Copy of Lapsen ohjeet- ens versio

Tervetuloa tutustumaan Oppimaan
taitovalmennuksen työkalupakkiin.

Hei, tämän sivun tarkoituksena on tarjota sinulle tiivis esittely lapsen taitovalmennuksen prosessista yhdellä sivulla.

Näillä ohjeilla ja työkalupakin työkaluilla voit käynnistää lapsen taitovalmennuksen heti, kun huoli on herännyt.

Tervetuloa joukkoon mukaan.

PS. Tämä toimintamalli ei edellytä ns. ICF-viitekehyksen tuntemusta. Ammattilaisille tarkoitettu ICF-viitekehykseen perustuva taitovalmennuksen malli esitellään seuraavassa moduulissa.

Mitä on taitovalmennus?

Monet neurokirjon haasteet johtuvat siitä, että lapsi ei ole vielä oppinut tiettyjä taitoja. Taitojen puute vaikuttaa lapsen toimintakykyyn. Se ilmenee arjessa monin eri tavoin – mm. oppimisen haasteina ja ei-toivottuna käyttäytymisenä.

Taitovalmennus on ratkaisukeskeinen työmenetelmä, joka perustuu lapsen tai nuoren toimintakyvyn arviointiin ja arvioinnin pohjalta tehtyyn harjoittelusuunnitelmaan. Kun lapsi tai nuori harjoittelee uusia taitoja omassa arjessa aikuisten tukemana, haasteet vähenevät.

Tässä toimintamallissa lapsen toimintakyvyn arviointi perustuu KESY-keskusteluun.

Taitovalmennusta voi toteuttaa myös kotona

Taitovalmennuksen voi käynnistää kotona etenkin silloin, kun tukitoimia, tutkimuksia ja palveluita joudutaan odottamaan ja jonottamaan.

Huoltajat ja muut lasta tai nuorta lähellä olevat aikuiset voivat toteuttaa taitovalmennusta kotona hyödyntämällä tämän työkalupakin ohjeita, työkaluja ja lomakkeita.

Taitovalmennus lyhyesti

  • Lapsi harjoittelee ja oppii uusia taitoja
  • Aikuiset tukevat lapsen taitojen harjoittelua ratkaisukeskeisesti
  • Oppimaa tarjoaa ohjeet ja työkalut

Ohjeet

  • Näin järjestät KESY-keskustelun
  • Näin tulkitset KESY-pelipöytää
  • Näin valmistelet lapsen taitovalmennuksen suunnitelmaa
  • Näin teet lapsen Taitokirjan
  • Näin ohjaat lapsen harjoittelua
  • Näin arvioit harjoittelun vaikuttavuutta
Varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Sari Haapakangas, Vanhempainliitto

KESY-keskustelu

  • voit järjestää KESY-keskustelun yksin lapsen kanssa
  • läsnä voi olla myös useampia aikuisia
  • keskeistä keskustelussa on, että aikuinen kuuntelee lasta
  • Sari Haapakangas esittelee keskustelun keskeiset piirteet

Näin järjestät KESY-keskustelun

Materiaalit

  • Lataa KESY-kortit, varhaiskasvatuksen lisäkortit ja ohjeet oppitunnin materiaaleista ja leikkaa kuvat irti.
  • Ota mukaan paperia tai post-it -lappuja, joille voidaan kirjata tavoitteita ja muuta tietoa.
  • Varaa puhelin tai kamera pelipöydän kuvaamista varten.

KESY-kortit

Hymynaamat

Neliökortit

Tunnekortit

Kettukortit

kettukortit

KESY-kortit

  • Neliökortit eri aihepiireistä 61 kpl
  • Varhaiskasvatuksen lisäkortit 16 kpl
  • Tunnekortit 7 kpl
  • Kettukortit 2 kpl

KESY-korttien valinta

  • Valitse kortit lapsen iän mukaan: alle kouluikäinen vai alakoululainen
  • Tutustu kortteihin ja pohdi, mitkä kortit ovat tarpeellisia.
  • Valitse lapselle sopivat kortit valmiiksi. Kaikkia kortteja ei tarvitse käyttää.
  • Voit ottaa mukaan myös muita kortteja – valmiita tai itsetehtyjä

Pelipöytä

  • Aseta hymynaamat pöydälle

KESY-keskustelu

Keskustelun käynnistäminen

Kysy lapselta, haluaisiko hän pelata KESY-korteilla. Niillä voi kertoa,

  • mikä hänen omasta mielestään sujuu hyvin, missä hän on hyvä
  • missä hänellä on vielä haasteita, mitä pitäisi vielä harjoitella
  • miten juttu sujuu kotona, entä päiväkodissa omasta mielestä?

Korttien sijoittaminen ja pelaaminen

  • lapsi sijoittaa kortteja alustalle hymy-,perus- tai surunaaman alle
  • juttele lapsen kanssa korteista ja kuuntele
  • keskustele, mitä taitoja olisi hyvä opetella, valitkaa 2-3 taitoa
  • lopuksi ottakaa valokuva valmiista pelipöydästä

Näin KESY-keskustelu etenee

Sari Haapakangas, varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija, Vanhempainliitto
  • lapsi ja aikuinen keskustelevat korttien sijoittamisesta
  • lapsi merkitsee tärkeät asiat kettu-korteilla
  • huutomerkkikettu = tähän tarvitsen tukea
  • sydänkettu = tämä on parasta
  • ärsytyskettu = tämä ärsyttää
  • nuolikettu= olen nähnyt kiusaamista tai minua kiusataan
  • huom. ärsytys- ja nuolikettu vain maksullisessa versiossa.

Keskustelun päätteeksi sovi lapsen kanssa

Sari Haapakangas

Kirjoita post-it -lapulle

  • lapsen etunimi ja ikä
  • päivämäärä
  • mikä on tavoite?
  • mihin uusien taitojen harjoitteleminen liittyy?
  • lapsen haave?

Ota valokuva pelipöydästä

  • varmista, että kaikki lapsen käyttämät kortit sekä post-it -laput näkyvät kuvassa

Näin tulkitset KESY-pelipöytää

Näin tunnistat lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet

  • Hymynaaman alla olevat kortit kertovat lapsen vahvuuksista.
  • Kettu-kortit
    • sydänkettu: kertoo, mistä lapsi pitää erityisesti
  • Tunnekortit
    • kertovat, mikä tekee lapsen iloiseksi tai tyytyväiseksi, mistä hän on innostunut
  • Muut kortit
    • haavekortti: kertoo lapsen haaveista
    • vapaa-aika: nostaa esiin lapselle tärkeät vapaa-ajan harrasteet ja tapahtumat
    • tyhjä kortti: lapsi voi nostaa esiin myönteisen asian

Apukysymyksiä

  • Mitä vahvuuksia nousi esiin keskusteluissa?
  • Millaisia kykyjä ja mitä osaamista lapsella on?
  • Mikä lasta motivoi? Esimerkiksi tarrojen kerääminen tai joku muu?
  • Missä lapsi on juuri kaikkein vahvimmillaan?
  • Miten valjastat lapsen vahvuudet avuksi taitojen harjoitteluun?
  • Miten lapsen kiinnostuksen kohteet ovat nousseet esiin?
  • Miten hän on päässyt näyttämään osaamistaan?
  • Onko lapsen onnistumisia huomattu?
  • Miten aikuiset ovat huomioineet onnistumisia?
  • Millaista palautetta lapsi on niistä saanut?

Näin tunnistat lapsen haasteet ja tuen tarpeet

  • Surunaaman alla olevat kortit kertovat lapsen haasteista ja tuen tarpeesta
  • Kettu-kortit
    • huutomerkkikettu: mitä aikuisten pitäisi erityisesti huomioida ja tukea
  • Tunnekortit
    • mitä lapsi pelkää, jännittää tai suree, mikä aiheuttaa kiukkua
  • Muut kortit
    • tavoitekorttiin poimitaan lapsen kanssa surunaaman kohdalle tulleista asioista tavoitteita
    • tyhjään korttiin lapsi on voinut kirjata erityisen huolenaiheen

Apukysymyksiä

  • Millaisissa tilanteissa lapsen haasteet nousevat esiin?
  • Mikä taito lapselta hankalassa tilanteessa puuttuu?
  • Mitä pitäisi harjoitella lisää?
  • Onko hän silloin yksin, kaverin kanssa vai ryhmässä?
  • Mitä voimme tietää haasteen taustasta?
  • Miten tilanne alkaa? Onko jokin edeltävä asia, jonka vuoksi tilanne muuttuu hankalaksi?
  • Miten muut lapset toimivat lapsen haasteellisissa tilanteissa? Entä aikuiset?
  • Millaista tukea lapsi on tähän mennessä saanut? Ovatko aikuiset ohjanneet ja auttaneet lasta toimimaan?
  • Onko apuvälineistä apua? Entä strukturoinnista, kuvakorteista ym. yleisistä tukitoimista?
  • Jos täytitte ICF-lomakkeen, mitä haasteita nousi esiin?
  • Suoritukset/taidot ja osallistuminen/? Kehon toiminnot? Ympäristötekijät?
  • Nousiko esiin aistihaasteita?

Näin valmistelet lapsen taitovalmennuksen suunnitelmaa

Mietitään ensin, mitä taitovalmennus oikeastaan on käytännössä.

Siihen vastaa psykiatri Ben Furman.
Hän on kehittänyt valmennukseen sopivan menetelmän, Muksuopin.

Ben Furman

Ben Furman

  • psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja psykoterapian kouluttaja
  • Muksuoppi-menetelmän kehittäjä
  • Muksuopilla on teoreettinen tausta, joka pohjautuu ratkaisukeskeiseen pedagogiikkaan.

Mikä taito lapsen tulisi oppia?

Kysymys kannattaa asettaa näin: mitä lapsen pitäisi oppia, jotta hänen ongelmansa poistuisi?

Psykiatri Ben Furman

Ongelman kääntäminen taidoksi

  • keskustele ensin, mikä taito lapsen tulisi oppia
  • lapsi voi antaa taidolle nimen

Ongelmien taidottaminen eli kääntäminen taidoksi on itsessäänkin taito, joka kehittyy harjoittelemalla. 

  • Jos lapsi sotkee syödessään, hänen pitäisi oppia syömään siististi.
  • Jos lapsi viivyttelee pukiessaan päälle, hänen pitäisi oppia pukemaan reippaasti.
  • Jos lapsi kastelee öisin sänkynsä, hänen pitäisi oppia heräämään pissalle tai pidättelemään aamuun asti.

Näin teet lapsen taitovalmennuksen suunnitelman

Taitokirja = taitovalmennuksen suunnitelma

  • Hanki lapselle oma vihko eli Taitokirja, joka on tarkoitettu vain taitovalmennukseen.
  • Tuunatkaa Taitokirjaa lapsen toiveiden mukaan.
  • Kirjatkaa siihen mm.: päätavoite, osatavoitteet, harjoittelun keinot, onnistumisen kriteerit, juhlistaminen, uuden taidon nimeäminen
  • Harjoittelun keinoja ja harjoituksia voidaan muuttaa vapaasti matkan varrella. Taitokirja on työkirja, johon voi tehdä kaikenlaisia merkintöjä.
  • Tehdään lisää sitä, mikä toimii.

Onnistumisen portaat

Asetetaan portaille onnistumisen kriteerit

  • Mistä huomaat muutoksen toisella portaalla?
  • Mistä muut huomaavat muutoksen?
  • Mitä tulee tehdä, että pääset kolmannelle portaalle?

  • Mistä huomaat, että olet oppinut taidon?
  • Mistä muut huomaavat, että olet oppinut taidon?

Ehdotus Taitokirjan rakenteeksi

  1. Minä olen Minä. Lapsi kuvailee itse omia vahvuuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan ja osaamistaan kuvin, tekstein jne.
  2. Minä haluan oppia uusia taitoja. Kerrotaan päätavoite.
  3. Nyt haluan oppia tämän taidon. Lapsi kertoo, miksi haluaa oppia taidon ja antaa taidolle nimen. (osatavoite)
  4. Harjoittelen taitoa näin. Lyhyt kuvaus, mitä keinoja otetaan käyttöön Oppimaan työkalupakista ja miten harjoitellaan
  5. Minun valmentajani on______ Lisätään valmentajan nimi
  6. Minun kannustajiani ovat__________
  7. Näin minua voidaan muistuttaa taidosta, jos satun unohtamaan sen._________________
  8. Tästä tiedämme, että olen oppinut taidon. Määritelkää yhdessä onnistumisen kriteerit esim onnistumisen portailla
  9. Juhlistamme taidon oppimista näin. Lapsi saa itse määritellä, millaiset juhlat järjestetään tai mitä kivaa voidaan tehdä yhdessä.
  10. Haluan opettaa uuden taitoni….
  11. Kun olen oppinut taidon ja opettanut sen toiselle lapselle, saan kunniakirjan. Lataa kunniakirja Materiaaleista
  12. Seuraava taitoni on_____________

Sähköinen Taitokirja

Taitokirjan voi tehdä myös sähköisesti esimerkiksi NäytönPaikka -palveluun. Sieltä löydät useita helppokäyttöisiä työkaluja taitoharjoittelun tueksi sekä oppimispäiväkirjoja, jonne voi tallentaa tietoja. Tutustu NäytönPaikka-palveluun täällä.

Ratkaisukeskeisyydestä

Ensin varmistetaan lapsen
hyvinvoinnin perusta

  • riittävä uni ja liikunta
  • monipuolinen ravitsemus
  • myönteiset vuorovaikutussuhteet
  • arjen sujuvuus

Ratkaisukeskeisiä toiminta-ajatuksia

  • Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki!
  • Tee lisää sitä, mikä toimii!
  • Tee pieni muutos siihen, mikä ei toimi!

Avoimet kysymykset ovat muutoskeskeisiä kysymyksiä

  • Mitä?
  • Milloin?
  • Mikä?
  • Miten?
  • Kuka?

Selvitä ympäristön vaikutus

  • Milloin ongelma ilmenee arjessa?
  • Missä ongelmaa esiintyy arjessa?
  • Kenen kanssa?
  • Mitä tapahtuu juuri sitä ennen ja heti sen jälkeen?

Kuvaile toivottua asiantilaa

  • Mitä tulisi tapahtua, tilanne muuttuisi?
  • Mitä tulee tilalle, kun ongelma on poistunut?
  • Tehdään siitä sarjakuva. Mitä siinä tapahtuisi?
  • Jos kuvaisin tämän ongelman videolle, mitä videolla näkyisi ja kuuluisi?
  • Miltä video näyttäisi, kun ongelma on poistunut?

Asteikkokysymykset

  • Jos arvioit asteikolla 1 – 10, missä olet nyt?
  • Mikä sai sinut antamaan juuri tuon numeron?
  • Mikä on riittävän hyvä taso sinulle?
  • Miten asiat toimivat silloin kun olet siinä?
  • Mistä näkisit, että olet edennyt puoli pykälää?
  • Mikä on ensimmäinen asia, minkä voit tehdä edetäksesi puoli pykälää?

Toivetilaa ja tavoitetilaa tarkentavia kysymyksiä

  • Millaiseksi toivot tilanteen muuttuvan?
  • Mitkä asiat tulevat olemaan eri lailla hyvässä, toimivassa tilanteessa?
  • Millainen on tilanne silloin, kun se toimii hyvin?
  • Mikä auttaisi sinua pääsemään tuohon tilanteeseen?
  • Mistä huomaisit, että asiat toimivat hyvin?
  • Mikä on mielestäsi riittävän hyvä tilanne?
  • Mikä olisi ensimmäinen pieni askel, joka sinun kannattaisi tehdä?

Tavoitteet

  • Mitä halutaan saada aikaan? – Ei mistä halutaan eroon.
  • Minne päin halutaan mennä? – Ei mistä halutaan pois.
  • Minkä alkamista? – Ei minkä loppumista.
  • Mitä tulee ongelman tilalle? – Tavoitteet realistisiksi.
  • kun lapsella on motivaatiota, hän innostuu opittavasta asiasta

Näin ohjaat lapsen harjoittelua

Kun opeteltava taito on löydetty, pohditaan lapsen kanssa, miten taitoa ryhdytään harjoittelemaan. Usein lapsi osaa itse kertoa, mikä auttaa häntä oppimaan uuden taidon. Siihen ehdotukseen kannattaa tarttua.

Myös aikuisella voi olla kokemuksiin perustuvia keinoja taidon harjoitteluun. Aikuinen tuntee lapsen ja osaa ehdottaa sopivia keinoja lapselle. Tuttuja ja toimivia juttuja kannattaa harjoitella tavoitteellisesti, jotta uusi toimintamalli juurtuu lapsen elämään.

Harjoituksien ja keinojen työkalupakki

Tämän sivuston työkalupakki tarjoaa runsaan valikoiman erilaisia harjoituksia ja keinoja taidon harjoitteluun. Täältä taitovalmentaja löytää täsmäkeinoja juuri kyseisen haasteen voittamiseen ja uuden taidon harjoitteluun.

Löydät keinoja ja harjoituksia sisällysluettelosta

  • otsikon perusteella
  • ICF-koodin perusteella

Muksuopin ratkaisukeskeiset askeleet

Ratkaisukeskeinen työtapa on myönteinen ja kannustava harjoittelun malli. Kannattaa hyödyntää Muksuopin askeleita harjoittelussa Ben Furmanin ohjeiden mukaan. Lisätietoa täällä.

Muista keskustella lapsen kanssa, mistä huomataan, että hän on oppinut uuden taidon. Mistä lapsi huomaa? Mistä muut huomaavat? Määritelkää se yhdessä.

Palkitsemisjärjestelmästä

  • kun lapsella on motivaatiota, hän innostuu opittavasta asiasta
  • vaikeidenkin asioiden oppiminen on mahdollista ja helpompaa.
  • yksi kannustin voi olla kunniakirja, jonka pohjan voit tulostaa oppitunnin materiaaleista

Palkkiojärjestelmän käyttöönotto

  • kun taitoa harjoitellaan pitkäjänteisesti, harjoittelua tukee sitä varten suunniteltu palkitsemisjärjestelmä
  • käy se lapsen kanssa selkeästi ja tarvittaessa kuvien kanssa läpi
  • on tärkeää, että syy-seurausyhteys on lapselle varmasti selvä
  • tavoite, välitavoitteet ja palkkiot on hyvä asettaa lapsen kanssa yhdessä
  • itse asetettu palkinto motivoi usein paremmin

Neurokirjon lapsen palkitsemistilanteet

  • varsinkin adhd-lapsen palkitseminen tulee tapahtua välittömästi 
  • välitön palkkio tukee myös autismikirjon lapsen kehitystä syy-seuraussuhteen vuoksi
  • kannattaa ennakoida myös palkitsemistilanteet ja niiden vaikutus stressitasoon
  • esim yllätysretki palkintona voi saada aikaan stressireaktion, koska päiväohjelma muuttui
  • joskus ilman palkkiota jääminen laukaisee stressireaktion
  • palkkioista voi luopua, kun kyseinen taito on opittu riittävän hyvin
  • palkitseminen voidaan ottaa käyttöön jonkin toisen taidon opettelussa

Näin arvioit taitovalmennuksen vaikuttavuutta

1. Helppo vaikuttavuuden arviointi: Uusi KESY-keskustelu

  • järjestä uusi KESY-keskustelu taitoharjoittelun jälkeen
  • tarkkaile, onko lapsen korttien sijoittelussa ja keskustelussa muutoksia

2. Lapsen toimintakyvyn arviointi ICF-lomakkeella (erityisesti ammattilaisille)

2.1. ICF-arviointi ennen taitoharjoittelua

  • lataa lapsen iän mukainen ICF-lomake ensimmäisen KESY-keskustelun jälkeen Materiaalit-osiosta
  • tutustu toimintakyvyn arvioinnin ohjeistukseen täällä
  • avaa alasivu, jossa löytyvät kyseisen ICF-lomakkeen apukysymykset
  • täytä ICF-lomake KESY-keskustelun ja apukysymysten avulla
  • tiedustele, voisiko joku lapsen lähellä oleva toinen aikuinen (ammattilainen tai huoltaja) täyttää oman ICF-lomakkeen
  • ammattilainen yhdistää arvioinnit yhdeksi lomakkeeksi ja laatii sen pohjalta lapsen toimintakykyprofiilin
  • tämä on tärkeää tietoa myös lääkärille, kun pohditaan kuntoutusta

2.2. Seuraava ICF-arviointi taitoharjoittelun jälkeen

  • tehkää KESY-keskustelu uudelleen, kun lapsi on oppinut mielestäsi riittävän monta uutta taitoa
  • täyttäkää ICF-lomakkeet uudelleen KESY-keskustelun ja apukysymysten avulla
  • ammattilainen laatii uuden lapsen toimintakykyprofiilin
  • onko lapsen toimintakykyprofiilissa nähtävissä muutoksia? miten sitä tulkitaan?

Elämä on jatkuvaa oppimista

Me kaikki harjoittelemme ja opimme uusia taitoja läpi elämän. Vain tavat kehittyvät ja muuttuvat iän myötä. Kun lapsi kasvaa, on aika siirtyä kokeilemaan nuoren taitovalmennuksen mallia.

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös