Tunnetaitojen harjoitteleminen 5 – Maltin harjoitteleminen

Rajojen asettaminen: missä menee raja ja kuka sen määrää

Kannustusryhmä-menetelmä kiusaamisen vähentämiseksi

Rajat toimivat sekä vanhempien että lapsen parhaaksi. Rajoilla vanhempi muun muassa

  • suojelee lapsensa kasvua ja kehitystä
  • varmistaa sekä omien että lastensa tarpeiden tyydyttymisen
  • luo lapselleen fyysistä ja psyykkistä turvallistuutta
  • tukee lapsen sisäistä, kypsymätöntä itsesäätelyjärjestelmää, kun lapsi ei vielä itse kykene säätelemään omaa toimintaansa
  • opettaa, mikä on elämässä sallittua ja mikä ei, mikä yleisesti hyväksyttyä ja mikä ei
  • asettaa lapselle ikä- ja kehitystasoon sopivia vaatimuksia ja odotuksia
  • opettaa lapselle itsehillintää ja -hallintaa, tärkeitä elämän taitoja
  • auttaa lastaan rakentamaan totuudenmukaista kuvaa itsestään ja kyvyistään, mikä luo pohjaa terveelle itsetunnolle
  1. Asiat, joista on ehdottomasti pidettävä kiinni eikä niistä neuvotella, esim. autossa matkustetaan aina turvavyö kiinni
  2. Tilanteet, joissa lapsen kanssa voi neuvotella tai tehdä ennakolta sopimuksia, esim. karkkipäivät
  3. Tilanteet, joissa lapsi voi valita ja päättää asioistaan tietyissä rajoissa, esim. valitsee kahdesta vaatteesta vaatteesta

Lapsen elämänkokemus ja tiedot eivät kuitenkaan riitä siihen, että tämä pystyisi aina tekemään itsensä kannalta turvallisia ja järkeviä ratkaisuja. Vanhempi vastaa muun muassa:

  •  lapsen päivittäisestä ulkoilusta ja terveellisestä ruokavaliosta
  • sopivasta vaatetuksesta
  • riittävästä levosta ja unesta
  • puhtaudesta
  • harrastusten ja kotiin kutsuttavien ystävien määrästä
  • mediankäytön rajoista (laatu ja aika)
  • perheen raha-asioiden hoitamisesta.

Älä ehdota tai kysy, kun käsket pientä lasta

  • Kiroileminen B
  • Kiusaaminen B
  • Totteleminen B
  • Uhmakkuus B
  • Väkivaltaisuus B

Rauhoittumispaikka 

Itsesäätelyn harjoittelun ensimmäisiä askeleita on oppia aikuisen avulla tunnistamaan merkkejä, milloin ”iso harmitus” on tulossa.

Paikalla olevan aikuisen rooli on tilanteen onnistumisen kannalta merkittävä. Aikuisen tehtävänä on sanoittaa meneillään olevaa tilannetta ”Huomaan, että sinua alkaa harmittamaan” ja pyrkiä ennakoimaan sekä uudelleen ohjaamaan lasta.

Joskus ennakointi ei auta tai emme ole ehtineet reagoida riittävän varhain ja silloin lapsella on hyvä olla käytössä oma rauhoittumiseen soveltuva paikka.

Rauhoittumispaikkaa mietittäessä

  • Lapsi on mukana suunnittelussa
  • Paikka on sellainen, joka on koko ajan olemassa/saatavilla (kotona, koulussa, päiväkodissa)
  • Etsikää yhdessä kotoa, mummolasta tai kaupasta tarvittavat materiaalit esim. pahvilaatikko, viltti, tyyny, pehmot, lehtiä
  • Rakentakaa rauhoittumispaikka lapsen ehdoilla. Tarkoitus on, että lapsi ikään kuin itse on keksinyt idean ja aikuiset toimivat idean mahdollistajina
  • Suosittuja rauhoittumispaikkoja ovat olleet isot pahvilaatikot, sohvan/sängyn/nojatuolin takana olevat tilat, vaatehuone, vessa, portaiden aluset ja koulu/päiväkodissa pienen pöydän alla, varastokomero, lokerikko, eteinen
  • Rauhoittumispaikan voi peittää kuten majan esim. viltillä. Sinne voi tuoda sisälle tyynyn, tyynyliinan, pehmoeläimen yms. mitä on mukava halata ja nyplätä samalla, kun rauhoittuu
  • Rauhoittumispaikan sisälle ”seiniin” voi kiinnittää voimaa tuovan kuvan supersankarista tai kuvitetun rauhoittumisohjeen

Vastaa

Vieritä ylös