Ongelman kääntäminen taidoksi

Ongelman kääntäminen taidoksi onkin yllättävän vaikeaa.

Taitovalmennuksen perusmallissa hyödynnämme joitakin Muksuopin askeleita. Ongelman kääntäminen taidoksi on Muksuopin ensimmäinen ja tärkein askel.

Siksi taitovalmennuksen suunnitelman laatiminen käynnistyy määrittelemällä, mitä taitoja lapsen tulisi oppia voittaakseen ongelmansa. Mutta se ei ole aina helppoa!

Ben Furman

Aikuisen tehtävänä ongelman kääntäminen taidoksi

  • aikuinen joutuu itse ensin harjoittelemaan ongelman kääntämistä taidoksi
  • on siirryttävä ongelmakeskeisyydestä ratkaisuihin, ajateltava toisin
  • kun taito on löytynyt, ryhdytään miettimään, miten taitoa voisi harjoitella

Ongelmien taidottaminen eli kääntäminen taidoksi on itsessäänkin taito, joka kehittyy harjoittelemalla. 

  • Jos lapsi sotkee syödessään, hänen pitäisi oppia syömään siististi.
  • Jos lapsi viivyttelee pukiessaan päälle, hänen pitäisi oppia pukemaan reippaasti.
  • Jos lapsi kastelee öisin sänkynsä, hänen pitäisi oppia heräämään pissalle tai pidättelemään aamuun asti.

Tavoitteet ja taidot tulee määritellä yhdessä keskustellen

Ben Furman

Taidosta sopiminen

  • aikuinen ei saa määrätä taitoja
  • KESY-keskustelu osallistaa lapsen keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn
  • taitovalmennus perustuu yhteistyöhön
  • kuuntele lasta rauhassa

Motivoi lasta keskustelemalla taidon hyödyistä

Muksuopin onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lapsi motivoituu taidon oppimiseen,

Motivaatioon vaikuttaa moni tekijä, joista yksi on se, miten tärkeänä lapsi pitää taidon oppimista. Lapsi kokee taidon sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän hän näkee siitä olevan hyötyä hänelle. Lapsi ei välttämättä näe taidon hyötyjä, ellei asiasta keskustella  hänen kanssaan.

Näin keskustelet hyödyistä

  • jos lapsi ei ymmärrä taidon tärkeyttä, ei löydy myöskään motivaatiota
  • mitä aikuiset ajattelevat taidon oppimisen tärkeydestä?
  • mitä enemmän hyötyä, sitä suurempi halu oppia se
  • perustele positiivisesti
  • myy idea lapselle

Taitoja ICF-luokituksen mukaan

Voi olla, että keksitte opeteltavia taitoja helposti ihan juttelemalla. Niistä voi hyvin lähteä liikkeelle.

Tässä yksi lista, jonka mukaan löydät harjoituksia ja keinoja näiden taitojen oppimiseen osiossa 4. (Taitojen harjoitteleminen). Saat apua haasteiden ja taitojen määrittelyyn myös Bonus-listasta, joka on koottu KESY-korttien mukaan.

  • Ennakointitaidot
  • Tavoitetaidot
  • Unitaidot
  • Tarkkaavuustaidot
  • Muistitaidot
  • Psykomotoriset taidot
  • Tunnetaidot
  • Havaintotaidot
  • Kognitiiviset taidot
  • Aistitaidot
  • Tasapainotaidot
  • Syömistaidot
  • Painonhallintataidot
  • Liiketaidot
  • Oppimistaidot
  • Tietotaidot
  • Oppimisen perustaidot
  • Keskittymistaidot
  • Lukemistaidot
  • Kirjoittamistaidot
  • Laskemistaidot
  • Ongelmanratkaisutaidot
  • Toiminnanohjaustaidot
  • Stressitaidot
  • Puhetaidot
  • Keskustelutaidot
  • Kommunikointitaidot
  • Asentotaidot
  • Käsitaidot
  • Liikkumistaidot
  • Kulkuneuvotaidot
  • Peseytymistaidot
  • WC-taidot
  • Ruokailutaidot
  • Terveystaidot
  • Kotitaidot
  • Vuorovaikutustaidot
  • Koulutaidot
  • Työtaidot
  • Taloustaidot
  • Vapaa-ajan taidot
  • Leikkitaidot

Kirjatkaa tavoitekorttiin keskustelun päätteeksi 1-3 taitoa

Näitä taitoja lapsi ryhtyy harjoittelemaan

  • Varmista, että teillä on lapsen kanssa yhteinen ymmärrys opeteltavista taidoista.
  • Varmista, että lapsi on motivoitunut käynnistämään taitojen harjoittelun.
  • Kirjatkaa taidot tavoitekorttiin siinä järjestyksessä, kun käynnistätte niiden harjoittelun.
  • Taitoja harjoitellaan yksi kerrallaan.

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös