Toimintakykytiedon hyödyntäminen sisote-palveluissa

Varhaiskasvatus ja koulu muutoksessa

Lasten ja nuorten elämä on murroksessa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Päiväkotien arki on levotonta. Yhä useammat lapset tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea. Koulujen opettajat kertovat, etteivät oppilaat pysty seuraamaan opetusta. Perustaidot ovat hukassa. Aikaa kuluu kaikkeen muuhun paitsi opettamiseen ja oppimiseen. Opettajat uupuvat. Ilman tukea jäävien oppilaiden syrjäytymisen mahdollisuus kasvaa. Tilanne kertoo toimintakyvyn merkityksestä lapsen ja oppilaan arjessa.

Ammattilaiset tarvitsevat tietoa toimintakyvystä

Toimintakykytieto auttaa ammattilaisia kohdistamaan tukitoimet oikein.

Toimintakyky on monen tekijän summa. Se kuvaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia kykyjä selviytyä jokapäiväisen elämän toiminnoista ja tilanteista.

Toimintakykyä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Tähän meillä on mainio työkalu. ICF-viitekehys on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen toimintakyvyn luokitus.

Kun sisote-ammattilaiset arvioivat lapsen tai nuoren toimintakykyä ICF-viitekehyksessä, heille syntyy yhteinen ymmärrysmiten lasta ja nuorta voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla eri kasvuympäristöissä.

Toimintakyvyn ICF-luokitus on sekä sivistyksen että sote-ammattilaisen työkalu

ICF-työkalun avulla sisote-ammattilaiset

  • kokoavat tietoa lapsen ja nuoren toimintakyvystä
  • kirjaavat toimintakykytiedon rakenteisesti tietojärjestelmiin
  • määrittelevät tuen tavoitteita
  • seuraavat tuen vaikuttavuutta
  • tehostavat monialaista yhteistyötä
  • ohjaavat palveluihin

Lisätietoa: THL: ICF-luokitus

Toimintakyvyn arviointi varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Varhaiskasvatuksessa lapsen toimintakykyä arvioidaan yhdessä huoltajan kanssa lapsen vasu-keskustelujen yhteydessä. Koulussa oppilaan toimintakykyä tarkastellaan oppilaan kehityskeskustelujen tai kuraattorin tapaamisen yhteydessä.

ICF-luokitus tarjoaa näihin keskusteluihin kokonaisvaltaisen, standardoidun työkalun.

Ensin lapsi tai oppilas arvioi itse omaa toimintakykyään

Mistä kaikki alkoi?
Sari Haapakangas, KT Erityiskasvatuksen asiantuntija, Vanhempainliitto

KESY-/SYKE-kortit

  • perusopetukseen ja toiselle asteelle
  • lähtökohtana opetussuunnitelma ja koulun tarpeet
  • työkalu oppilaan kehityskeskusteluihin
  • huomioidaan arjen toimintakyky ja ICF-viitekehys
  • varhaiskasvatukselle omat kortit
  • KESY-/SYKE-korttien tuotanto: Vanhempainliitto ja Valteri-koulu

Seuraavaksi ammattilaiset ja huoltaja arvioivat lapsen toimintakykyä ICF-lomakkeella

Esimerkiksi 3-5 -vuotiaan toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä

Yksilötekijät

  • Vahvuudet
  • Kiinnostuksen kohteet

Osallistuminen

  • Vuorovaikutus
  • Leikki
  • Ohjattu toiminta ja oppiminen

Kehon toiminnot

  • Mielentoiminnot
  • Aistitoiminnot
  • Puhetoiminnot
  • Koordinaatio

Ympäristötekijät

  • Sosiaalinen asenneympäristö
  • Fyysinen ympäristö

Suoritukset

  • Oppiminen ja tiedon soveltaminen
  • Yleisluonteiset tehtävät
  • Kommunikointi
  • Liikkuminen
  • Itsestä huolehtiminen

Terveydentila

  • Huomioon otettavaa toimintakyvyn kannalta, esim. flunssa tms.
  • Neurokirjo on yksilöllinen ominaisuus, joka vaikuttaa toimintakyvyn kokonaisuuteen

Toimintakyvyn haasteet määritellään numeerisesti ICF-lomakkeella

Lähde: Oppimaa®Taitovalmentajan koulutus 20 op

Miksi tarvitsemme toimintakykytietoa?

Toimintakykytieto auttaa kohdentamaan tukitoimet oikein

Toimintakykytieto vahvistaa monialaista yhteistyötä

Toimintakykytieto edistää palveluihin pääsyä

Toimintakykytieto on tiedolla johtamisen väline

Lainsäädäntömme edellyttää toimintakyvyn arviointia palveluiden ja etuuksien saamiseksi.

Toimintakykytiedon kerääminen sivistyspalveluissa

Tiedon voi tuottaa

  • lapsi tai nuori itse itsearvioinnin avulla
  • huoltaja, omainen, läheinen
  • varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilainen

ICF-lomakkeet tiedonkeruun välineenä sivistyspalveluissa

  • varhaiskasvatuksessa
    • lomake täytetään lapsen vasu-keskustelun yhteydessä
      • huoltajalta suostumus toimintakykytiedon keräämiseen
    • tiedot kirjataan lapsen vasuun ICF-koodien mukaan
      • ICF-lomakkeet liitteiksi
  • koulussa
    • lomake täytetään oppilaan kehityskeskustelujen tai yhteydessä
      • oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei edellytä suostumusta
      • yksilökohtainen opiskeluhuolto on vapaaehtoista ja edellyttää suostumusta
    • tiedot kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin ICF-koodien mukaan
      • ICF-lomakkeet liitteiksi

Kun huoli herää lapsen tai nuoren kehityksestä

  • Järjestetään yleensä verkostopalaveri tai kootaan monialainen asiantuntijaryhmä.
  • Tällöin tarvitaan monialaisen yhteistyön suostumus.

SOTE-palvelut hyötyvät varhaiskasvatuksen ja koulun toimintakykytiedosta

Toimintakykytietoa tarvitaan myös neuvolassa ja opiskeluhuollon palveluissa

Neurokirjon seula

  • päiväkodin tieto tärkeää neuvolassa
  • toimintakykytieto täydentää Lene-seulaa
  • ristiriitaisia havaintoja ei pidä pelätä
  • kaikki kertoo toimintakyvystä
Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi

Tiedonsiirtoa varten tarvitaan monialaisen yhteistyön suostumus

Monialainen yhteistyö tarkoittaa toimintakykytiedon yhteydessä sivistys- ja sote-palveluiden yhteistyötä. Tällöin tiedonsiirtoa varten tarvitaan huoltajilta/asiakkaalta suostumus sekä sivistys- että sote-palveluissa.

Monialaisen yhteistyön suostumus sote-palveluissa

  • Suostumus UNA
    • tallennetaan hyvinvointialueen järjestelmiin

Monialaisen yhteistyön suostumus sivistyspalveluissa

  • Kelan Y100-lomake
    • huoltajan allekirjoittama lomake toimitetaan hyvinvointialueelle
    • tallennetaan Suostumus UNA-järjestelmään

Sote-suostumus

Pirkko Kortekangas, johtava asiantuntija, UNA Oy

Suostumus UNA

  • Asiakkaan tahtoilmoitukset yhdessä paikassa
  • Asiakas voi valita, kenelle suostumuksen antaa ja mitä suostumus koskee.
  • Ammattihenkilöllä oikeus tietää, jos asiakkaalla on tahdonilmaisu
  • Tiedon tulee löytyä automaattisesti

Toimintakykytiedon hyödyntäminen suostumuksella sivistys- ja sote-palveluissa

Toimintakykytiedon rakenteinen kirjaaminen sote-palveluissa

THL:n tavoitteena on, että kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä käytetään samoja tietorakenteita. Toimintakykytiedon kirjaamisohje perustuu kahteen toimintakykytiedon rakenteiseen tietosisältöön: merkintä toimintakyvystä ja toimintakykyarvio. Ne ovat samansisältöiset sekä sosiaalihuollolle että terveydenhuollolle. Lähde: Heidi Anttila (toim.) Kirjaamisopas: Toimintakyky, Versio 1.0, THL 4/2024.

Sote-yhteiset tietorakenteet:

  • Merkintä toimintakyvystä: yksittäisen havainnon kirjaaminen
  • Toimintakykyarvio: yhteenveto merkintöjen pohjalta

Terveydenhuollossa toimintakykyhavainnot kirjataan potilaskertomuksiin Toimintakyky-otsikon alle merkintään toimintakyvystä. Merkinnästä tehtävät johtopäätökset kirjataan toimintakykyarvioon.

Sosiaalihuollossa toimintakykyhavainnot kirjataan merkintä toimintakyvystä -asiakirjaan. Merkinnästä tehtävät johtopäätökset kirjataan toimintakykyarvio-asiakirjaan.

Lisätiedot: THL : Toimintakykytiedon kirjaamisopas julkaistu

Suostumus nostaa esiin tilannekuvan

Suostumuksen antaminen auttaa ammattilaista näkemään nopeasti asiakkaan tai potilaan tilanteen, kun palvelut ja tehdyt varaukset näkyvät yhdessä Tilannekuva-näkymässä. Tilannekuva UNA on osa UNA-ratkaisuja.

UNA-ratkaisut

  • Ydin UNA
    • kerää ja yhtenäistää asiakas- ja potilastiedot
  • Suostumus UNA
    • hallinnoi asiakkaan antamia suostumuksia
  • Tilannekuva UNA
    • koostaa asiakkaan tiedot yhteen näkymään
  • Lomake UNA
    • välittää ja arkistoi terveydenhuollon todistukset sähköisesti
Toimitusjohtaja Katja Rantala, UNA Oy: UNA-ratkaisujen idea

Tilannekuva UNA on sote-ammattilaisen digitaalinen työkalu

Esimerkiksi lääkäri saa heti tiedon toimintakyvyn arvioinnista

Näin Tilannekuva UNA toimii

  • Näyttää niitä asiakas- ja potilastietoja, joita sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa asioidessa on kirjattu asianomaisiin tietojärjestelmiin.
  • Tilannekuvan näkee ainoastaan terveydenhuollon tai sosiaalihuollon työntekijä, joka osallistuu palveluusi tai hoitoosi.
  • Suostumuksen antaminen on vapaaehtoista.
Erityisasiantuntija Arto Virtanen, UNA Oy

Toimintakykytieto nousee heti esiin

  • Hoito ja palvelu sujuvoituu.
  • Asiakas saa palvelua ja hoitoa samojen tietojen pohjalta silloinkin, kun palvelu ja hoito tuotetaan usean eri tahon yhteistyönä.
  • Ammattihenkilön työ helpottuu.
  • Asiakkaan tiedot kulkevat tietosuojatusti.

Toimintakykytieto haltuun verkkokoulutuksella

Nepsy-oireiden tunnistaminen ja ICF-lomakkeiden käyttö sotessa

Nepsy-perusteet ja toimintakykytieto 2 op

  • Neuvola
  • Kouluterveydenhuolto
  • Sosiaalihuolto
  • Perusterveydenhuolto

Nepsy-perusteet ja tukitoimet haltuun

Nepsy-lapsi varhaiskasvatuksessa 5 op

  • varhaiskasvatuksen ammattilaiset

Nepsy-lapsi koulussa 5 op

  • koulun ammattilaiset

Nepsy-nuoren tukeminen 5 op

  • lastensuojelun ammattilaiset
  • perhetyön ammattilaiset

Nepsy-aikuisen tukeminen ja ohjaaminen 5 op

  • aikuissosiaalityön ammattilaiset
  • työllistymisen ammattilaiset

Tutustu kursseihin

Neurokirjon varhainen tuki

Perustuu toimintakykytietoon ja valmennukseen

Oppimaa®Taitovalmennus 20 op

  • varhaiskasvatuksen avainhenkilöt
  • opetuksen avainhenkilöt
  • kuraattorit
  • psykologit
  • terapeutit
  • perhetyöntekijät
  • sosiaaliohjaajat

Oppimaa®Taitovalmennus

  • tuottaa toimintakykytietoa ICF-viitekehyksessä
  • edistää neurokirjon varhaista tunnistamista
  • rakentaa monialaista yhteistyötä sivistys- ja sote-palveluiden välille

Taitovalmentaja

  • arvioi lapsen toimintakykyä ICF-viitekehyksessä
  • tunnistaa haasteet arjessa
  • valmentaa lasta uusien taitojen oppimiseen toimintakykytiedon mukaan
  • seuraa tukitoimien vaikuttavuutta
  • selvittää, onko tarvetta monialaiselle yhteistyölle

Taitovalmennus voidaan ottaa heti käyttöön, kun

  • arki haastaa
  • huoli herää
  • odotellaan tutkimuksia
  • ja kuntoutuspäätöksiä
  • etsitään palveluita
  • jonotetaan terapiaan

Mukana myös Oppimaan uusi työkalu

Oppimaa®-hakukone

taitovalmennus.fi

Lisätiedot:
Helena Lehtimäki
toimitusjohtaja
Oppimaa® Oy
040 5629 441
helena.lehtimaki at oppimaa.fi

oppimaa.fi

Vastaa

Vieritä ylös