhaislapsuudessa, jos ei saada palveluja
  • jos kaveritaidot eivät kehity samassa tahdissa kuin muilla, jää ulkopuolelle
  • näkyy lastensuojelun sijoituksissa, ei ole tuettu omassa arjessa

Meillä ei ole varaa hukata rahaa!

  • yhden syrjäytymisen kustannus noin miljoona euroa
  • matalan tason toimenpiteillä voidaan saada paljon aikaan
  • ei tarvitsisi leikata, jos toimittaisiin oikein

Painopisteen siirto neurovähemmistön varhaiseen tukeen
voi tuottaa Suomessa yli 100 miljardin säästöt

Syrjäytymisen riskitekijöitä

  • sijoitus, jossa ei riittävästi tukea
  • perheestä erottaminen
  • tutuista kavereista erottaminen
  • koulupudokkuus

Kustannussäästö yli 100 miljardia euroa

  • arviolta 100 000 neurovähemmistöön kuuluvaa alle 18-vuotiasta
  • tuottamalla palvelut oikein voidaan säästää yli 100 miljardia euroa

Meidän on löydettävä nykyisen mallin
solmukohdat ja kustannukset

Hyvinvointialueiden tehtävänä on siirtää sote-palveluiden painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää, meidän tulee tuntea nykyisen mallin solmukohdat ja kustannukset.

Palveluiden systeeminen toimintamalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön yli palvelurajojen. Neurovähemmistön yhteydessä se edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä sote- että sivistyspalveluiden välillä.

Palveluiden ja tukien kustannukset antavat ainoastaan tietoa niiden kustannuksista, mutta ei toimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten tuotetut palvelut ja tuet näyttäytyvät toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa niin organisaation kuin asiakkaan näkökulmasta. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden arviointia.

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös