Havainnoinnin merkityksestä_vanha

Oireilun vaikutus aikuisiässä
Mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä?

Yhteistyö vanhempien kanssa

Vanhempien ja huoltajien kuuleminen lasten kehityshaasteiden tutkimisessa ja tukemisessa on tärkeää. Ammattilaisten tulisi pysähtyä kuuntelemaan vanhempien huolta ja kuulla vanhempien huoli. 

Tutkimuskin on todentanut, miten vanhempien varhainen huoli ja arvio ennustaa lapsen oppimisen kehitystä.

Lapsen havainnoinnista

Oppiakseen ymmärtämään lasta ja hänen tarpeitaan, aikuisen on tärkeää havainnoida lasta ja hänen toimintaansa arjen eri tilanteissa. Lapsi ilmaisee itseään kokonaisvaltaisesti mm. puhumalla, liikkumalla, tunteita näyttämällä, katseellaan ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Havainnointi onnistuu sitä paremmin, mitä lähemmäs lapsen sisäistä maailmaa aikuinen pääsee. Samalla aikuisen läsnäolosta ja saatavuudesta tulee lapselle turvallinen olo ja luottamussuhde lapsen ja aikuisen välillä vahvistuu.

Havainnointi vaatii aikuiselta aitoa läsnäoloa, keskittymistä siihen, mitä tilanteessa tapahtuu ja avointa ihmettelyä  sekä kysymyksiä. Lisäksi aikuisella tulee olla käsitys siitä, mitä havainnoidaan.

  • Näemmekö mitkä ovat lapsen vahvuudet, eteenpäin kantavat voimavarat ja valmiudet?
  • Näemmekö kaikki tilanteeseen vaikuttavat seikat?
  • Näemmekö todella sen, mitä lapsi tekee vai sen mitä hänen pitäisi tehdä?

Oma läsnäolomme ja tapamme olla vuorovaikutuksessa vaikuttaa lapsen tapaan toimia.

Havainnoinnin tavoitteena on 

  • pyrkiä kuvailemaan kokemuksia ja havaintoja arkikielellä
  • tarkistaa omien olemassa olevien oletuksien paikkansapitävyyttä
  • löytää tuoreita oivalluksia

Lapsen toimintaa ja käyttäytymistä havainnoidaan kokonaisuutena arjen eri tilanteissa. Tarpeen vaatiessa voi havainnon kohteeksi ottaa jonkun tietyn kehityksen osa-alueen. Havainnot pyritään kuvaamaan arkikielellä.

Nuorten havainnoinnista

Neuropsykologisen tutkimuksen avulla selvitetään mm. erilaisiin neurologisiin sairauksiin ja aivovammoihin, kehityksellisiin häiriöihin ja oppimisvaikeuksiin liittyviä kognitiivisten toimintojen vaikeuksia. Neuropsykologista tutkimusta tarvitaan usein myös neuropsykiatristen tilojen selvittelyssä. Myös esimerkiksi masennukseen tai muihin psykiatrisiin oireisiin, työuupumukseen, vaikeaan unettomuuteen tai kroonisiin kiputiloihin voi liittyä kognitiivisten toimintojen muutoksia.

Lasten neuropsykologisessa tutkimuksessa selvitetään tyypillisesti kehitykseen liittyviä ongelmia, oppimisvalmiuksia sekä kouluikäisten oppimisvaikeuksia.

Neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään lievittämään aivojen toimintahäiriöiden aiheuttamia kognitiivisten toimintojen (mm. muisti, keskittyminen, hahmottaminen) sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelyn vaikeuksia. Kuntoutuksella voidaan tukea itsetuntemusta ja toimintakykyä sekä neuropsykiatristen oireiden kanssa selviytymistä.

Lasten kuntoutus

Lasten neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään tukemaan oppimista ja koulunkäyntiä. Vaikeuksia voi olla esimerkiksi tarkkaavuuden säätelyssä, toiminnanohjauksessa, kielellisissä toiminnoissa, visuaalisessa hahmottamisessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai laskemisessa.

Kuntoutus aikuisille

Aikuisille neuropsykologista kuntoutusta tarvitaan useimmiten erilaisten neurologisten vammojen tai sairauksien (esim. aivoverenkiertohäiriöt, traumat) seurauksena jääneiden neuropsykologisten oireiden lievittämiseksi. Kuntoutuksen tavoitteena voi olla työkyvyn tai opiskelumahdollisuuksien parantaminen tai arjen toimintakyvyn kohentaminen.

Havaintojen kirjaaminen

Tehdyt havainnot kirjataan, jotta niihin voidaan palata myöhemmin. Havaintoja voidaan vertailla ryhmän toisten aikuisten ja vanhempien tekemiin havaintoihin. Kirjattuna havainnot pysyvät muuttumattomina. Pelkkä muistinvarainen tieto muuttuu ajan kuluessa, koska oleellisia asioita unohtuu ja korvautuu yleistyksillä tai tulkinnoilla. Kirjoittamisen ohella voidaan käyttää myös kuvaamista, esimerkiksi videointia tai digikuvausta tai äänittämistä.

Toimintakykymobiili

Vastaa

Vieritä ylös