Lapsen taitoharjoittelun suunnitelma

Ammattilaisen tulisi ottaa sinut mukaan harjoittelun suunnitteluun ja opastaa sinua harjoittelun tukemisessa kotona ja muissa toimintaympäristöissä. Rakentakaa sujuva viestintämalli, että kaikki pysyvät kartalla.

Suunnitelma voidaan tehdä myös kotona.

Lapsen taitovalmennuksen suunnitelma

Työkalut

  • valokuva KESY-pelipöydästä
  • Haasteiden kääntäminen taidoiksi -oppitunti
  • Taitokirja, joka tuunataan lapselle mieleiseksi
  • Taitosuunnitelman runko

Ratkaisukeskeisiä toiminta-ajatuksia

  • Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki!
  • Tee lisää sitä, mikä toimii!
  • Tee pieni muutos siihen, mikä ei toimi!

Tehdään suunnitelma yhdessä lapsen kanssa
vastailemalla kysymyksiin

Ensin varmistetaan lapsen
hyvinvoinnin perusta

  • riittävä uni ja liikunta
  • monipuolinen ravitsemus
  • myönteiset vuorovaikutussuhteet
  • arjen sujuvuus

Suunnitelman sisältöjä

1. Lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet

Lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet löytyvät valmiin KESY-alustan valokuvasta lapsen itsensä kertomana.

Apukysymyksiä

  • Mitä vahvuuksia nousi esiin keskusteluissa?
  • Millaisia kykyjä ja mitä osaamista lapsella on?
  • Mikä lasta motivoi? Esimerkiksi tarrojen kerääminen tai joku muu?
  • Missä lapsi on juuri kaikkein vahvimmillaan?
  • Miten valjastat lapsen vahvuudet avuksi taitojen harjoitteluun?
  • Miten lapsen kiinnostuksen kohteet ovat nousseet esiin?
  • Miten hän on päässyt näyttämään osaamistaan?
  • Onko lapsen onnistumisia huomattu?
  • Miten aikuiset ovat huomioineet onnistumisia?
  • Millaista palautetta lapsi on niistä saanut?

2. Lapsen haasteet, mitä on jo kokeiltu sekä tuen tarpeet nyt

Lapsen haasteet ja tuen tarpeet löytyvät KESY-alustan valokuvasta ja toimintakyvyn arvioinnista. Arviot avaavat haasteen luonnetta ja millaisin keinoin voidaan päästä tavoitteeseen. Ympäristötekijöitä muokkaamalla voidaan luoda hyviä edellytyksiä taitovalmennukselle.

Apukysymyksiä

  • Mitä haasteita nousi esiin toimintakyvyn arvioinnissa?
  • Osallistuminen? Suoritukset ja taidot? Kehon toiminnot? Ympäristötekijät?
  • Nousiko esiin aistihaasteita?
  • Millaisissa tilanteissa lapsen haasteet nousevat esiin?
  • Onko hän silloin yksin, kaverin kanssa vai ryhmässä?
  • Mitä voimme tietää haasteen taustasta?
  • Miten tilanne alkaa? Onko jokin edeltävä asia, jonka vuoksi tilanne muuttuu hankalaksi?
  • Mikä taito lapselta hankalassa tilanteessa puuttuu?
  • Mitä pitäisi harjoitella lisää?
  • Millaista tukea lapsi on tähän mennessä saanut? Ovatko aikuiset ohjanneet ja auttaneet lasta toimimaan?
  • Onko apuvälineistä apua? Entä strukturoinnista, kuvakorteista ym. yleisistä tukitoimista?
  • Miten muut lapset toimivat lapsen haasteellisissa tilanteissa? Entä aikuiset?
  • Vahvistetaan tekijöitä, jotka edistävät tavoitteeseen pääsyä
  • Tutkitaan, mitkä tekijät rajoittavat tavoitteeseen pääsyä. Valitaan tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa.

Ongelmien kääntäminen taidoiksi

Taitovalmennuksen toimintamallissa hyödynnämme joitakin Muksuopin askeleita. Ongelman kääntäminen taidoksi on Muksuopin ensimmäinen ja tärkein askel.

Siksi taitovalmennuksen suunnitelman laatiminen käynnistyy määrittelemällä, mitä taitoja lapsen tulisi oppia voittaakseen ongelmansa. Mutta se ei ole aina helppoa! Saat apua edellisen oppitunnin listasta.

Ben Furman, psykiatrian erikoislääkäri

Aikuisen tehtävänä ongelman kääntäminen taidoksi

  • aikuinen joutuu itse ensin harjoittelemaan ongelman kääntämistä taidoksi
  • on siirryttävä ongelmakeskeisyydestä ratkaisuihin, ajateltava toisin
  • kun taito on löytynyt, ryhdytään miettimään, miten taitoa voisi harjoitella

Ongelmien taidottaminen eli kääntäminen taidoksi on itsessäänkin taito, joka kehittyy harjoittelemalla. 

  • Jos lapsi sotkee syödessään, hänen pitäisi oppia syömään siististi.
  • Jos lapsi viivyttelee pukiessaan päälle, hänen pitäisi oppia pukemaan reippaasti.
  • Jos lapsi kastelee öisin sänkynsä, hänen pitäisi oppia heräämään pissalle tai pidättelemään aamuun asti.

Tavoitteet ja taidot tulee määritellä yhdessä keskustellen

Ben Furman, psykiatrian erikoislääkäri

Taidosta sopiminen

  • aikuinen ei saa määrätä taitoja
  • KESY-keskustelu osallistaa lapsen keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn
  • taitovalmennus perustuu yhteistyöhön
  • kuuntele lasta rauhassa

Motivoi lasta keskustelemalla taidon hyödyistä

Muksuopin onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lapsi motivoituu taidon oppimiseen,

Motivaatioon vaikuttaa moni tekijä, joista yksi on se, miten tärkeänä lapsi pitää taidon oppimista. Lapsi kokee taidon sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän hän näkee siitä olevan hyötyä hänelle. Lapsi ei välttämättä näe taidon hyötyjä, ellei asiasta keskustella  hänen kanssaan.

Ben Furman, psykiatrian erikoislääkäri

Näin keskustelet hyödyistä

  • jos lapsi ei ymmärrä taidon tärkeyttä, ei löydy myöskään motivaatiota
  • mitä aikuiset ajattelevat taidon oppimisen tärkeydestä?
  • mitä enemmän hyötyä, sitä suurempi halu oppia se
  • perustele positiivisesti
  • myy idea lapselle

Taidoista päättäminen päätavoite mielessä

Voi olla, että keksitte opeteltavia taitoja helposti ihan juttelemalla. Niistä voi hyvin lähteä liikkeelle.

  • Käytöstaidot
  • Tunnetaidot
  • Aistitaidot
  • Oppimistaidot
  • Arjen taidot
  • Sosiaaliset taidot

Miten motivoimme lasta taitojen oppimiseen?

Ben Furman, psykiatrian erikoislääkäri

Luo oppimisesta lapselle oma juttu

  • lapsi saa nimetä taidon
  • lapsi nimeää taidon omalla kielellään
  • taidosta on helpompi jutella lapsen omalla nimellä

Tavoitteet

  • Mitä halutaan saada aikaan? – Ei mistä halutaan eroon.
  • Minne päin halutaan mennä? – Ei mistä halutaan pois.
  • Minkä alkamista? – Ei minkä loppumista.
  • Mitä tulee ongelman tilalle? – Tavoitteet realistisiksi.
  • kun lapsella on motivaatiota, hän innostuu opittavasta asiasta

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös