Lapsen toimintakyvyn arviointi ICF-lomakkeella

Tämän oppitunnin tarkoituksena on viedä lapsen tuottama tilannekuva ICF-viitekehykseen

lapsen itsearviointi yhdistetään aikuisten arviointiin

tuotetaan toimintakykyprofiili sekä sen rinnalle kuvaus ympäristötekijöiden myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista toimintakykyyn. Näin saamme kokoon kokonaisvaltaisen kuvan lapsen toimintakyvystä.

  • Varhaiskasvatuksen havaintoja -lomake on kehitetty varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttöön kartoittamaan lapsen toimintakykyä monipuolisesti varhaiskasvatusympäristössä.
  • Lomake pohjaa kansainväliseen toimintakykyluokitukseen ja mahdollistaa rakenteellisesti yhtenäisen toimintakyvyn kuvauksen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
  • yhtenäinen kieli helpottaa tiedon hahmottamista. Tämä on erittäin tärkeää etenkin mahdollisen tuen tarpeen kartoittamisen ja suunnittelun kannalta

Lomakeita on kehitetty ICF lasten kuntoutuksessa -hankkeessa 2018-2021 Varsinais-Suomessa. Se oli Kelan rahoittama kolmevuotinen kehittämishanke, jonka toteuttajina olivat Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto ja Kaarinan kaupunki.

TIIVISTÄ OHJEEKSI! SIIRRÄ OSA KYSYMYKSISTÄ

Lapsen oma tilannekuva yhdistetään aikuisten arviointiin ICF-viitekehyksessä

Näin teet kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin

Lataa kyselylomake ja merkitse siihen kunkin kuvauskohteen arviointi ohjeiden mukaan.

Valokuvadokumentti kertoo lapsen tilanteen keskeiset asiat. Aikuisten tehtävänä on arvioida kuvien sijoitusta ja keskustelua ICF-viitekehyksessä.

Lapsen toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden arviointi

  • Osallistuminen
  • Suoritukset ja taidot
  • Kehon toiminnot

Numeerinen arvio

  • Lapsen taitoja arvioidaan yllä olevan taulukon mukaan numeerisesti asteikolla 0 – 4.
  • Tarkenne kuvaa ongelman (haasteen) tasoa.
  • Tarkenne on ammattilaisen oma laadullinen arvio ongelman suuruudesta

Sanallinen arvio

  • Mikäli arvio on 1-4, kirjataan aina myös sanallinen kuvaus lapsen haasteesta.
  • Mikäli arvio on 0, sanallisessa kuvauksessa voidaan kertoa, miten kyseinen taito on lapsen vahvuus.

ICF-kuvauskohteet ja apukysymykset
lapsen toimintakyvyn arvioimiseksi ICF-viitekehyksessä

Aikuinen arvioi alla olevat toimintakyvyn ICF-kuvauskohteet alla olevan mallin mukaan. Kuvauskohteisiin on liitetty aiheeseen liittyviä KESY-kortteja ja apukysymyksiä helpottamaan arviointia.

OSALLISTUMINEN

Pääluokka 7: Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet

Sosiaaliset taidot / Henkilöiden välinen vuorovaikutus (d720)

  • Onko lapsella hyvä kontakti lähi-ihmisiin?
  • Saatko lapseen helposti kontaktin?
  • Ottaako lapsi kontaktia vieraisiin ihmisiin?
  • Osaako lapsi toimia itsenäisesti vuorovaikutussuhteessa?
  • Pystyykö lapsi kontrolloimaan kielellistä ja fyysistä aggressiivisuutta?
  • Noudattaako lapsi sosiaalisia sääntöjä esimerkiksi leikeissä ja peleissä?
  • Säilyttääkö lapsi sosiaalisen tilan toisiin nähden?

Peli ja leikki (d9200)

  • Pitääkö lapsi leikkimisestä?
  • Leikkiikö hän yksin vai muiden kanssa?
  • Osallistuuko lapsi lautapeleihin, palapeleihin tai muihin peleihin?
  • Leikkiikö lapsi ikätason mukaisesti?
  • Ilmeneekö lapsen leikeissä juonellisuutta eli onko lapsella mielessä jokin idea?
  • Tuoko lapsi mielikuvitusta leikkiin?
  • Leikkiikö lapsi itsekseen iänmukaisesti?
  • Oppiiko lapsi pelejä?
  • Osaako lapsi noudattaa pelien sääntöjä?

Ohjattu toiminta / esiopetus (d815)

  • Pystyykö lapsi osallistumaan ohjattuun toimintaan vai tarvitseeko hän tukea osallistuakseen?
  • Osallistuuko lapsi mielellään ohjattuun toimintaan hankkiakseen uusia taitoja?
  • Pitääkö lapsi erilaisista kynätehtävistä, askartelusta, jumpasta, musiikista jne.?

SUORITUKSET / TAIDOT

Pääluokka 1: Oppiminen ja tiedon soveltaminen

Kuunteleminen (d115)

  • Kuunteleeko lapsi ympäristön ääniä uteliaana?
  • Kuunteleeko lapsi sinua kehottamatta?

Jäljitteleminen (d130)

  • Jäljitteleekö lapsi muiden sanomisia tai tekemisiä?
  • Oppiiko lapsi katsomalla, mitä muut tekevät?
  • Oppiiko lapsi helposti uusia sanoja?
  • Pyrkiikö lapsi käyttämään oppimiaan uusia sanoja?
  • Jäljitteleekö lapsi näkemiään eleitä tai ilmeitä, jotka liittyvät johonkin tunnetilaan?
  • Matkiiko lapsi aikuisen toimintoja, esimerkiksi hiusten harjaamista, pöydän pyyhkimistä ja puhumista puhelimeen?

Kielen omaksuminen (d132)

  • Käyttääkö lapsi lauseita?
  • Miten pitkiä lauseita lapsi käyttää?
  • Ovatko lauseet oikein muodostettuja?

Käsitteiden omaksuminen (d137)

  • Ymmärtääkö lapsi peruskäsitteitä?
  • Tunteeko lapsi värejä, lukumääriä?
  • Tunnistaako lapsi kuvailevia sanoja?
  • Tunteeko lapsi sijaintikäsitteitä, muotoja ym.?
  • Käyttäkö lapsi edellä mainittuja käsitteitä puheessaan?

Tiedon omaksuminen (d138)

  • Kyseleekö lapsi?
  • Mitä kysymyssanoja lapsi käyttää?

Taitojen hankkiminen (d155)
(Esim. ruokailuvälineiden käyttö, lelujen käsittely, pelin pelaaminen)

  • Miten lapsi käsittelee leluja?
  • Hallitseeko lapsi saksien käytön?
  • Osaako lapsi käyttää ruokailuvälineitä?
  • Miten hyvin lapsi pelaa erilaisia pelejä?
  • Hallitseeko lapsi pukeutumisen taidon?

Tarkkaavuuden kohdentaminen (d160)

  • Onko helppoa saada lapsen huomio?
  • Osaako lapsi vaihtaa huomion kohdetta joustavasti (esim. ei juutu johonkin toimintaan tarpeettoman pitkäksi aikaa)?
  • Mitä huomion saamiseksi vaaditaan?

Ongelman ratkaiseminen (d175)

  • Miten lapsi ratkaisee ongelmansa?
  • Mitä lapsi tekee, jos et ymmärrä häntä?

Pääluokka 2: Yleisluonteiset tehtävät

Yksittäisten tehtävien tekeminen (d210)
(Tehtävän tekeminen alusta loppuun, yksin tai ryhmässä)

  • Osaako lapsi suorittaa itsenäisesti yksinkertaisen ja tutun tehtävän? (esim. palapelin kokoaminen)
  • Miten lapsi onnistuu tehtävän aloittamisessa, suorittamisessa ja lopettamisessa?
  • Miten lapsi hallitsee tehtävän suorittamiseen tarvittavan ajan, tilan ja tarvikkeiden järjestämisessä?
  • Pystyykö lapsi jatkamaan tehtävän suorittamista tauon jälkeen?
  • Eteneekö lapsen toiminta hyvin työskennellessä itsenäisesti? Entä ryhmässä?

Päivittäin toistuvien tehtävien ja toimien suorittaminen (d230)
(esim. ulos siirtyminen, ruuan hakeminen, astioiden pois vieminen)

  • Osaako lapsi suorittaa itsenäisesti useamman peräkkäisen tehtävän loppuun? (esim. lopettaa leikki ja siirtyä syömään)
  • Osaako lapsi suunnitella ja toteuttaa ruuan hakemisen ja viemisen omalle pöydälle?
  • Osaako lapsi viedä käytetyt astiat niille osoitettuun paikkaan?
  • Pystyykö lapsi suunnittelemaan ja toteuttamaan pukeutumisen eri vaiheet, kun ollaan lähdössä ulos?

Stressin ja muiden psyykkisten vaateiden käsitteleminen (d240)

  • Miten lapsi reagoi muutoksiin?

Pääluokka 3: Kommunikointi

Puhuttujen viestien ymmärtäminen ((d310)

  • Ymmärtääkö lapsi lyhyet käskyt, esim. “Pue ulkovaatteet päälle”, “Nyt kerätään lelut”?
  • Ymmärtääkö lapsi pidemmät ohjeet, esim. “Hae keittiöstä äidille lusikka” tai “Ota neljä appelsiinia ja laita ne pussiin”?

Ei-kielellisten viestin ymmärtäminen (d315)

  • Ymmärtääkö lapsi eleitä (esim. osoittamista) tai ilmeitä?
  • Katsooko lapsi mielellään kuvia tai valokuvia?

Puhuminen (d330)

  • Ilmaiseeko lapsi itseään ääntelemällä?
  • Käyttääkö lapsi yksittäisiä sanoja?
  • Puhuuko lapsi lausein?
  • Puhuuko lapsi selvästi?
  • Osaako lapsi säädellä äänensä voimakkuutta tilanteen mukaan?
  • Puhuuko lapsi sujuvasti?
  • Osaako lapsi pyytää
  • herättää huomion
  • kommentoida
  • kieltäytyä
  • kysyä
  • kertoa
  • ilmaista tarpeitaan ja tunteitaan
  • käyttää sosiaalista kieltä (kiittää, tervehtiä, pyytää anteeksi tms.)?

Ei-kielellisten viestien tuottaminen (d335)

  • Ilmaiseeko lapsi itseään elein, ilmein, näyttämällä, sormella osoittamalla?

Keskustelu (d350)

  • Aloittaako lapsi keskustelun?
  • Vastaako lapsi sinun keskustelualoitteisiisi?
  • Osaako lapsi ylläpitää keskustelua?

Pääluokka 4: Liikkuminen

Asennon ylläpitäminen (d415)
(istuminen, jonossa seisominen)

  • Pysytyykö lapsi ylläpitämään istuma-asentoa?
  • Kykeneekö lapsi seisomaan jonossa?
  • Pystyykö lapsi vaihtamaan asentoa?
  • Kykeneekö lapsi seisomaan yhdellä jalalla pitämättä mistään kiinni?
  • Pystyykö lapsi hyppimään tasajalkaa eteenpäin?

Käden hienomotoriikan käyttäminen (d440)
(onko kätisyys selkeä, käyttääkö lapsi sujuvasti esineitä, tarttuu, käsittelee, irrottaa?)

  • Pystyykö lapsi tarttumaan ja pitämään kiinni pienistä esineistä?
  • Pystyykö lapsi poimimaan pöydältä sormiaan käyttämällä pieniä kolikoita tai nappuloita?
  • Osaako lapsi käyttää kynää, saksia ja ruokailuvälineitä?

Käveleminen (d450) (myös epätasaisessa maastossa, jaksaa kävellä)
Liikkuminen (d455) (hyppii, kiipeilee, juoksee)

  • Onko lapsen kävely suuntatietoista, kävelyrytmi vaikiintunut? Onko käsissä myötäliikkeitä?
  • Onko kävely joustavaa, sujuvaa ja rentoa?
  • Pystyykö lapsi kävelemään varpaillaan?
  • Pystyykö lapsi kävelemään epätasaisessa maastossa? Jaksaako kävellä?

Pääluokka 5: Itsestä huolehtiminen

Pukeutuminen (d540)

  • Pystyykö lapsi pukemaan itse vaatteet?
  • Pukeeko lapsi vaatteet tarkoituksenmukaisesti ja loogisessa järjestyksessä?

Ruokaileminen (d550)

  • Miten omatoimisesti lapsi ruokailee?
  • Osaako lapsi juoda mukista tai lasista?
  • Miten lapsi käyttää ruokailuvälineitä?
  • Osallistuuko lapsi erilaisiin ruokailutilanteisiin?

WC:ssä käyminen (d530)

  • Pystyykö lapsi tunnistamaan vessahädän ja menemään vessaan?
  • Pystyykö lapsi suoriutumaan vessakäynnistä tarkoituksenmukaisesti?
  • Osaako hän pestä kädet vessakäynnin jälkeen?

KEHON TOIMINNOT

Pääluokka 1. Mielentoiminnot

Tunteiden säätely (b1521)

  • Onko lapsella voimakkaita tunnereaktioita?
  • Pääseekö lapsi yli tunnekuohuista?
  • Vetäytyykö lapsi omaan kuoreensa?

Havaintotoiminnot (b156) (hahmottaminen, esimerkiksi palapelin rakentaminen)

  • Pystyykö lapsi rakentamaan palapelin itsenäisesti alusta loppuun?

Unitoiminnot (b134) (unen määrä ja nukahtaminen)

Pääluokka 2. Aistitoiminnot
(aistimuksiin reagointi; tunto, kuulo, näkö, liike)

Näkötoiminnot (b210)

Kuulotoiminnot (b230)

Makuaistitoiminto (b250)
Hajuaistitoiminto (b255)
Asentoaistitoiminto (b260)
Lämpö- ja muiden ärsykkeiden aistitoiminnot (b270)

Onko lapsi kosketusherkkä?
Onko lapsi herkkä koville äänille?
Pitääkö lapsi keinumisesta?

  • Miten lapsi reagoi aistiärsykkeisiin?
  • Miten lapsi reagoi kirkkaisiin valoihin? Välkkyviin valoihin?
  • Tunnistaako lapsi kuuman ja kylmän? Esim. ruoka?
  • Tunnistatko yliherkkyyksiä ruoan suhteen?
  • Tunnistetaanko sensorisen integraation haasteita?

Havaintotoiminnot

Toimintakykyprofiili

Arvioinnin jälkeen laaditaan visuaalinen toimintakykyprofiili, joka kertoo nopeasti, missä ovat haasteet ja missä määrin ne vaikuttavat lapsen toimintakykyyn.

Miten ympäristö vaikuttaa lapsen toimintakykyyn?

YMPÄRISTÖTEKIJÄT

Aikuinen arvioi ympäristötekijöiden vaikutuksia mutta lapsen näkökulmasta. Yksi arvioinnin lähtökohta on KESY-keskustelu, jossa aikuinen saa ympäristötekijöistä lisätietoa.

Ympäristötekijöiden arviointi

Ympäristötekijöiden huomioiminen on tärkeä osa toimintakyvyn määrittämistä. Lapsen toimintakyvyn haasteiden ja vahvuuksien arvioinnissa ICF-viitekehyksessä on syytä pohtia, miten ympäristöstä johtuvat haasteet vaikuttavat lapsen arkeen ja osallistumisen mahdollisuuksiin.

Ympäristötekijöiden avulla toimintakyky ymmärretään huomattavasti laajemmin ja lapsen toimintakykyä arvioidaan monipuolisemmin ja tarkemmin. Emme tarkastele pelkästään lapsen taitoja, vaan otamme huomioon myös, miten hyvin hän tulee kuulluksi ja osalliseksi omassa elinympäristössään.

Ympäristötekijöitä arvioidaan sen mukaan, edistääkö tekijä lapsen hyvinvointia (+1 – +4) vai rajoittaako se sitä (-1 – -4). Arviointi on 0, jos asialla ei merkitystä kumpaankaan suuntaan.

  • Ympäristötekijät arvioidaan kahdella asteikolla – lapsen kehitystä edistävänä tai sitä rajoittavana.
  • Ympäristötekijät on arvioitava aina kyseisen lapsen näkökulmasta.
  • On useita syitä, miksi ympäristötekijä voi olla joko edistävä tai rajoittava ja missä määrin.
  • On tärkeää kuvata sanallisesti tarkempi selite aina kunkin kohdan tyhjään ruutuun.

Pääluokka: Tuotteet ja teknologia

Elintarvikkeet (e1100) (ruoka)

  • Onko lapsella allergioita?
  • Onko ruuan koostumuksella vaikutusta lapsen syömiseen?
  • Vaikuttaako ruuan lämpötila?
  • Vaikuttavatko tottumukset lapsen syömiseen?

Päivittäisen elämän apuvälineet (e115) (esim. painotuotteet, tuoli, lastat, purulelut jne.)

  • Onko erilaisista apuvälineistä lapselle hyötyä?
  • Miten vaikuttavat painotuotteet?
  • Miten vaikuttavat hypistely- ja pureskelutuotteet?
  • Miten vaikuttavat oppimisen aistituotteet?

Liikkkumisen apuvälineet (e1201)

  • Tarvitseeko lapsi kävelyn apuvällineitä?
  • Onko lapsella pyörätuoli käytössä?

Kommunikoinnin erityistuotteet (e1251)

  • Onko lapsella kommunikaatiotaulu käytössä?
  • Onko kuvakortit käytössä?
  • Käytetäänkö piirtämisen tai kirjoittamisen apuvälineitä?
  • Onko silmälasit, kuulokoje käytössä?
  • Käyttääkö lapsi tablettia kommunikointiin?

Opetustuotteet (e130)

  • Onko lapsen luokassa käytössä opetustuotteita?
  • Onko oppitunnit strukturoitu?
  • Käyttääkö lapsi oppimisen opetustuotteita?
  • Osaako lapsi käyttää mobiilisovelluksia?

Arkkitehtuuri ja sisustussuunnittelu ((e150)

  • Millainen vaikutus lapsen kasvuympäristöjen tiloilla on lapsen toimintakykyyn?
  • Onko päiväkodin sisätilat aistiystävällisiä?
  • Miten ulkotilat vaikuttavat?

Pääluokka: Tuki (fyysisen ja emotionaalisen tuen määrä)

Lähiperhe (e310), ikätoverit/kaveri/ryhmä (e325)

  • Miten lähiperheen tuki auttaa lapsen kehityksessä?
  • Miten sisarukset tukevat lapsen kehitystä?
  • Saako lapsi tukea ikätovereiltaan?
  • Miten lapsi pärjää kavereiden kanssa? Ryhmässä?

Varhaiskasvatuksen työntekijät (e360), Henkilökohtainen avustaja (e340), Terapeutit (e355)

  • Saako lapsi tukea kaikilta varhaiskasvatuksen työntekijöiltä samalla tavalla?
  • Jos lapsella on henkilökohtainen avustaja, miten se vaikuttaa lapsen toimintakykyyn?
  • Jos lapsella on terapeutteja, näkyykö terapioiden vaikutus varhaiskasvatuksessa ja kotona?

Pääluokka: Asenteet

Ikätovereiden asenteet (e425), Henkilökunnan asenteet (e455)

  • Miten ikätovereiden asenteet ilmenevät ja miten ne vaikuttavat lapsen toimintakykyyn?
  • Miten henkilökunnan asenteet ilmenevät ja miten ne vaikuttavat lapsen toimintakykyyn?

Toimintakykyprofiili
Nepsy-ohjauksen suunnittelun työkalu

Toimintakykykuvauksen yhteenveto

Lääkärin yhteenveto esimerkiksi kuntoutussuunnitelmaa varten

  • Toimintakyvyn haasteiden kuvaaminen pääluokkatasolla asteikolla 1 – 4 (keskiarvo kaikista arvioinneista)
  • Pääluokkien yhteyteen lisätään kyseiset koodit. Esim. PL3. Kommunikointi: d310, d330
  • Vahvuudet ilmaistaan tarkenteella 0.
  • Ympäristötekijöistä valitut kuvauskohteet asteikolla -4 – +4.

Toimintakyvyn haasteiden kuvaaminen asteikolla 1 – 4 (keskiarvo kaikista arvioinneista)

Suorituskyky tarkoittaa yksilön kykyä suorittaa jokin tehtävä tai toimi vakioidussa ympäristössä, esimerkiksi puheterapiassa. Se kuvaa korkeinta todennäköistä suoritustasoa, joka on mahdollista saavuttaa.

Suoritustaso on realistinen, konkreettisissa
elämäntilanteissa nähtävä suorituskyky, johon vaikuttavat terveyden lisäksi ympäristö- ja yksilötekijät. Esimerkiksi lapsi, jolla on epäselvä puhe, voi puheterapiassa jäljitellä sanoja tarkasti, mutta tuottaa niitä epäselvästi spontaanipuheessaan kotona (McLeod & McCormack, 2007).

Vastaa

Vieritä ylös