Miksi maksamme turhasta?

Hyvinvointialueen ja kuntien lakisääteiset neuvottelut

Laki hyvinvointialueesta 611/2021 (§14) velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita käymään neuvottelut tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta vähintään valtuustokausittain.

Yhteistyön puitteissa kuntien ja hyvinvointialueen tulisi laatia tilannekuva väestöstä ja eri väestöryhmien terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, palvelutarpeesta, kustannuksista sekä näiden kehitysnäkymistä.

Miksi sisote-kumppaneiden tulisi paneutua neurokirjon henkilöiden tilannekuvaan?

Palvelujärjestelmässä esiintyy häiriökysyntää, kun

  • asiakas ei saa asiakasohjausta
  • asiakas ei saa palvelua
  • asiakas saa vääriä palveluja
  • tieto ei kulje
  • palvelut ovat hajallaan
  • palveluiden koordinointi puuttuu

Häiriökysynnän seurauksena

  • tehdään päällekkäistä ja tarpeetonta työtä,
  • josta syntyy turhia kustannuksia.

Lopputuloksena asiakas putoaa pois palvelujärjestelmästä.

Neurovähemmistö – paljon palveluja tarvitseva asiakasryhmä
Mikä maksaa ja kuka maksaa?

Mia Tikkakoski

  • kauppatieteiden maisteri (KTM)
  • tradenomi YAMK, SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen
  • opinnäytetyö 2023; mukana Helsingin kaupunki, HUS

Häiriökysyntä sisote-palvelujärjestelmässä

  • häiriökysyntä nousi esiin neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren palvelupolkuskenaarioissa
  • osoitti häiriökysynnän vaikutukset sote-kustannuksiin ja asiakkaan palvelupolun sirpaleisuuteen

Lähde: Mia Tikkakoski, Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren palvelupolkuskenaariot ja niiden kustannukset. Opinnäytetyö osana Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) lasten ja nuorten neuropsykiatrista palvelupolkuprojektia, tradenomi YAMK, SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen. Turun ammattikorkeakoulu 2023.

Häiriökysyntä lisää turhia kustannuksia

Tieto ei tavoita päättäjiä

Useat tutkimukset osoittavat, että 10-20 prosenttia väestöstä käyttää 80 prosenttia yhteiskunnan terveydenhuollon resursseista. Suomen sote-kulut ovat noin 21 miljardia euroa, josta paljon palveluita tarvitsevien asiakasryhmien kustannuksiin kuluu n. 16,8 miljardia euroa. Vaikka näitä asiakasryhmiä ei ole vielä yksiselitteisesti määritelty, monet selvitykset osoittavat, että kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt kuuluvat kalleimpien asiakasluokkien joukkoon.

Häiriökysyntä julkisella sektorilla

  • jopa 70 % kustannuksista koostuu häiriökysynnästä
  • tietoa häiriökysynnästä sovelletaan omissa yksiköissä, jos sitä yleensä tunnistetaan
  • tieto ei tavoita päättäjiä

Toimintakyvyn arvioinnin
yhdenmukainen malli puuttuu

  • toimintakyvyn arvioinnin toteutus kirjavaa
  • linkki hoitopolkuihin heikko
  • prosessit hitaita
  • aiheutuu paljon häiriökysyntää

Toimintakyvyn arviointi

  • tulisi aloittaa neuvolassa
  • jatko päiväkodissa ja koulussa
  • kuka tarvitsee diagnosointia vai riittävätkö tukitoimet?
  • ei ole yhdenmukaista mallia

Syrjäytyykö nuori vai
syrjäyttääkö palvelujärjestelmä?

  • järjestelmä syrjäyttää valitettavan usein
  • emme tunnista tuen tarvetta
  • lapsi ei saa oikea-aikaista ja oikeanlaista apua
  • syrjäytämme tekemällä asioita liian hitaasti
  • syrjäytyminen alkaa varhaislapsuudessa, jos ei saada palveluja
  • jos kaveritaidot eivät kehity samassa tahdissa kuin muilla, jää ulkopuolelle
  • näkyy lastensuojelun sijoituksissa, ei ole tuettu omassa arjessa

Meillä ei ole varaa hukata rahaa!

  • yhden syrjäytymisen kustannus noin miljoona euroa
  • matalan tason toimenpiteillä voidaan saada paljon aikaan
  • ei tarvitsisi leikata, jos toimittaisiin oikein

Painopisteen siirto neurovähemmistön varhaiseen tukeen
voi tuottaa Suomessa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä jopa miljardien säästöt

Syrjäytymisen riskitekijöitä

  • sijoitus, jossa ei riittävästi tukea
  • perheestä erottaminen
  • tutuista kavereista erottaminen
  • koulupudokkuus

Kustannussäästö miljardeja euroja

  • arviolta 100 000 neurovähemmistöön kuuluvaa alle 18-vuotiasta
  • tuottamalla palvelut oikein voidaan säästää jopa miljardeja euroja tulevina vuosikymmeninä

Meidän on löydettävä nykyisen mallin
solmukohdat ja kustannukset

Hyvinvointialueiden tehtävänä on siirtää sote-palveluiden painopistettä perustason palveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää, meidän tulee tuntea nykyisen mallin solmukohdat ja kustannukset.

Palveluiden systeeminen toimintamalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön yli palvelurajojen. Neurovähemmistön yhteydessä se edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä sote- että sivistyspalveluiden välillä.

Palveluiden ja tukien kustannukset antavat ainoastaan tietoa niiden kustannuksista, mutta ei toimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten tuotetut palvelut ja tuet näyttäytyvät toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa niin organisaation kuin asiakkaan näkökulmasta. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden arviointia.

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös