Mikä on ICF-viitekehys?

Tämän oppitunnin tarkoituksena on kuvata, miksi ICF-viitekehyksen hyödyntäminen on tärkeää toimintakyvyn arvioinnissa ja taitovalmennuksessa.

Tällä oppitunnilla kerromme,

  • mitä tarkoittaa ICF-viitekehys
  • miten nepsy-oireilu vaikuttaa lapsen eri elämänalueisiin – video 2:49
  • miten ICF-luokitus rakentuu
  • miten helpotamme kysymyksillä ICF-arviointia
  • miten ICF-arviointi tapahtuu käytännössä
  • mitä tarkoittaa toimintakykyprofiili

Mikä ihmeen ICF-viitekehys?

ICF on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus. ICF:n avulla luotu toimintakykyprofiili antaa kokonaisvaltaisen kuvan lapsen toimintakyvystä. Se kertoo, miten lapsi toimii ja selviää arjessa.

ICF on työväline, jolla luodaan yhteinen ymmärrys, miten lasta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Käyttämällä ICF-luokitusta moniammatillisessa yhteistyössä ammattilaisten laatimat tukisuunnitelmat ovat  yhdenmukaisia,  tasalaatuisia ja perhelähtöisiä. Sen avulla ammattilaiset voivat yhdessä

  • määritellä tuen tavoitteita
  • seurata tuen vaikuttavuutta
  • koota tietoa lapsen toimintakyvystä

Nepsy-oireilu vaikuttaa monilla elämän osa-alueilla

Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi: Neuropsykiatrisen häiriön vaikutus eri elämänalueilla.

Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi:

  • Neuropsykiatrisen häiriön vaikutus ulottuu monille elämän osa-alueille ja se heijastuu lapsen oireiluun ja toimintakykyyn hyvin eri tavoin koko elämän ajan.
  • Tämä laaja-alainen vaikutus tulee ottaa huomioon, kun tukitoimia ja kuntoutusta suunnitellaan.

Toimintakyvyn osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa.

Lähde: Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. STM 2022:17

Yksi muutos voi vaikuttaa moneen asiaan

Esimerkki ADHD-lääkkeen vaikutuksista ICF-viitekehyksessä.

Lapsi ottaa adhd-lääkettä (ympäristötekijät), joka auttaa lasta keskittymään (ruumiin/kehon toiminnot)  ja hän suoriutuu  ja osallistuu koulussa paremmin (suoritukset ja osallistuminen).

ICF on hierarkkinen luokitus

Lähde: THL

ICF on hierarkkinen luokitus. Se jakautuu kahteen osaan: toimintakykyä ja toimintarajoitteita kuvaavaan osaan sekä kontekstuaalisia tekijöitä kuvaavaan osaan. Molemmat osa-alueet muodostuvat pääluokista, jotka koostuvat useista kuvauskohteista.

Kuvauskohteet ovat ICF:n luokitusyksiköitä. Kullekin kuvauskohteelle on oma koodi. Kuhunkin koodiin tarvitaan vähintään yksi tarkenne. Tarkenne kuvaa ongelman (haasteen) tasoa. Tarkenne on ammattilaisen oma laadullinen arvio ongelman suuruudesta.

Taitovalmennuksessa ICF-viitekehys tulee tutuksi käytännön kautta

Nepsy-ohjauksessa arvioidaan lapsen toimintakykyä ICF-lomakkeilla säännöllisesti. Lomakkeiden käyttö on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Ammattilaisten ei tarvitse opiskella kuvauskohteiden koodeja, vaan ne sisältyvät lomakkeisiin valmiina. Käytön myötä koodit tulevat tutuiksi.

Tavoitteena on, että arjen toimintakyvystä ryhdytään puhumaan osallistumisen, suoritusten ja kehon toimintojen tasolla. Jos ICF alkaa juurtua käyttöön, seuraavaksi voidaan ottaa mukaan koodit ja tarkenteet vasun lisäksi myös arviolausuntoihin. Jatkossa tätä tietoa voi hyödyntää myös kokonaiskuntoutuksen toimintakykykuvauksessa osana kuntoutusuunnitelmaa.

Työkalupakkiin sisältyy myös kysymyslistoja, jotka avaavat kuvauskohteita käytännön tasolla.

Tässä esimerkkejä kuvauskohteisiin liittyvistä kysymyksistä.

1. Osallistuminen

  • Osaako lapsi toimia yhdessä muiden lasten kanssa? (Sosiaaliset taidot d720)
  • Leikkiikö lapsi mielellään yksin vai muiden lasten kanssa? (Peli ja leikki d9200)
  • Osallistuuko lapsi mielellään ohjattuun toimintaan? (Ohjattu toiminta/esiopetus d815)

2. Suoritukset ja taidot

  • Oppiiko lapsi katsomalla, mitä muut tekevät? (Jäljitteleminen d130)
  • Tunteeko lapsi lukuja, värejä? (Käsitteiden omaksuminen d137)
  • Pystyykö lapsi pukemaan itse? (Pukeutuminen d540)
  • Osaako lapsi pestä kädet vessakäynnin jälkeen? (WC:ssä käyminen d530)

3. Kehon toiminnot

  • Reagoiko lapsi kirkkaisiin valoihin? (Aistitoiminnot PL2)
  • Pystyykö lapsi keskittymään toimintoon tietyn ajan? (Tarkkaavuustoiminnot b140)
  • Onko lapsella voimakkaita tunnekuohuja? (Tunteiden säätely d521)
  • Toimiiko lapsen silmä-käsi -koordinaatio? (Tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio b7602)

4. Ympäristötekijät

  • Kieltäytyykö lapsi syömästä tiettyjä ruokia? (Elintarvikkeet e1100)
  • Miten vanhemmat tukevat lasta? (Lähiperhe e310)
  • Miten hyvin lapsi saa tukea varhaiskasvatuksen työntekijöiltä? (Henkilökunnan asenteet e455)

Arviointi ICF-viitekehyksessä

Toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden arviointi ICF-lomakkeessa

Toimintakyky ja toimintarajoitteet

  • 1. Osallistuminen
  • 2. Suoritukset ja taidot
  • 3. Kehon toiminnot
Lähde: ICF lasten kuntoutuksessa 2019-2021 -hanke

Numeerinen arvio

  • Lapsen taitoja arvioidaan yllä olevan taulukon mukaan numeerisesti asteikolla 0 – 4.
  • Tarkenne kuvaa ongelman (haasteen) tasoa.
  • Tarkenne on ammattilaisen oma laadullinen arvio ongelman suuruudesta.

Sanallinen arvio

  • Mikäli arvio on 1-4, kirjataan aina myös sanallinen kuvaus lapsen haasteesta.
  • Mikäli arvio on 0, sanallisessa kuvauksessa voidaan kertoa, miten kyseinen taito on lapsen vahvuus.
Lähde: ICF lasten kuntoutuksessa 2019-2021 -hanke

Ympäristötekijöiden arviointi

Ympäristötekijöiden huomioiminen on tärkeä osa toimintakyvyn määrittämistä. Lapsen toimintakyvyn haasteiden ja vahvuuksien arvioinnissa ICF-viitekehyksessä on syytä pohtia, miten ympäristöstä johtuvat haasteet vaikuttavat lapsen arkeen ja osallistumisen mahdollisuuksiin.

Ympäristötekijöiden avulla toimintakyky ymmärretään huomattavasti laajemmin ja lapsen toimintakykyä arvioidaan monipuolisemmin ja tarkemmin. Emme tarkastele pelkästään lapsen taitoja, vaan otamme huomioon myös, miten hyvin hän tulee kuulluksi ja osalliseksi omassa elinympäristössään.

Kontekstuaaliset tekijät

  • 4. Ympäristötekijät
Lähde: ICF lasten kuntoutuksessa 2019-2021 -hanke
  • Ympäristötekijät arvioidaan kahdella asteikolla – lapsen kehitystä edistävänä tai sitä rajoittavana.
  • Ympäristötekijät on arvioitava aina kyseisen lapsen näkökulmasta.
  • On useita syitä, miksi ympäristötekijä voi olla joko edistävä tai rajoittava ja missä määrin.
  • On tärkeää kuvata sanallisesti tarkempi selite aina kunkin kohdan tyhjään ruutuun.
Lähde: ICF lasten kuntoutuksessa 2019-2021 -hanke

Toimintakykyprofiili

Toimintakykyprofiiliin kootaan yhteenveto lapsen toimintakykyyn liittyvistä havainnoista.

Visuaalinen toimintakykyprofiili kuvaa lapsen toimintakykyä helposti tarkasteltavassa muodossa.

Kun toimintakykyprofiili tehdään säännöllisesti, sen avulla voidaan seurata nepsy-ohjaamisen vaikuttavuutta.

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös