Tunnetaitojen harjoituksia 1

harjoituksia…

  • Vahvuustaidot
  • Omien kehittämistarpeiden tunnistamisen taito
  • Itsensä arvostamisen taito

Miten tunteita voi säädellä?

Tunteiden tunnistaminen on

Tunteiden tunnistaminen on tärkeä, jotta niitä oppii hallitsemaan, elämään niiden kanssa ja kesyttämään niitä. Niin yksinkertaisella keinolla kuin hengittämällä voidaan kesyttää koviakin tunteita kuten ahdistusta, mutta toisaalta suruun ei hengittäminen enää ”purekaan”. Tunteita voi säädellä ajatuksiaan muokkaamalla. Ihminen voi harjoitella ja oppia uusia ajattelu- ja ongelmanratkaisutapoja, esimerkiksi itsensä hyväksymistä, kehumista tai muunlaista itsensä vahvistamista sekä itsensä ohjaamista ääneen.

Tunne on pelkkä tunne

Kaikki suuret, kuohuvat tunteet menevät ohi itsestään. Ne ovat aivojen tunnealueiden aktivaatiota, biokemiaa, elimistön hormoneja ja välittäjäaineita. Keho polttaa ne pois pikkuhiljaa. Jokainen voi tehdä valinnan, antaako tunteen mennä vai vahvistaako sitä.

Tunteen ohimenemistä voi auttaa ja nopeuttaa. Se tapahtuu esim nimeämällä ja hyväksymällä tunne ja sitten antamalla sen mennä ohi. tunne menee ohitse, kun odottaa.

Tunteista voi puhua tai tehdä jotain sellaista, joka ei ole tuhoavaa, menee lenkille, huutaa tyynyyn, kuuntelee musiikkia tai siivoaa.

Suuttuminen menee ohi, mutta vihaaminen voi jäädä. kielteiseen tunteeseen voi juuttua.

Keskustele opetettavasta taidosta

Tunteiden nimeämistä voidaan lähteä yhdessä pohtimaan neljän perustunteen avulla. Ilon, vihan, surun ja pelon avulla voidaan lähteä miettimään ja luokittelemaan erilaisia muita tunteita. Tunteista voi esimerkiksi tehdä listan, joka osoittaa miten paljon erilaisia tunteita ja tunnesävyjä on olemassa.

Havainnollista ja selitä taitoa

Tunteen nimeämisessä ääneen puhumisesta on hyötyä, varsinkin tunteiden tunnistamisen harjoitteluvaiheessa. Voi ihmetellä tunnetta ja kysyä itseltään ”Mikähän tunne tämä on ja mistä se johtuu?”. Nimeämiseen voi liittää kehollisen merkin tai liikkeen, merkitä paikan missä tunne tuntuu. ”Tämä on pelkoa ja se tuntuu vatsassa”. Torjumalla tunteen, se vain vahvistuu ja se tulee entistä voimakkaampana. Tunteen kannatteluvaiheessa on myös hyvä puhua itselleen kannustavasti: ”Tämä viha tuntuu nyt todella pahalta, suostun kestämään sitä nyt ja selviän tästä”. Toisen ihmisen tunteen nimeämisessä voi auttaa esim. kysymällä ” Onko jotain kurjaa tapahtunut?” tai toteamalla ”Harmittaako sinua vielä se, kun hävisimme pelin?”. Kuitenkin on hyvä muistaa, että jokainen on itse vastuussa omista tunteistaan.

Harjoituta taitoa

Tunteiden nimeämistä voi opetella pantomiimiharjoituksen avulla. Yksi luokan oppilaista esittää kasvojen ilmeillä ja eleillä jotakin tunnetta, ja muut saavat arvata. Oikein vastannut saa esittää seuraavan tunteen. Keskustellaan siitä, millaisissa tilanteissa kyseistä tunnetta voi tuntea ja mihin muihin tunteisiin esittäjän ilme sopisi.

Vahvista taitoa

Tunteiden nimeämisen oppimista voi vahvistaa siten, että haastaa oppilaita itse sanoittamaan tunteitaan erilaisissa arjen tilanteissa. Joskus aikuisilla on tapana sanoittaa lasten tunteita heidän puolestaan. Päivän tai viikon alkuun voi myös ottaa hetken, jossa jokainen saa nimetä yhden tunteen esimerkiksi viikonlopulta tai siltä, mitä odottaa tulevasta koulupäivältä- tai viikolta.

Tunteen tunnistamisen taito

Lapsilähtöiset tukikeskustelut

Moni asia voi muuttua parempaan suuntaan, kun lapsi osallistetaan omaa elämäänsä koskevaan suunnitteluun keskustelemalla. Valitse keskustelulle rauhallinen hetki, jolloin lapsi on valmis juttelemaan. Kysy lapselta, haluaisiko hän puuhata jotain samalla, kun juttelette. Vaikka piirtämistä, rakentelua yms. Johdattele keskustelu ensin miellyttäviin tunteisiin.

  • Millaiset asiat tuovat sinulle hyvän olon? Oletko itse tehnyt silloin jotain kivaa? Onko joku kaveri ollut mukana? Tapahtuuko sitä usein? Miltä hyvä olo tuntuu? Missä se tuntuu?
  • Miltä tuntuu, kun suututtaa? Kun joku asia ei mene, niin kuin toivoisit? Missä se tuntuu? Tuleeko viha ja suuttumus nopeasti? Mistä luulet, että se syntyy? Huomaatko itse, milloin ikävä olo on tulossa? 
  • Mitä voisimme tehdä, ettei suuttumusta tulisi? Mikä olisi sinusta hyvä keino? Mitä keinoja voisimme käyttää, kun harjoittelemme uutta taitoa? Tehdäänkö suunnitelma?

Tunnistetaan lasten tunteita

Harjoituksessa hyödynnetään Viitottu Rakkaus -verkkopalvelua, joka tarjoaa runsaasti materiaalia harjoitteluun. Lataa Tunnistetaan lasten tunteita -pdf täältä

  • Pyydä lasta valitsemaan irrallisista tunnekuvista se, joka vastaa hänen mielestään tehtäväsivulla olevan lapsen tunnetta. Pyydän lasta lisäämään tämä kuva tyhjään ruutuun.
  • Voitte lisäksi keskustella ja pohtia miksi tehtäväsivun valokuvassa oleva lapsi voisi tuntea näin. Voitte myös pohtia yhdessä, miten esimerkiksi surullinen lapsi voisi tulla paremmalle mielelle tai mikä auttaa silloin kun pelottaa.
  • Jos lapsi valitsee tunnetilan, joka ei sovi kuvaan, voitte keskustella siitä, miksi hän valitsi näin. Aikuinen voi auttaa valitsemaan oikean tunnekuvan ja keskustella siitä lapsen kanssa.
  • Ja taas on hyvä kysyä, mitä tekisit itse sen jälkeen, kun pelästyt?

Tunteen nimeämisen taito

Tunnepäiväkirja

Tunnepäiväkirja voi olla itsehavainnoinnin väline ja keino omien tunteiden nimeämiseen ja arviointiin. Lapsi voi tehdä suunnitelman, miten hän tunnistaa tunteen antamalla sille nimen sekä arvioi omien kielteisten ja myönteisten ajatustensa ja tunteidensa määrää.

  • Mitä päivän aikana tapahtui?
  • Minkä nimisiä tunteita koit?
  • Mikä oli hyvää tai huonoa?
  • Mitä teit ja kenen kanssa?
  • Mikä aiheutti iloa, mikä kiukkua?
  • Mitä teit sen jälkeen?

Kerro tunnepäiväkirjassa esimerkiksi, miten hyvin tai miten kauan teit kivoja asioita. Keräsitkö tähtiä palkinnoksi?

  • Mitä kaikkea aktiivista ja kivaa teit ja kuinka kauan?
  • Miten kauan jaksoi keskittyä koulutehtäviin?
  • Miten monta kertaa viikon aikana onnistuit leikkimään kavereiden kanssa ilman riitaa?

Tunnemittari

Harjoituksen tarkoituksena on opastaa lasta hahmottamaan tunteiden voimakkuuksia ja kertomaan omista tunteistaan. Samalla myös aikuinen saa lisää ymmärrystä lapsen tunteista

Pohtikaa yhdessä, millainen tunnemittari voisi olla. Sen voi piirtää paperille tai tehdä vaikka janan lattialle, jolloin lapsi liikkuu mittarin päällä. Voitte käyttää myös tunnekortteja keskustelun tukena.

  • Millaisia tunteita olet tuntenut tänään?
  • Millaisissa tilanteissa tunteet ilmenivät?
  • Näytätkö, kuinka voimakas tunne oli?
  • Jos tunne oli voimakas, mitä teit sen jälkeen? Mikä auttoi?

Itsetuntemus

  • Vahvuustaidot
  • Omien kehittämistarpeiden tunnistamisen taito
  • Itsensä arvostamisen taito

Värikoodaus

Värikoodien värittäminen kalenteriin tai päiväkirjaan päivän päätteeksi saattaa tehdä tunteiden seuraamisen mielenkiintoiseksi. Millä mielellä lapsi on päivän eri vaiheissa ollut? Värikoodit voi suunnitella itse.

Minkä värinen tunne tulee, jos kiusataan? Minkä värinen tunne on, kun kehutaan tai kiitetään jostain? Millainen käyttäytyminen on harmaata ja millainen ilme silloin on?

Joitain yleisiä merkityksiä väreille tulee jo vakiintuneesta käytännöistä, kuten liikennevalot punainen, keltainen ja vihreä tai kielenkäytöstä, esimerkiksi:

Keltainen – olen antanut auringon paistaa ja valaista mieleni.
Punainen – olen ollut kiukkuinen ja ärtyisä 
Musta – mieleni on ollut synkkien ajatusten vallassa.
Harmaa – olen ollut väsynyt ja apaattinen.
Sininen  – olen ollut rauhallinen, harkitseva, mieli tasapainoinen ja seesteinen.

Piirrä tunteet kuviin

Piirrä tunteet kuviin Viitottu rakkaus

Sivuilla esiintyy lapsia joilla on erilaisia tunteita. Tunnistatko lasten tunnetilat? Piirrä lapsen ympärille kuva tilanteesta/paikasta missä kuvan lapsi voisi olla juuri tuolla hetkellä. Keskustelkaa kuvasta kun se on valmis.

Kysymyksiä joita voi esittää tehtävää tekevälle lapselle:

● Missä kuvan lapsi on?
● Onko siellä muita ihmisiä? Ketä?
● Mitä lapsi tuntee tuolla hetkellä? Miksi?

● Mitä on tapahtunut ennen tuota kuvaa? ● Mitä voisi tapahtua seuraavaksi?

Ilmainen Chillaa-sovellus nuorille jännityksen vähentämiseen

https://www.chillaa.io/

  • vähentää stressiä, ahdistusta ja jännittämistä
  • apua ihmisten tapaamiseen, tunnilla viittaamiseen ja koesuorituksiin
  • helppoja ja nopeita harjoituksia rentoutumiseen, rauhoittumiseen
Iita Kuikka, sosionomi, nepsy-valmentaja

Lähde: Iita Kuikka, Mobiilisovellusten hyödyntäminen neuropsykiatrisen valmentajan työssä. Opinnäytetyö 2020. Alfa Partners.

Vastaa

Vieritä ylös