Alle kouluikäisen toimintakyky

Tämän oppitunnin tarkoituksena on kertoa huoltajille ja muille kasvattajille, miten ammattilaiset arvioivat alle kouluikäisen lapsen toimintakykyä ja millaisia työkaluja he käyttävät. Pääset tutustumaan ns. ICF-viitekehykseen, jonka käyttö tulee yleistymään toimintakyvyn arvioinnin työkaluna.

Opit vähitellen huomaamaan, miten standardoitu ICF-lomake helpottaa sopimaan lapsen kanssa uusien taitojen harjoittelemisesta. ICF-koodeja sinun ei tarvitse opetella, mutta ne tulevat käytännöissä tutuiksi. Niiden avulla löydät työkaluista juuri oikeita harjoituksia taitojen opetteluun.

Lisäksi on hyvä muistaa, että ICF-lomakkeiden käyttö voi tulevaisuudessa helpottaa palveluiden saamista. Mm. Kela edellyttää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yhteydessä toimintakyvyn arviointia ICF-viitekehyksessä.

  • Muista lapsen vasu-keskustelujen yhteydessä nostaa esiin sekä KESY-keskustelun valokuva että ICF-lomake. Keskustele ammattilaisen kanssa, miten lapsi näkee oman toimintakykynsä ja miltä aikuisten näkemys näyttää ICF-lomakkeella.

Tärkeää muistaa, että lapselle puhutaan toimintakyvyn yhteydessä vain uusien taitojen oppimisesta. ICF-lomakkeet ovat aikuisia ja järjestelmää varten.

Toimintakyky ja varhaiskasvatuksen tukitoimet

Lapsella on yksiselitteinen oikeus kehityksen ja oppimisen tukeen varhaiskasvatuksessa. Tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve ilmenee. Tuen antamisen perusteena ei saa edellyttää esimerkiksi diagnoosia tai lausuntoja. Käytännössä lapsen tuki koostuu pedagogisista, rakenteellisista ja hoidollisista ratkaisuista (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 15 b §).

Lapsen yleinen, tehostettu tai erityinen tuki suunnitellaan aina osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tähän asiakirjaan kirjataan lapsen tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi, tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä tuen vaikuttavuuden arviointi (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 23 §).

ICF-viitekehys ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

ICF-viitekehys tarjoaa varhaiskasvatukselle rakenteisen mallin, jolla lapsen toimintakykyä arvioidaan monipuolisemmin ja tarkemmin. Se helpottaa tuen suunnittelua. Mm. ICF-lasten kuntoutuksessa -hanke nosti esiin varhaiskasvatuksen tärkeän roolin toimintakyvyn haasteiden varhaisessa tunnistamisessa, mikä on nopeuttanut tukien ja palveluiden piiriin pääsyä. ICF:n yhteinen kieli tukee toimintakyvyn kokonaisuuden hahmottamista. Se muuttaa kuvailevan kirjaamisen rakenteiseksi ja ottaa huomioon haasteen vaikeusasteen. Toimintakyvyn arviointi edesauttaa myös kuntoutuksen suunnittelua.

Taitovalmennus on osa lapsen vasu-prosessia

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä ja taitovalmennus tulisikin sisällyttää kaikkien lasten vasu-prosessin yhteyteen. Tällöin taitovalmennuksesta tulee myönteinen yhteinen kokemus kaikille lapsille. Kaikki lapset opettelevat uusia taitoja.

Huoltaja lapsen vasu-keskustelussa

Toimintakyvyn arviointi perustuu vapaaehtoisuuteen. Sinulta huoltajana tulee pyytää suostumus.

Lapsen vahvuudet ja haasteet ICF-viitekehyksen osa-alueilla

  • Keskustelkaa ensin, mitä nousi esiin lapsen KESY-keskustelussa?
  • Pyydä ammattilaista esittelemään ICF-lomaketta sinulle. Se helpottaa hahmottamaan toimintakyvyn käsitettä.
  • Arvioikaa lapsen toimintakykyä yhdessä keskustelemalla apukysymysten avulla.
  • Näin rakentuu lapsen, huoltajan ja ammattilaisen yhteinen näkemys lapsen toimintakyvystä, jonka pohjalta laaditaan taitovalmennuksen suunnitelma.
  • Tiedot liitetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
  • Ohjeet ja apukysymykset löytyvät alasivuilta.
  • Kannattaa tutustua apukysymyksiin ennen vasu-keskustelua.
  • Muista pohtia myös ympäristötekijöitä. Huoltajan näkemys niistä on tärkeä.

Tarkastelkaa lapsen toimintakykyä ICF-viitekehyksessä

Yksilötekijät

  • vahvuudet
  • kiinnostuksen kohteet

Osallistuminen

  • Vuorovaikutus
  • Leikki
  • Ohjattu toiminta ja oppiminen

Kehon toiminnot

  • Mielentoiminnot
  • Aistitoiminnot
  • Puhetoiminnot
  • Koordinaatio

Ympäristötekijät

  • sosiaalinen asenneympäristö
  • fyysinen ympäristö

Suoritukset

  • Oppiminen ja tiedon soveltaminen
  • Yleisluonteiset tehtävät
  • Kommunikointi
  • Liikkuminen
  • Itsestä huolehtiminen

Terveydentila

  • huomioon otettavaa toimintakyvyn kannalta

Tavoite

  • Mikä on lapsen päätavoite arjessa osallistumiselle?
    • Lapsen näkemys?
    • Aikuisten näkemys?
  • Mitä alatavoitteita löytyy?
  • Tiedot kirjataan taitovalmennuksen suunnitelmaan ja Taitokirjaan.

Kirjataan

  • Mitkä tekijät edistävät tavoitteeseen pääsyä?
    • Niitä vahvistetaan.
  • Mitkä tekijät rajoittavat tavoitteeseen pääsyä?
    • Mihin niistä voimme vaikuttaa?

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös