Erityisperhe ja neurokirjon palvelujärjestelmä

Materiaaleja

  • Näkökulmia sijaishuoltoon, LSKL
  • Työkirja pikku koululaisen oppimisen tukemiseen, MLL
  • Nepsy-kulut, Mia
  • Osallisuus nepsy-perheet, opinnäyte
  • Nepsy-palvelujärjestelmä, maisterityö, mediatekstit, pdf
  • Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti, pdf
  • arviointi, yläkoulu, pdf
  • ICF tuotokset ja tuloksia, vars-suomi, pdf

Palvelupolut, Mia, Turun amk

  • Helsingin kaupungin ja HUSin käyttöön, moniammatillisen lasten ja nuorten palvelupolun suunnitteluun
  • Sote-uudistus:
    • painopiste perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan
    • perus- ja erityistason palveluiden integrointi ja moniammatillinen ja -alainen yhteistyö
    • palveluita tuotetaan asiakkaan omassa lähiympäristössä
    • palveluiden oikea-aikaisuutta ja oikeanlaisuutta lisätään yhteensovittamalla palveluita palvelu- ja hoitoketjuiksi
    • palveluketjut vähentävät pirstaleisuutta ja päälleikkäistä työtä
    • paljon palveluita tarvitsevien hoitoa ja palveluita tulee kehittää
    • tuottavuus, vaikuttavuus, kustannusten hillitseminen, läpinäkyvyys
  • tavoitteita testataan palvelupolkuskenaarioilla
    • palvelupolkujen sujuvuus
    • konkreettiset keinot
    • kustannusten muodostuminen
    • tekijöiden tunnistaminen, hillitseminen tai nostaminen
    • kokemusasiantuntijoiden työpajat
    • kohderyhmä 0-23-vuotiaat, joilla oireilua tai diagnooseja
  • avainmenestystekijät
  • kustannusten muutokset
    • mukana vain nepsystä johtuvat kustannukset, ei perustyöhön liittyvät kustannukset kuten vasu- tai kehityskeskustelut
    • palkkakustannuksia sivukuluineen
    • talousyksikön arviointeja
    • yksikkökustannukset, organisaatiokohtaisesti
    • ei huomioida välillisiä kustannuksia, esim vanhempien ansionmenetyksiä
    • kolmannen sektorin kustannuksia ei huomioida, sillä rahoitus tulee eri kanavista
    • ei arvioi vaikuttavuutta
    • tulokset sovellettavissa valtakunnallisesti
  • konstruktiivinen tutkimusote
    • konstruktion toteuttamisyhritys
    • mallinnuksilla testataan palvelupolkukonstruktioiden soveltuvuutta käytäntöön
    • tutkijan ja käytännön edustajien läheinen yhteistyö ominaista
  • menetelmänä skenaarioanalyysi
    • vahvuus keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulma
    • palvelupolut perustuvat asiakkaan psosessinomaisiin aikasarjoihin ja niiden luomien kustannusten mallintamiseen
    • skenaarioita vähintään 3-5 kpl
    • luodaan jatkumoja eli skenaarioputkia, jotka kuvaavat kehityksen kulkua tiettyjen ulkoisten ehtojen vallitessa
    • nepsy-häiriöt heterogeenisiä, siksi kaksi erilaista nepsy-asiakasta
  • Ratkaisujen etsiminen
    • häiriöiden tunnistaminen ja niihin liittyvät tukien ja palveluiden tarpeet
    • tunnistettaan nykytila
    • skenaariot ja kustannukset
    • avaintekijöiden tunnistaminen kustannusten muodostumisessa, peilaus soten tavoitteisiin ja menetelmiin

Nepsy-häiriöt sekä tukien ja palveluiden tarpeet

  • ADHD
    • ympäristön tukitoimet, lääkehoito, erilaiset psykososiaaliset hoidot
    • toimintakykyä tukevat menetelmät omassa arkiympäristössä
    • aistitiedon käsittelyn haasteet
    • ADD; vähän tai ei lainkaan yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta
  • Autismikirjon häiriö
    • ennakointi, strukturointi
  • Touretten syndrooma, Tourette TS
  • Kehityksellinen kielihäiriö
  • Yhteiset ja muut toimintakykyyn vaikuttavat oireet
    • masennus, ahdistus, univaikeudet, hieno- ja karkeamotoriikan haasteet, oppimisvaikeudet, hahmottamisen häiriöt, käytöshäiriöt, syömishäiriöt, itsetunnon heikkous, alttius päihderiippuvuuteen
    • tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn ja toiminnanohjauksen haasteet, impulsiivinen käyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus
    • aistisäätelyn poikkeavuus
    • väsymys, nälkä verensokerin laskiessa
    • ympäristön tietämättömyys
    • lapsen vamma tai diagnoosi ei suoraan kerro lapsen piirteistä, elämästä, toimintakyvystä eikä tuen tai avun tarpeista, tarpeet ovat yksilöllisiä
    • syrjäytymisen riski

Lapsen, nuoren ja perheen tukeminen

  • varhainen tunnistaminen
  • tukien ja palveluiden oikea-aikainen aloittaminen
  • niiden yksilöllinen suunnittelu
  • vanhempien ja perheen tukeminen
  • tutkimusten oikea-aikaisuus
  • mahdollisen diagnoosin saaminen
  • yksilöllisesti suunnitellut kuntoutukset
  • ensitietoa kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä
  • vertaistuki
  • hyvä palveluohjaus: yksilölliset hoito-, kuntoutus- ja palvelupolut
  • monialainen yhteistyö, yhteiset toimintamallit

Arkiympäristön tuki

  • kaikilla ymmärrys ja tietoa asiasta
  • yhteiset toimintamallit: struktuurit, rutiinit, aistihaasteet, kannustus
  • kodin, varhaiskasvatuksen, koulun ja soten tiivis yhteistyö arjessa

Sisoten julkisen palvelujärjestelmän kuvaus nepsy-kontekstissa

Sivistyspalvelut

  • varhaiskasvatus: lapsen tuki ja tavoitteet kirjataan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan (VASU)
    • tuki perustuu kolmiportaisen tuen malliin: yleinen, tehostettu, erityinen tuki
    • oppimisen ja kehityksen tuet toteutetaan osana lapsen varhaiskasvatuksen arkea
  • perusopetus:
    • tehostetun tuen tukitoimet ja tavoitteet kirjataan pedagogiseen arvioon (oppimissuunnitelma, HOPS)
    • erityisen tuen tukitoimet ja tavoitteet kirjataan pedagogiseen selvitykseen (HOJKS)
  • tuki tulee käynnistää heti kun, tuen tarve ilmenee
  • tuki ei edellytä diagnoosia
  • tukitoimia mm: päivän strukturointi, ennakointi, aistiesteellisyyden poistaminen, toiminnanohjauksen tukeminen, oppimisympäristön mukauttaminen, tukiopetus, eriyttäminen, erityisopetus jne. HUOM. LISTAUS oppimaassa

Sosiaalipalvelut

  • sosiaalipalvelut järjestetään ensijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella TARKISTETTAVA LISTAT
  • lain mukaan on tuotettava välttämättömät sosiaalipalvelut yksilöllisen tarpeen mukaan
  • myös omaisten ja läheisten tukemiseksi
  • muita palveluita
    • vammaispalvelut
    • kehitysvammalain mukainen erityishuolto-ohjelma, ei edellytä kehitysvammadiagnoosia
    • lastensuojelu
    • perhehoito
    • omaishoidon tuki
    • toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, sovittelu jne…
    • kasvatus – ja perheneuvonta, perheneuvola
    • perhesosiaalityö

Terveydenhuollon palvelut

  • neuvola
  • kouluterveydenhuolto
  • opiskeluterveydenhuolto
    • terveystarkastukset
  • terveyskeskus
  • erikoissairaanhoito
    • lastenneurologia, lasten- ja nuorisopsykiatria

Sisote-palvelujärjestelmän nykytila (Hki, HUS)

Kokemusasiantuntijat

  • varhainen tunnistaminen ja tuki
  • oikeanlaiset ja oikea-aikaiset palvelut
  • nepsy-osaaminen

Kattavan osaamisen tarve

  • varhaiskasvatuksen ja koulun opettajat
  • erityisopettajat
  • oppilashuoltoryhmät
  • sosiaalityöntekijät
  • perheohjaajat
  • lääkärit
  • terapeutit

Perusteiden hallinta

  • avustajat (!)
  • lastenhoitajat (!)
  • nuorisotyöntekijät
  • harrastusten vetäjät

Asiakasraati

Sivistyspalvelut

  • henkilökohtainen tuki
  • tutu ja pysyvät aikuiset
  • joustavat tukiratkaisut
    • opettajien, lisäaikuisten, oppilashuollon ja koululääkärin tärkeä merkitys kouluarjen pulmien ratkaisuissa
    • monikanavainen opetus
    • erityisopetuksen menetelmät
  • nepsy-osaaminen
  • yksilökeskeiset oppimisen ja tuen ratkaisut
    • aistiesteellisyys
    • vuorovaikutukset tukemisen osaamattomuus
    • suunniteltujen tukitoimien toteutumattomuus
  • kodin ja koulun yhteistyö
    • – aamu- ja iltapäiväkerhot tärkeitä, mutta puuttuvat usein
  • moniammatillinen yhteistyö

Sosiaalihuollon palvelut

  • vapaa-ajan kuljetuspalvelut
  • ammatillinen tukihenkilö
  • kotiin tuotavat palvelut
  • nuorisotyöntekijät
  • matalan kynnyksen palvelut, saavutettavat nopeasti, tuki ja apu
  • saavutettavuus ja soveltuvuus ollut heikkoa
  • tarpeettomat sijoitukset ja huostaanotot epäinhimillisiä
  • yksi palvelupiste ja yksi puhelinnumero, mistä neuvontaa akuutteisin asioihin

Terveydenhuollon palvelut

  • oikea-aikainen diagnosointi ja kuntoutus
  • kuntoutuksen tulisi jalkautua arkeen
  • erikoissairaanhoidon tulisi jaa nepsy-osaamista sivistystoimeen
  • somaattiselle hoitopuolelle pelkopoliklinikka

Palvelujärjestelmä

  • vaikea saada tietoa palveluista ja tuista
  • järjestelmä siiloutunut
  • palveluohjausta vaikea saada
  • työntekijöiden palveluohjaus rajoittui oman toiminnan palveluihin
  • vertaisverkosto tärkeä tiedonlähde
  • palvelujärjestelmä haluaa muuttaa lapsen neurotyypilliseksi
  • sisarusten tukea ei huomioida
  • vanhemmilla myös tarvetta ohjaukseen, psykologi
  • TOIVEITA
    • yksilöllisten toiveiden huomioiminen
    • koordinaattori tai yhteyshenkilö tarpeen, antaisi palveluohjausta, toimisi koollekutsujana verkostopalavereihin
    • toimijoilta yhtenäiset tavoitteet
    • mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallisuuteen
    • systemaattinen verkostopalaveri kaikkiin nivelvaiheisiin, varmistetaan tiedon ja hyvien käytänteiden siirto

Kustannuksiin vaikuttavat tekijät

Paljon palveluita tarvitsevat asiakasryhmät

  • 10-20 % käyttää 80 % yhteiskunnan terveydenhuollon resursseista
  • näitä asiakasryhmiä ei ole vielä pystytty yksiselitteisesti määrittelemään, sillä luokittelu etupäässä lääketieteellisen diagnoosin perusteella
  • sairausryhmistä mielensairaus ennustaa eniten kuulumista kalliiden potilaiden ryhmään
  • nepsy-häiriöt altistavat masennukselle, ahdistukselle, univaikeuksille ja syömishäiriöille, syrjäytymisen ja päihderiippuvuuden riski
  • korjaavat palvelut ja toimeentulotuet lisäävät kustannuksia
  • nepsyt käyttävät keskimäärin neljää palvelukokonaisuutta samanaikaisesti
  • nepsyt kuuluvat kalleimpien asiakasluokkien joukkoon
  • diagnosoituja ja diagnosoimattomia arveltu olevan noion 10 % suomalaisista, tarkoittaa 100 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta 2021 väestöön suhteutettuna

Systeeminen toimintamalli

  • asiakaslähtöinen ja sisoten palvelurajat ylittävä yhteistoiminnallisuus, jolla muodostuu asiakkaan ja ammattilaisen suhde
  • tarvitaan neuropsykiatrista osaamista
  • ammattilaiset näkevät tilanteen kokonaisuutena, kaikki elämän osa-alueet ja ihmiset muodostavat systeemin, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa
  • systeeminen häiriö luo häiriökysyntää, johtaa tarpeettomiin lisävaiheisiin, puutteelliseen, jopa vääränlaiseen palveluun
  • häiriökysyntä heikentää palvelun saatavuutta, lisää työmäärää ja nosta palvelutuotannon kustannuksia, tarve ja tarjonta eivät kohtaa
  • häiriökysyntä ei johdu yksilöstä vaan palvelujärjestelmän kyvyttömyydestä ratkaista asiakkaan palvelutarvetta oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla
  • julkisella sektorilla häiriökysynnän määrä on yli 50 prosenttia-> keskeistä kokonaiskustannuksissa
  • ilman ammattilaisten neuropsykiatrista osaamista nepsy-lapset ja -nuoret jäävät ilman riittävää hoitoa
  • sosiaalihuollossa: ei kuulu vammaispalveluihin ekä lastensuojelun piiriin, varsinkin jos ei ole diagnoosia
  • ilman osaamista oireita tulkitaan väärin
  • ongelmien kasaantuminen johtaa lastensuojelun piiriin, vaikka ei ole lastensuojelullista tarvetta
  • palveluiden ja hoitojen odottelu lisää ongelmien kasaantumista
  • hoidon ja palveluiden koordinoinnin puute vaikeuttaa moniammatillista yhteistyötä
  • ammattilaisilla ristiriitainen käsitys asiakkaan tarpeista, dialogisuuden puute, ICF???
  • tietojen tallentaminen useisiin rekistereihin, joihin puutteellinen pääsy

Palvelupolkuskenaariot ja kustannukset

  1. skenaario: Hiljaisen lapsen ja nuoren palvelupolku
    • neuvola 2v, 3v -valvominen, syömisen haasteet
    • vaka – vähäinen (valikoiva) puhe – neuvola – puhuu kotona, ei huolta
    • lapsi 4 v – univaikeudet, puhe vähäistä
    • 6-vuotistarkastus neuvolassa- lääkäri uskoo koulun kehittävän
    • kouluun 7v – kiusataan puhumattomuuden vuoksi
    • terveyskeskuslääkäri – > lähete erikoissairaanhoitoon, puoli vuotta
    • erikoissairaanhoito, lastenpsykiatri – kognitiivisesti ikätasoinen, ei tarvitse erikoissairaanhoitoa, takaisin perusterveydenhuoltoon
    • yläasteella lapsi lopettaa puhumisen, valvomista
    • opettaja kehottaa koululääkärille, koulussa ei ole koululääkäriä
    • nuori masentuntunut, terveyskeskuslääkäri tekee lähetteen nuorisopsykiatrialle
    • 14-vuotias lopettaa koulunkäynnin, eristäytyy kotiin
    • psykiatri aloittaa lääkehoidon masennukseen,
    • toimintaterapia edellyttää poliklinikan psykologin tapaamista neljä kertaa, nuori kieltäytyy, 10 v itsemääräämisoikeus
    • takaisin perusterveydenhuoltoon lääkityksen seurantaan
    • 15 v. masentunut, huononee
    • terveyskeskuslääkärin lähete nuorisopsykiatrialle, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen, lasun asiakkuus alkaa
    • erikoissairaanhoidon kutsu alkuarvioon sairaalakoulua varten
    • lastensuojelu aloittaa perhetyön 2 kertaa viikossa kahden kuukauden ajan, nuori menee piiloon
    • vanhemmat raportoivat: opettajalle, koulun henkilökunnalle, psykiatrille, lastensuojelun työntekijöille, perhetyöntekijöille
    • lasu ehdottaa ammatillista tukihenkilöä, nuori kieltäytyy, lasu päättyy
    • lasu sanoo asia kuuluu terveydenhuoltoon, sairaalakoulu ehkä auttaa, äiti jää pois töistä
    • nuori viiltelee, lastensairaalasta nuorisopsykiatrialle, tehdään testit, osastolla, psykiatri tekee hoitosuunnitelman, ettei kuntoutusta kannata aloittaa, toimintakyvyn ylläpito perheen asia
    • palaa kotiin, päättää peruskoulun kiitettävin arvosanoin
    • 17 v nuorisopsykiatrian asiakkuus päättyy, terveyskeskukseen
    • etäopiskelua lukiossa, 21 v ylioppilas
    • itsemurha
    • neljä kriteeriä täyttyi jo varhaiskasvatuksessa!! ei apua
    • koulussa ei tunnisteta tuen tarvetta eikä kiusaamista
    • nuori eristäytynyt, ei kykene ottamaan vastaan erikoissairaanhoidon hoitoa
    • koulu ei kykene, siirtää vastuun lasuun tekemällä ilmoituksen
    • lasun perhetyöstä puuttuu nepsy-osaaminen, tuet vääränlaisia
    • palvelut ja tuet noin 120 000€, suurin kulu itsemurha
  2. skenaario: Hiljaisen lapsen ja nuoren palvelupolku
    • osaoptimoimintia
    • tunnistaminen varhain ja oikea-aikaisesti
    • toimijat tekevät moniammatillista yhteistyötä
    • diagnoosi varhain
    • mutta vakan ja koulun tukitoimet riittämättömiä
    • tuentarpeet huomioidaan kotona ja sote-palveluissa
    • kouluympäristö ei huomioi,luokka levoton, muutamat oppilaat vievät huomion
    • muut palvelut eivät pysty korjaamaan koulun tuen puutetta
    • arkiympäristön tuki ei toimi
    • sivistystoimen tulisi integroitua muihin palveluihin
    • nuori syrjäytyy
  3. skenaario: Hiljaisen lapsen ja nuoren palvelupolku
    • neuvola -lapsen kävely viivästyy -neuvola ohjaa fysioterapiaan
    • kotipalvelu auttaa perhettä valvomisen haasteissa
    • valikoiva puhuminen, vaka- kuvakortit
    • neuvolan lääkäri ohjaa puheterapiaan, terapeutti seuraa myös päiväkodissa
    • verkostopalaveri, lääkäriltä lähete erikoissairaanhoitoon
    • neuropsylologiset tutkimukset-> valikoiva puhe, vuorovaikutuksen haasteet, aistisäätelyn yliherkkyyksiä, kognitiivisesti ikätasoinen
    • verkostopalaverissa keskustellaan tuloksista, ohjataan 3. sektorin palveluihin, ensitietoa ja vertaistukea, erikoislääkäri suosittelee 20 kertaa toimintaterapiaa, lapsen arkiympäristössä, terapeutti jalkauttaa tukimuotoja kotiin ja kouluun, varmistaa, että kaikki tekevät yhteistyötä
    • lapsi 6 v verkostopalaveri, kartoitetaan oikeaa koulutukea ja .muotoa -> alueellinen erityisluokka
    • 7 v koulu alkaa lähikoulun pienryhmässä, tiedonsiirtopalaveri, tiedot ja käytänteet
    • ala-asteella kattavasti apua opettajalta ja koulun nepsy-erityisopettajalta
    • lapsi akateemisesti lahjakas, eriytytetään ylöspäin, motivaatio säilyy, välitunnit hiljaisessa tilassa, ruokailu samoin
    • yläasteella integroituu normaaliluokkaan, nivelvaiheen palaveri, tukea opettajilta ja ympäristöstä
    • osaksi etäopiskelua, kahdeksannella ahdistuu, kokee olevansa erilainen -> oppilashuoltoryhmä -> lyhennetty koulupäivä, 15 tapaamista koulupsykologin kanssa, 3. sektorin vertaistukiryhmä
    • 16 v siirtopalaveri lukioon, opinnot räätälöidään, tukitoimet päivitetään, pienryhmä nepsy-nuoria, nepsy-opettajan johdolla
    • ylioppilas 18 v, 23 v. opiskelee taidehistoriaa
    • varhainen tunnistaminen kotona, vakassa ja neuvolassa, diagnoosi pian, varhainen kuntoutus, systeeminen työote koko asiakaspolun ajan, tietoa siirretään, nivelkohdat huomioidaan, tuki koko matkan ajan
    • henkilöstöä koulutettu, toimijat jalkautuvat arkiympäristöön verkostopalaverit sujuvoittavat, määritellään yhdessä tavoitteet, lisäsi palveluiden ja tukien integrointia
    • vanhemmat lapsen kasvattajia, säästyy voimavaroja, mutta aktiivinen toimija, perheen tuen tarve huomioidaan
    • yläasteen haastavampi vaihe, vastataan heti, ratkaistaan koulun omien ammattilaisten kesken, arjessa
    • edullisin malli
  4. skenaario: Tulistuvan lapsen ja nuoren palvelupolku
    • lapsi hermostuu herkästi, päiväkoti 3 v., raivokohtauksia
    • neuvola: kodin tilanne?
    • 6 v esikoulu, vilkas, äänekäs, riitatilanteita, kotona aikuisen kanssa tilanne hyvä
    • neuvolan lääkäri ei huolestu
    • 7 v kouluun, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, jäädään seuraamaan
    • 8 v opettaja huolestunut, vanhemmat väsyneitä, koulu tekee lastensuojeluilmoituksen
    • sosiaalityöntekijä kotiin-> alkuarvio -> lastensuojelun asiakkaaksi-> perhetyö
    • perhetyöntekijä kaksi kk, kuormittavat, loppuu
    • perheneuvola, aika 5 kuukauden päässä, neljä tapaamista, eivät osaa auttaa
    • 9 v. lapsi tulee humaltuneena kotiin, arki kotona kaaosta, lapsi rikkoo tavaroita, fyysistä sisaruksia kohtaan
    • vanhemmat tekevät lastensuojeluilmoituksen, -> sijoitus kolmeksi kuukaudeksi -> kotiin – > haasteet kasvavat – lapsi leimautuu koulussa häiriköksi – koulupoissaolot lisääntyvät – > sijoitus toiseen kaupunkiin
    • lapsi karkaa laitoksesta, ->vaativan tason yksikkö, 13 v ollut sijoitettuna jo neljään yksikköön -> poliisin kanssa tekemisissä, pahoinpitelyä, varastamista
    • 19 v vankeuteen – > vapautuessaan asunnoton ja syrjäytynyt, lasu järjestää asunnon, ei pääse hoitoon, koska päihdeongelma
    • nuorisoasema-> päihdekierre jatkuu, 23 v vankilassa kolme vuotta, syrjäytynyt
    • avunpyynnöistä huolimatta ei saatu apua, tuen tarpeita ei tunnistettu, ei ollut nepsy-osaamista
    • suurimmat kustannukset lasu ja vankila
  5. skenaario: Tulistuvan lapsen ja nuoren palvelupolku
    • neuvolassa 3 v. raivokohtaukset esiin – terveydenhoitaja ohjaa mielenterveystalon sivuille
    • 3 v päiväkoti – veo ohjaa neuvolalääkärille -> verkostopalaveri, vaka, vanhemmat, lapsi-> yhteiset toimintatavat ja tuet kotiin ja vakaan
    • koti ja vaka tiiviissä yhteistyössä, veo kokeilee erilaisia tukitoimia, pienryhmässä poistetaan häiriötekijöitä, ohjeiden pilkkominen ja strukturointi auttaa, päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa
    • 5 v. veo kutsuu moniammatillisen oppilashuoltoryhmän, myös terveydenhoitja, psykologi ja lapsen vanhemmat-> vuorovaikutuksen harjoittelu, tunteiden hallinta
    • neuvolalääkäri suosittelee 10 x toimintaterapia
    • 6 v neuvolatarkastus, toimintaterapeutti antaa palautteen, lääkäri lähete erikoissairaanhoitoon, -> tutkimukset -> aistiherkkyys, adhd-lääkitys, sopeutumisvalmennuskurssi
    • asiakkuus siirtyy terveyskeskuslääkärille, koulutettu lääkäreitä, tehtävänä seurata lääkityksiä, toteuttaa moniammatillista yhteistyötä, konsultoida erikoissairaanhoitoa, tarvittaessa lähete kuntoutukseen tai takaisin erikoissairaanhoitoon
    • 7 v koulu alkaa, siirtopalaveri, nepsy-erityisopettaja, 16 oppilasta luokalla, nepsy-koulutettu luokanopettaja ja avustaja, kaksi opetustilaa, kaksi nepsy-erityisopettajaa koulussa
    • ylästeelle siirtyminen, siirtopalaveri, sujuu tukitoimien ja koulu-koti-yhtiestyön avulla
    • 15 v oma erityisyys esille, oppilashuoltoryhmä, tpaaminen koulupsykologin kanssa, kuraattori ehdottaa 3. sektorin nepsy-nuorten iltoja, psykologi x 10, tilanne paranee
    • 23 v valmistunut ja työllistynyt ammattiin, asuu itsenäisesti
    • varhainen tunnistaminen käynnistää varhaiset tukitoimet japalvelut, aikuisilla erityisosaamista, verkostomainen yhteistyö, tieto kulkee, yhteisesti sovitut toimintatavat
    • kustannukset kaikkein pienimmät

Johtopäätökset

On iso työ, että kaikille nuorta opettaville opettajille saadaan tieto nuoren asioista ja myös keinoista, joilla häntä voitaisiin opinnoissa auttaa.

Koulupsyykkari: Kouluterveydenhuollon/terveydenhuollon, kodin ja koulun säännöllinen yhteistyö esim. neuvottelut, jossa nuori mukana, tiedon siirto/tiedon jakaminen, suunnitelmat/ohjeet kirjallisina. Nuoret pystyvät/ovat motivoituneita hyvin eri tavalla kahden keskiseen työskentelyyn esim psyykkarin kanssa. Käynnit pidetään lyhyinä ja säännöllisinä, vo-huoneessa hypistelytuotteita ja mahdollisuus esimerkiksi piirtämiseen, mikä auttaa monia keskittymään työskentelyyn.

Valmennuksen sisältöjä

  • Hahmotusvaikeuksiin liittyvät neuropsykologiset tutkimukset, pdf
  • Hahmotusvaikeuksien jäsennystä, pdf
  • Muisti ja oppimisen vaikeudet, pdf
  • Taito. Toiminnanohjaus, tukeminen, pdf
  • Taito. Lukitaitojen ja toiominnanuksen tukeminen koulussa, pdf NMI, 2 op
  • ZEKKI-digipalvelu työvälineenä, pdf
  • Anita, rutiinit, rituaalit, pakko-oireet, pdf
  • Kehityksellisten vaikeuksien seuranta, pdf
  • Irene Rämä, väikkäri autismi, opetus
  • Anita, aistitiedon käsittelyn vaikeuksien tunnistaminen ja hoito, pdf
  • TARMO e-versio
  • Tulostettava secret työkalu, pdf
  • tulostettava vireystila ja tunteet pdf
  • Aistitiedon käisttely osana toimintakykyä, Heta Salmenperä, pdf

Vastaa

Vieritä ylös