Toimintakykytieto ja Oppimaa®Taitovalmennus

Ratkaisuja neurokirjon haasteisiin

  • Toimintakykytieto luo pohjan neurokirjon lasten ja nuorten tukitoimille.
  • Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä ohjaa aikuisia tarjoamaan heille juuri oikeanlaista tukea.
  • Taitovalmennus perustuu toimintakykytietoon. Taitovalmentajat auttavat lapsia ja nuoria oppimaan uusia taitoja.

Varhaiskasvatus ja koulu muutoksessa

Lasten ja nuorten elämä on murroksessa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Päiväkotien arki on levotonta. Yhä useammat lapset tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea. Koulujen opettajat kertovat, etteivät oppilaat pysty seuraamaan opetusta. Perustaidot ovat hukassa. Aikaa kuluu kaikkeen muuhun paitsi opettamiseen ja oppimiseen. Opettajat uupuvat. Ilman tukea jäävien oppilaiden syrjäytymisen mahdollisuus kasvaa.

Tilanne kertoo toimintakyvyn merkityksestä lapsen ja oppilaan arjessa. Tänä päivänä liian pieniltä lapsilta odotetaan itseohjautuvuutta, kykyä ohjata omaa oppimistaan. Läheskään kaikki eivät siihen kykene. Lapsen aivot eivät ole siihen valmiita. Seuraukset näkyvät oppimistulosten laskuna ja pahoinvointina.

Ammattilaiset tarvitsevat tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä

Lapsen pärjääminen arjessa perustuu toimintakykyyn eli niihin taitoihin, jotka hän on siihen mennessä oppinut. Jos itsesäätelytaidot eivät ole hallussa, oppiminen koulussa ei onnistu. Meidän aikuisten tulee havaita, millä kehityksen portaalla lapsi on tällä hetkellä.

Lapsi harjoittelee itsesäätelytaitoja varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Hän tarvitsee aikuisen ohjausta ja läsnäoloa, jotta pystyy keskittymään ja työskentelemään. Kun itsesäätelytaidot ovat hallussa, lapsi kykenee harjoittelemaan toiminnanohjauksen taitoja. Siihen hän tarvitsee aikuiselta ohjeet, mutta suoriutuu niiden avulla itsenäisesti. Itseohjautuvuutta ei tulisi vaatia alakoulussa ennen kuin lapsi pystyy hallitsemaan oman toimintansa ohjausta. Vasta yläkoulussa ja ylemmillä asteilla nuori ottaa itse vastuun oppimisesta, tavoitteista ja työskentelytavoista.

Toimintakyky rakentuu portaittain uusia taitoja oppimalla.

  • Jokainen lapsi tai nuori on jollakin portaalla eli strategiatasolla.
  • Hyvä muistaa, että kaikilla luokka-asteilla on kaikilla tasoilla olevia oppilaita.

Tunnista, millä portaalla lapsi on nyt.

  • Tarvitseeko hän vielä aikuisen ohjausta ja tukea?

Toimintakyky on monen tekijän summa

Toimintakykyä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Tähän meillä on mainio työkalu. ICF-viitekehys on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn luokitus.

Toimintakykytieto kuvaa monipuolisesti ihmisen fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia kykyjä selviytyä jokapäiväisen elämän toiminnoista ja tilanteista. Toimintakykyyn vaikuttavat myös ympäristötekijät.

Sisote-ammattilaisten yhteinen ymmärrys auttaa hahmottamaan, miten lasta ja nuorta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla eri kasvuympäristöissä.

ICF-työkalun avulla sisote-ammattilaiset

  • kokoavat tietoa lapsen ja nuoren toimintakyvystä
  • kirjaavat toimintakykytiedon rakenteisesti tietojärjestelmiin
  • määrittelevät tuen tavoitteita
  • seuraavat tuen vaikuttavuutta
  • tehostavat monialaista yhteistyötä
  • ohjaavat palveluihin

Toimintakykytiedon hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Oppimaa®Taitovalmennus on 5 askeleen työmenetelmä

Oppimaa®Taitovalmennus on ratkaisukeskeinen viiden askeleen työmenetelmä neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Se perustuu toimintakyvyn arviointiin ICF-viitekehyksessä.

Taitovalmennus vahvistaa neurokirjon varhaista tukea sivistys- ja sote-palveluissa. Se nopeuttaa palveluiden saantia hyvin toimivassa palvelujärjestelmässä. ICF-arviointi ohjaa lapsen ja perheen tarvittaessa tutkimuksiin ja mahdolliseen kuntoutukseen. Samalla valmennus jatkuu päiväkodissa, koulussa ja sote-palvleuissa. Häiriökysyntä vähenee ja kustannuksia säästyy.

Taitovalmennuksen prosessi käynnistyy varhaiskasvatuksessa lapsen vasu-keskusteluissa. Koulussa oppilaan toimintakykyä tarkastellaan oppilaan kehityskeskustelujen tai kuraattorin tapaamisen yhteydessä. ICF-luokitus tarjoaa näihin keskusteluihin kokonaisvaltaisen, standardoidun työkalun.

Toimintakyvyn arviointiin pyydetään suostumus huoltajalta ja oppilaalta.

1. Osallisuuden vahvistaminen

Ensin lapsi tai oppilas arvioi itse omaa toimintakykyään

Mistä kaikki alkoi?
Sari Haapakangas, KT, Erityiskasvatuksen asiantuntija, Vanhempainliitto

KESY-/SYKE-kortit

  • perusopetukseen ja toiselle asteelle
  • lähtökohtana opetussuunnitelma ja koulun tarpeet
  • työkalu oppilaan kehityskeskusteluihin
  • huomioidaan arjen toimintakyky ja ICF-viitekehys
  • varhaiskasvatukselle omat kortit
  • nepsy-haasteet usein esiin
  • KESY-/SYKE-korttien tuotanto: Vanhempainliitto ja Valteri-koulu

Yläkouluikäisen ja toisen asteen opiskelijan SYKE-keskustelu

Sari Haapakangas, KT, Erityiskasvatuksen asiantuntija,Vanhempainliitto

Nuoret tarvitsevat keskustelevia aikuisia

  • erityisesti yläkoululle ja toiselle asteelle
  • linkittyy nuoren arkeen ja elämänpiiriin
  • soveltuu opettajien ja oppilashuollon keskusteluihin
  • myös oma vanhempi voi käynnistää SYKE-keskustelun
  • mahdollistaa vaikeidenkin asioiden puheeksiottamisen

2. Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä

Seuraavaksi ammattilaiset ja huoltaja arvioivat lapsen tai oppilaan toimintakykyä ICF-lomakkeella

Oppimaa®Taitovalmennuksen lomakkeet eri ikäryhmille

  • ICF-arviointilomake
  • ICF-arviointilomakkeen apukysymykset
  • Toimintakykyprofiili
  • 0-2 -vuotiaat
  • 3-5 -vuotiaat
  • 6-12 -vuotiaat
  • 13 + -vuotiaat

Esimerkiksi 3-5 -vuotiaan toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä: arvioinnin osa-alueet

Yksilötekijät

  • Vahvuudet
  • Kiinnostuksen kohteet

Osallistuminen

  • Vuorovaikutus
  • Leikki
  • Ohjattu toiminta ja oppiminen

Kehon toiminnot

  • Mielentoiminnot
  • Aistitoiminnot
  • Puhetoiminnot
  • Koordinaatio

Ympäristötekijät

  • Sosiaalinen asenneympäristö
  • Fyysinen ympäristö

Suoritukset

  • Oppiminen ja tiedon soveltaminen
  • Yleisluonteiset tehtävät
  • Kommunikointi
  • Liikkuminen
  • Itsestä huolehtiminen

Terveydentila

  • Huomioon otettavaa toimintakyvyn kannalta, esim. flunssa tms.
  • Neurokirjo on ominaisuus, joka vaikuttaa toimintakyvyn kokonaisuuteen

Apukysymykset helpottavat arviointia ja ICF-koodien käyttöä (Esim. 3-5 -vuotias)

Toimintakyvyn haasteet määritellään numeerisesti ICF-lomakkeella

3. Taitovalmennuksen suunnitelma

Määritellään tavoitteet toimintakykytiedon pohjalta

Varhaiskasvatuksessa

Ulla Käppi, neurokirjon lasten äiti, nepsy-valmentaja

Vasu-keskustelut

  • lapsen vasu on hyvä paikka valmennuksen käynnistämiseen
  • siinä pohditaan lapsen tavoitteita muutenkin
  • tavoitteet voidaan pilkkoa pienemmiksi
  • edetään asteittain kohti tavoitteita
  • tehdään pieniä toimintasuunnitelmia

Koulussa

Ulla Käppi, neurokirjon lasten äiti, nepsy-valmentaja

Oppilas mukana määrittelemässä tavoitteita

  • mitkä keinot sopivat hänelle
  • miten hän oppii parhaiten
  • oppilas tuo toiveensa esiin kehityskeskusteluissa
  • toiveet kerrotaan muille aikuisille verkostopalaverissa
  • aikuisten tulee sitoutua yhdessä sovittuihin periaatteisiin

Muksuoppi on taitovalmennusta

Ben Furman, psykiatrian erikoislääkäri

Mikä taito?

  • aikuinen joutuu itse ensin harjoittelemaan ongelman kääntämistä taidoksi
  • on siirryttävä ongelmakeskeisyydestä ratkaisuihin, ajateltava toisin
  • kun taito on löytynyt, ryhdytään miettimään, miten taitoa voisi harjoitella

4. Taitojen harjoitteleminen

Taitovalmennuksen työkalupakki tarjoaa täsmäharjoituksia

Taitovalmennuksen ideana on tarjota täsmäharjoituksia haasteiden voittamiseen toimintakykytiedon ja ICF-koodien mukaan. Harjoituksia löytyy runsaasti Oppimaa®Taitovalmennuksen työkalupakista.

Miten taitoja harjoitellaan?

Ben Furman, psykiatrian erikoislääkäri

Taidon pitää olla konkreettinen

  • lapsi ei ymmärrä abstrakteja taitoja
  • sen pitää olla pilkottavissa
  • mitä tarkoittaa koulukypsyys?
  • se voi tarkoittaa jonottamistaitoa, jakamisen taitoa, viittaamistaitoa jne.

5. Valmennuksen vaikuttavuuden arviointi

Toimintakyvyn muutosten seuraaminen

Toimintakyvyn säännöllinen arvioiminen ICF-viitekehyksessä varhaiskasvatuksessa ja koulussa on tehokas tapa arvioida muutoksia ja tuen tarpeita. Muutoksien seuraaminen rakenteellisessa muodossa on myös tiedolla johtamisen työkalu.

Mikäli lapsen tai nuoren toimintakyky ei ole edistynyt tavoitteiden mukaisesti, on syytä pohtia toimintakyvyn monialaista arviointia ICF-viitekehyksessä.

Miksi tarvitsemme toimintakykytietoa?

Toimintakykytieto auttaa kohdentamaan tukitoimet oikein

Toimintakykytieto vahvistaa monialaista yhteistyötä

Toimintakykytieto edistää palveluihin pääsyä

Toimintakykytieto on tiedolla johtamisen väline

Lainsäädäntömme edellyttää toimintakyvyn arviointia palveluiden ja etuuksien saamiseksi.

Toimintakykytiedon kerääminen sivistyspalveluissa

Tietoa toimintakyvystä kerätään monilla eri menetelmillä kuten havainnoimalla, haastattelemalla ja mittareilla.

Tiedon voi tuottaa

  • lapsi tai nuori itse itsearvioinnin avulla
  • huoltaja, omainen, läheinen
  • varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilainen

ICF-lomakkeet tiedonkeruun välineenä sivistyspalveluissa

  • varhaiskasvatuksessa
    • lomake täytetään lapsen vasu-keskustelun yhteydessä
    • tiedot kirjataan lapsen vasuun
      • ICF-lomakkeet liitteiksi
  • koulussa
    • lomake täytetään oppilaan kehityskeskustelujen yhteydessä
    • tiedot kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin
      • ICF-lomakkeet liitteiksi

Kun huoli herää lapsen tai nuoren kehityksestä

  • Järjestetään yleensä verkostopalaveri tai kootaan monialainen asiantuntijaryhmä.
  • Tällöin tarvitaan monialaisen yhteistyön suostumus.

SOTE-palvelut hyötyvät varhaiskasvatuksen ja koulun toimintakykytiedosta

Toimintakykytietoa tarvitaan myös neuvolassa ja opiskeluhuollon palveluissa

Neurokirjon seula

  • päiväkodin tieto tärkeää neuvolassa
  • toimintakykytieto täydentää Lene-seulaa
  • ristiriitaisia havaintoja ei pidä pelätä
  • kaikki kertoo toimintakyvystä
Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi

Toimintakykytiedon kerääminen sivistys- ja sote-palveluissa

Toimintakykytieto haltuun verkkokoulutuksella

Nepsy-oireiden tunnistaminen ja ICF-lomakkeiden käyttö sotessa

Nepsy-perusteet ja toimintakykytieto 2 op

  • Neuvola
  • Kouluterveydenhuolto
  • Sosiaalihuolto
  • Perusterveydenhuolto

Nepsy-perusteet ja tukitoimet haltuun

Nepsy-lapsi varhaiskasvatuksessa 5 op

  • varhaiskasvatuksen ammattilaiset

Nepsy-lapsi koulussa 5 op

  • koulun ammattilaiset

Nepsy-nuoren tukeminen 5 op

  • lastensuojelun ammattilaiset
  • perhetyön ammattilaiset

Nepsy-aikuisen tukeminen ja ohjaaminen 5 op

  • aikuissosiaalityön ammattilaiset
  • työllistymisen ammattilaiset

Tutustu kursseihin

Neurokirjon varhainen tuki

Perustuu toimintakykytietoon ja valmennukseen

Oppimaa®Taitovalmennus 20 op

  • varhaiskasvatuksen avainhenkilöt
  • opetuksen avainhenkilöt
  • kuraattorit
  • psykologit
  • terapeutit
  • perhetyöntekijät
  • sosiaaliohjaajat

Oppimaa®Taitovalmennus

  • tuottaa toimintakykytietoa ICF-viitekehyksessä
  • edistää neurokirjon varhaista tunnistamista
  • rakentaa monialaista yhteistyötä sivistys- ja sote-palveluiden välille

Taitovalmentaja

  • arvioi lapsen toimintakykyä ICF-viitekehyksessä
  • tunnistaa haasteet arjessa
  • valmentaa lasta uusien taitojen oppimiseen toimintakykytiedon mukaan
  • seuraa tukitoimien vaikuttavuutta
  • selvittää, onko tarvetta monialaiselle yhteistyölle

Taitovalmennus voidaan ottaa heti käyttöön, kun

  • huoli herää
  • arki haastaa
  • odotellaan tutkimuksia
  • odotellaan kuntoutuspäätöksiä
  • etsitään palveluita
  • jonotetaan terapiaan

taitovalmennus.fi

Lisätiedot:
Helena Lehtimäki
toimitusjohtaja
Oppimaa® Oy
040 5629 441
helena.lehtimaki at oppimaa.fi

Vastaa

Vieritä ylös