Tunnetaitojen harjoitteleminen 3 – itsesäätely

Lapsi ei osannut käsitellä tunteitaan

Taitoja

  • osaa kontrolloida häiritseviä sisäisiä ja ulkoisia toimintayllykkeitä
  • kykenee lopettamaan yhden käyttäytymistavan ja valitsemaan sopivamman käyttäytymistavan
  • osaa vuorotella
  • osaa odottaa ja viivästyttää mielihyvää
  • kykenee rauhoittumaan hermostumisen jälkeen

Tunteiden tunnistaminen ja säätely on elintärkeässä rooliss kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tunteista ja niiden säätelystä vastaavien aivojen osien kehityksen tunteminen auttaa ymmärtämään, miten lapsen tunnesäätelyä kannattaa ohjata lapsen eri ikävaiheissa.

Pääosa aivoista ja niiden toiminnallisuudesta kehittyy pidemmän ajan kuluessa. Aivojen hermoverkostot vahvistuvat toiminnan myötä. Vähälle käytölle jääneet yhteydet karsiutuvat pois. Toiminnan myötä vahvistuneista haarakkeista tulee sujuvammin toimivia mitä enemmän ne saavat harjoitusta.

Lapsuus on aivojen muokkautumisen herkkyyskautta.Lapsuudessa vahvistuneet hermoverkostot säilyvät tehokkaina läpi elämän. Lapsuudessa harjaantuneet toiminnot ovat aikuisuudessakin kaikkein sujuvimpia.

Tunteiden säätelyn omaksumisen kannalta aivojen herkkyyskausi on pitkä ja sisältää erilaisia kehitysvaiheita. – vauvaiästä varhaislapsuuden ja murrosiän kautta aikuisuuteen saakka. Lapsen ja hänen läheistensä välinen vuorovaikutus eri tilanteissa ohjaa sitä, miten lapsen tunteet heräävät, miten lapsi tunteitaan ilmaisee ja miten hän oppii niitä tunnistamaan ja säätelemään.

Kehitykselliset oppimisvaikeudet tunnesäätelyn haasteena.

Harjoitus: Tunnemittari
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on opettaa lasta hahmottamaan tunteiden voimakkuuksia ja kertomaan
omista tunteistaan. Tunnemittarin käyttö voi lisätä myös vanhemman ymmärrystä lapsen tunteista.
Ohje
Piirtäkää yhdessä oma tunnemittari tai käyttäkää valmista (harjoituksesta löytyy tulostettava PDF)
mittaria. Myös internetistä löytyy erilaisia ladattavia tunnemittareita. Voit etsiä juuri teille sopivan
mittarin.
Ottakaa tarvittaessa avuksi myös tunnekortit harjoituksesta 7 ”Miltä minusta tuntuu?”.
Pohtikaa, mitä tunteita päivän aikana oli.
• Millaisia tunteita olet tuntenut tänään?
• Millaisissa tilanteissa tunteet ilmenivät?
Näyttäkää mittarista, kuinka voimakas mikäkin tunne oli. Mihin kohtaan asteikkoa se
sijoittuu?
• Oliko se lievä, melko voimakas vai voimakas?
• Jos koit voimakkaita hankalia tunteita, huomasitko, miten tunteet myöhemmin heikkenivät?
Vanhemman on hyvä kertoa esimerkkejä omista tunteistaan. Näin lapsi voi ymmärtää kaikkien
tunteiden toimivan samalla tavoin: Ne tulevat ja menevät, ja niiden voimakkuus voi vaihdella päivän
aikana.
Voitte vielä pohtia, mikä auttaa rauhoittamaan mieltä, kun voimakkaat tunteet ottavat vallan.
Kun tunnemittaria on käytetty useita kertoja päivän tunteiden tarkasteluun, voi sen käyttöä
harjoitella myös hankalista tilanteista keskusteltaessa.
Esimerkki
Millaisia tunteita olet tuntenut tänään? Voit valita tunnekorteista 2–3 tunnetta.
➢ Lapsi valitsee väsymys ja ilo.
Missä tilanteessa olit iloinen?
➢ Kun Jaakko tuli pelaamaan mun kanssa välkällä.
Näytä tältä mittarilta, kuinka iloinen olit?
➢ Lapsi näyttää sormella mittarin yläreunaa.
Tulit näköjään tosi iloiseksi siitä.Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
Sivu 2 / 2
Missä tilanteessa olit väsynyt?
➢ Kun tulin koulusta.
Näytä taas mittarilta, kuinka väsynyt olit?
➢ Lapsi näyttää sormella mittarin yläreunaa.
Oi, tosi väsynyt.
Huomasitko, mikä auttoi sinua piristymään?
➢ Kun sain olla yksin omassa huoneessani ja levätä.
Kokeile ja havainnoi
Käyttäkää tunnemittaria säännöllisesti 2–4 viikon ajan.
➢ Muuttuiko mikään?
➢ Onko jokin arjessanne helpompaa?
➢ Olisiko tarpeen kokeilla jotakin toisenlaista mittaria?
➢ Millaisia haasteita harjoittelussa on tullut eteen?

Harjoitus: Neliöhengitys
Tavoite
Harjoituksen tavoitteena on harjoitella hengityksen rauhoittamista sekä sisään- ja
uloshengitysrytmin pitämistä tasaisena.
Harjoituksen avulla lapsi voi oppia rauhoittamaan omaa kehoaan ja mieltään myös kodin
ulkopuolella tilanteissa, joissa aikuisen apua rauhoittumiseen ei ole saatavilla.
Ohje
Tee harjoitus yhdessä lapsen kanssa rauhallisesti hengitellen.
Piirtäkää ensin paperille neliö, jonka jokaisella sivulla on nuoli. Nuolet kulkevat neliön ympäri kellon
suuntaisesti. Voitte halutessanne käyttää myös valmista kuvaa (pdf).
Kiertäkää neliötä ympäri sormella rauhoittaen samalla hengityksen tahtia.
Kun sormi kulkee nuolten mukaisesti neliön yläreunoilla vasemmalta oikealle tai oikealta
vasemmalle, hengitätte sisään. Kun sormi kulkee neliön sivuilla alas tai ylös, hengitätte ulos. Sisään-
ja uloshengitys seuraavat toisiaan rauhalliseen tahtiin.
Pohtikaa yhdessä lapsen kanssa, millaisissa tilanteissa hän voisi hyödyntää neliöhengitystä kodin
ulkopuolisissa tilanteissa.
Kokeile ja havainnoi
Tehkää lapsen kanssa yhdessä neliöhengitysharjoitusta kotona säännöllisesti.
• Onko lapsesi kokeillut harjoitusta kodin ulkopuolella?
• Rauhoittaako hengitysharjoitus lastasi?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?
• Onko tarpeen kokeilla jotakin toista rentoutumisen keinoa?

Taaperosta taitavaksi toimijaksi

  • Tunteiden säätelyä voidaan pitää keskeisenä kaikessa itsesäätelyssä.
  • Aivojen toiminnan näkökulmasta tunteiden säätelyssä on ensisijaisesti kysymys aivojen kyvystä säädellä toiminnallisten hermoverkkojen avulla aktivaatiotasoa ja korkeampia kognitiivisia toimintoja, kuten päättelyä.

Tunteiden kokemisen ja säätelyn vaiheittaisuus

  • tunteiden kokemisen ensimmäisessä vaiheessa määrittyy kohteen affektiivinen merkitys yksilölle.
  • tämä tapahtuu nopeasti ja melko tiedostamattomasti, samalla aktivoituvat muun muassa fysiologiset reraktiot eli tunne tuntuu kehossa, pelko kouraisee, jännitys kutittaa vatsassa
  • ihminen voi myös vältellä tilanteita, jossa olettaa kokevansa epämiellyttäviä tunteita, tai hakeutuu tilanteisiin, joissa olettaa kokevansa mielihyvää

Säätelyn mekanismit

  • aktivaation voimakkuus, kuinka paljon aivosoluja aktivoituu ja kuinka paljon välittäjäaineita erittyy missäkin tilanteessa, tämä vaikuttaa reaktioon kuinka voimakkaasti kehomme reagoi ärsykkeeseen, miten tulkitsemme ärsykkeen merkityksen
  • yksilölliseen aktivaatiotasoon vaikuttavat synnynnäiset ominaisuudet (vrt.temperamentti) ja myöhemmin oppimiskokemukset
  • reaktioherkkyys, lapsuuden toistuvat kokemukset voivat vaikuttaa herkkyysasteeseen eli aivojen toimintatapaan loppuelämän
  • tunnekokemusten eriytyyneisyys, lapsi alkaa kokea erilaisia tunteita, pelkoa, vihaa, häpeää, iloa, iän myötä myös kateus, ylpeys

jokaisella on oma sietoraja, kun sietoraja ylittyy, aktivaation taso nousee ja kognitivisten taitojen käyttö tulee vaikeaksi

Toiminnanohjauksessa erottuu kolme komponenttia

  • työmuistia ja inhibitiota ohjaava komponentti, keskeinen ongelmanratkaisussa, suunnittelussa ja oppimisessa
  • käyttäytymisen kontrollointia ohjaava komponentti eli sosiaalista toimintaa ja sosiaalista inhibitiota, “tunneälykkyys”
  • aloitteisuuteen ja motivaatioon liittyvä komponentti, vauritoituminen voi aiheuttaa aktiivisuuden puutetta ja ponnettomuutta, (otsalohko) vaikuttaa motoriseen säätelyyn, valikoivaan tarkkaavaisuuteen, toiminnan aloittamiseen ja arviointiin sekä vireyden säätelyyn, esim. neljävuoitiaana havaittu kontrollikyvyn tahdonalainen hallinta vaikuttaa lasten kykyyn säädellä impulsiivisuutta sopivia strategioita valitsemalla
  • käyttäytymisen piirteet vaikeuttavat selviämistä arjen haasteista
  • ei opi uusia taitoja
  • hankaluudet ilmenevät alisäätelynä tai ylisäätelynä

alisäätely voi näkyä voimakkaina vihanpurkauksina ja aggressiona muita kohtaan,

ylisäätely jännittyneisyytenä ja esityneisyytä, jolloin lapsi ei uskalla ilmasita tait unnista todellisia tunteitaan tai ei osaa säädellä niitä

Käyttätymisen ongelmat

  • ulospäin suuntautuvat: aggressiivisuus, käytöshäiriöt, uhmakkuus, impulsiivisuus, levottomuus
  • sisäänpäin suuntautuvat: somaattiset oireet, vetäytyminen,masennus
  • lapsen tuen tarve määräytyy aina arkisten ongelmien kautta, eikä tukitoimiuen suunnitteleminen ja käyttäytyminen edellytyä diagnoosia
  • etenkin vihan, häpeän ja pettymyksen tunteiden säätelemisen oppimisessa tarvitaan runsaasti aikaa ja mahdollisuuksia harjoitella, paljon ympäristön ja aikuisten tukea
  • lieväkin lapsuudenaikainen agressiivisuus joka ei vähene ennen kouluikä, on riski

erottelu

  • onko peiteltyä vai avointa, tavoitteellista ja tahallista (proaktiivista)
  • vai aggressiivista reagoimista toisten tahalliseen tai tahattomaan ärsytykseen (reaktiivista)
  • jos on sekä ulospäin että sisäänpäin kääntynyttä oireilua, käyttäytyy aggressivisesti, koska on vaikea säädellä ahdistuksen tai surun tunnetta
  • yksinomaan uhmakkaasti ja aggressiivisesti käyttäytyville lapsille tuottaa vaikeutta vihan tunteiden hallinta
  • lapset, jotka oireilevat sekä sisään- että ulospäin, ovat ilmeisesti erityisen herkkiä tilanteissa oleville stressitekijöille, heidän huomionsa kohdistuu helposti asioihin, jotka herättävät kielteisiä tunteita
  • tärkeää ymmärtää käyttäytymisen dynamiikkaa, tarvitaan ymmärrystä lapsen käyttäytymisen kokonaisuudesta – HUOM AISTISÄÄTELY

Mielen teoria on kehityspsykologian käsite, joka tarkoittaa yksilön saavuttamaa ymmärrystä siitä, että muillakin ihmisillä on oma tietoisuus, omat ajatukset ja omat tunteet [1][2][3][4].

  • käytöshäiriöt
  • uhmakkuushäiriöt, pidetään myös käytöshäiriön lievempänä muotona, tyypillisesti 9-10-vuotiailla
  • sosiaalisesti epäsopivasti käyttäytyvät lapset, pieni alaryhmä, empatian ja syyllisyyden tunteiden puuttuminen, enemmän proaktiivista, tunteiden tunnistamisen vaikeus, riskiryhmä ilman tukea, mielenteorian hyödyntäminen voi auttaa

Rauhoittumispaikka 

Itsesäätelyn harjoittelun ensimmäisiä askeleita on oppia aikuisen avulla tunnistamaan merkkejä, milloin ”iso harmitus” on tulossa.

Paikalla olevan aikuisen rooli on tilanteen onnistumisen kannalta merkittävä. Aikuisen tehtävänä on sanoittaa meneillään olevaa tilannetta ”Huomaan, että sinua alkaa harmittamaan” ja pyrkiä ennakoimaan sekä uudelleen ohjaamaan lasta.

Joskus ennakointi ei auta tai emme ole ehtineet reagoida riittävän varhain ja silloin lapsella on hyvä olla käytössä oma rauhoittumiseen soveltuva paikka.

Rauhoittumispaikkaa mietittäessä

  • Lapsi on mukana suunnittelussa
  • Paikka on sellainen, joka on koko ajan olemassa/saatavilla (kotona, koulussa, päiväkodissa)
  • Etsikää yhdessä kotoa, mummolasta tai kaupasta tarvittavat materiaalit esim. pahvilaatikko, viltti, tyyny, pehmot, lehtiä
  • Rakentakaa rauhoittumispaikka lapsen ehdoilla. Tarkoitus on, että lapsi ikään kuin itse on keksinyt idean ja aikuiset toimivat idean mahdollistajina
  • Suosittuja rauhoittumispaikkoja ovat olleet isot pahvilaatikot, sohvan/sängyn/nojatuolin takana olevat tilat, vaatehuone, vessa, portaiden aluset ja koulu/päiväkodissa pienen pöydän alla, varastokomero, lokerikko, eteinen
  • Rauhoittumispaikan voi peittää kuten majan esim. viltillä. Sinne voi tuoda sisälle tyynyn, tyynyliinan, pehmoeläimen yms. mitä on mukava halata ja nyplätä samalla, kun rauhoittuu
  • Rauhoittumispaikan sisälle ”seiniin” voi kiinnittää voimaa tuovan kuvan supersankarista tai kuvitetun rauhoittumisohjeen

Harjoitus: Suojaan itseäni
Tavoite
Harjoituksen avulla lapsi oppii tunnistamaan tilanteita, joissa itseään on tarpeellista puolustaa. Hän
oppii myös puolustamaan itseään sanallisesti.
Ohje
Miettikää yhdessä, millaisissa tilanteissa esimerkiksi koulussa, pihalla, harrastuksessa tai
sosiaalisessa mediassa voisi tarvita itsensä puolustamisen taitoja. Tämä voi olla esimerkiksi silloin,
kun
• joku kiusaa
• joku puhuu minulle ilkeästi
• joku yllyttää minua tekemään jotain, mitä en halua
• joku uhkailee minua
• joku ottaa tavaroitani ilman lupaa.
Keskustelkaa, miten lapsi on toiminut näissä tilanteissa. Mitä olet tehnyt, jos joku on kohdellut sinua
noin? Miten olet selvinnyt näissä tilanteissa?
Opeta lapselle kolmen kohdan sääntö
1. Sano toiselle: Ei!
2. Lähde pois tilanteesta.
3. Kerro aikuiselle.
Pohtikaa yhdessä, millaisilla eri tavoilla toiselle ihmiselle voi sanoa ”ei”. Näitä ovat esimerkiksi
seuraavat tavat:
• Älä puhu minulle noin rumasti.
• En halua tehdä tuota.
• Lopeta uhkailu.
• Älä koske minun tavaroihini.
Jos keskusteleminen ei auta, on hyvä lähteä pois tilanteesta ja pyytää aikuisen apua.
Rohkaise lasta nyt harjoittelemaan sanallisen itsensä puolustamisen taitoja arjen tilanteissa. Kysy,
miten hän on selvinnyt tilanteissa

negatiivinen kehä

Aikuisen tilanneanalyysi

  • ketkä olivat läsnä
  • missä ja milloin tilanne tapahtui
  • Mitä tapahtui
  • mikä oli kriittinen hetki
  • Mikä oli reaktiosi
    • mitä sanoit
    • mitä teit
    • mitä ajattelit
    • mitä tunsit
  • Mitkä olivat reaktiosi seuraukset? Miten tilanne sinun kannaltasi päättyi?
  • Kuvaa, miten olisit halunnut tilanteen päättyvän?
  • Jos tilanne ei päättynyt kuten olisit halunnut, yritä kuvata miksi
  • Miten haluat toimia vastaavassa tilanteessa tulevaisuudessa+
  • vertaisryhmät

Käyttäytymistä edeltävät tekijät

  • tilenteiden vaatimusten selkeyttäminen: säännöt, odotukset
  • toimintaohjeiden selkeyttäminen ja vaiheistaminen
  • tehtävien vaikeustason sovittaminen
  • TEhtävien pilkkominen
  • muistutukset

Käyttäytymisen seuraamukset

  • palaute: välitön, johdonmukainen, säännöllinen
  • yksilöllinen toteutus: palaute riittävän voimakas (palkitseva, motivoiva)
  • vahvistussuhteet: palkkiot, seuraamukset
  • huomion tiedostava käyttö (huomio toivotusta käyttäytymisestä ja ei-toivotun käyttäytymisen huomiotta jättäminen)

Tunne-elämän kehityksestä- HUOM ITSESÄÄTELYN MATERIAALI

– on hyvä opettaa lasta odottamaan vuoroaan ja omaa puheenvuoroa
– näytä kiintymyksesi ja ilosi lapsesta
– anna lapselle helppoja askareita
– huomioi, että lapsi ei vielä hallitse käytöstään
– lohduta itkevää lasta
– turvalelut lisäävät lapsen hyvänolon ja turvallisuudentunnetta
– tärkeää on, että lapselle asetetaan turvalliset rajat, mutta on annettava myös tilaa harjoitella tahtomista. Näin lapselle kehittyy totuudenmukainen kuva itsestään ja taidoistaan ja siitä mikä on hyväksyttyä ja oikein.

Lapsen tunne-elämän kehityksen tukeminen (4v)

– rohkaise lasta kun hän epäonnistuu
– kehu hyvästä käytöksestä
– suhtaudu lapsen pelkoihin vakavasti
– opeta lasta menemään mukaan leikkeihin
– korosta lapsen positiivisia puolia
– kannusta ja houkuttele lasta yhteiseen vuorovaikutukselliseen toimintaan.
– klassiset sadut auttavat lasta käsittelemään erilaisia tunteita: hyvä, paha, oikea, väärä, ilo, suru, pelko ja rohkeus

Lapsen tunne-elämän kehityksen tukeminen (5v)

– usko lapsen osaamiseen
– huomioi lapsen temperamentti
– kannusta lasta pitämään puolensa
– auta lasta tunnistamaan, nimeämään, ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteensa
– peloista puhuminen helpottaa ja näin pelot saavat nimen sekä tunteet ymmärrettävän muodon
– keskusteleminen turvallisen aikuisen kanssa estää lasta tuntemasta, että hän on yksin pelkoineen ja huolineen.

Lapsen tunnesäätely

Lapsen tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn on tärkeää kiinnittää huomiota. Lapsessa herää- vät voimakkaat tunteet ja niiden vaihtelut kuormittavat sekä lasta että lähiaikuista. Tunteiden vaikutus toimintaan näkyy erityisesti lapsilla, joiden itsesäätelykyky ei ole vielä kunnolla kehittynyt. Kyky säädellä omia tunteita ja toimintaa on tärkeää sosiaalisissa suhteissa.

Lasta on hyvä auttaa tulemaan tietoiseksi omista tunteista, niihin liittyvistä kehon tuntemuksista ja omista tavoista toimia tunteen herätessä.

  • Sanoita näkemääsi ”Näen, että olet pettynyt, kun leikki jäi kesken.” Kun lapsi saa nimen ja ymmärrystä tunteilleen, tulevat ne paremmin hallittaviksi ja tunnistettaviksi. Opeta lasta ilmaisemaan tunteitaan sanallisesti.
  • Anna mallia lapselle ja kerro omista tunteistasi.
  • Kaikki tunteet ovat sallittuja ja hyväksyttyjä, niistä seuraava toiminta on usein se, joka aiheut- taa hankaluudet arjessa.
  • Tunne ja teko ovat eri asia. Opetelkaa yhdessä huomaamaan, tarvitseeko tilanteessa toimia ollenkaan tai mikä olisi sopiva tapa.
  • Sovi ja keskustele lapsen kanssa etukäteen, mitä vihaisena saa tehdä sanallisen tai fyysisen vahin- goittamisen sijaan. Pitääkö lapsen purkaa tunne fyysisesti esimerkiksi hyppimällä tai sanoma- lehteä repimällä? Tai voiko lapselle luoda turval- lisen pesän, johon hakeutua rauhoittumaan ja vaikka piirtämään? Auttaisiko lasta syvään hen- gittely turvallisen aikuisen kanssa?
  • Lapsi tarvitsee paljon aikuisen tukea tilanteiden tunnistamisessa sekä tilanteeseen sopivan toi- mintatavan valitsemisessa. Huomaa pienetkin onnistumiset ja sanoita ne lapselle esimerkiksi ”Sinua harmitti ja osasit kertoa sen. Hienosti lähdit tilanteesta pois!”
  • Hae ulkopuolista apua, jos tässä oppaassa mai- nitut keinot eivät riitä ja lapsen käytös on toistu- vasti aggressiivista.

Esteille

  • tunnetaitojen harjoittelu 171-177

Tunnistatko tunteen? – Tuliko tunne? -harjoituskirja

Esteille

Tunnetaitojen harjoittelu

Neurokirjon lapselle ja nuorelle itsesäätely ja siihen kuuluva tunteiden säätely on usein haasteellista. Tällaisen lapsen tunnesäätely on vanhemmat tai muun lähiaikuisen vastuulla pidempään kuin yleensä ja lapsi tarvitsee aikuista avukseen varsinkin haastavien mutta myös muiden tunteiden käsittelyyn.

Ennen kuin lapsi oppi aikuisen avustuksella, miten hän voi tunnistaa, ilmasita ja hallita haastaviakin tunteitaan, hän toimii usein impulsiivisesti ja on tunteiden vietävissä. Neurokirjon lapsen ja nuoren tunnetaitojen kehitys on usein jäljessä lasten ja nuorten keskimääräisestä tunnetaitojen kehityksestä ja varsinkin autismikirjon lapsilla ja nuorilla haasteet tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisussa jatkuvat usein pitkälle aikuisikään saakka. Omien tuneiden lisäksi heille on vaikea tunnistaa ja ottaa omassa toiminnassaan huomioon toisten tunteita.

Tunnetaitojen harjoittelussa tärkeitä asioita:

  • Hyväksy lapsen haastavat tunteet ja sanoita niitä ääneen tai kuvia apuna käyttäen niin, että lapsi ymmärtää. Voit esimerkiksi sanoa “Olet nyt surullinen ja se on ihan ok. Tule syliin rauhoittumaan.”
  • Elehdi myönteiset tunteet myös kasvoillasi ja eleilläsi. Se vahvistaa lapselle suunnattua viestiä myönteisestä tunnetilastasi ja saa vuorovaikutuksessa tunteen tarttumaan lapseenkin.
  • Opeta lasta sietämään voimakkaitakin tunnetililoja ja että mikään tunne, niin positiivinen kuin negatiivinenkaan, ei kestä loputtomiin. Tunteet siis menevät ja tulevat ja niiden kanssa toimeen tulemista kannattaa harjoitella.
  • Keskity säätelemään lapsen ja nuoren vireystilaa ja varmistu siitä, että lapsen tai nuoren päiväohjelma on sopiva hänen vireystilaansa ja taitoihinsa nähden.
  • Opeta lasta havaitsemaan omien tunteidensa lisäksi myös toisten tunnetiloja. Sanoita niitä lapselle.
  • Tunnista, että lapsi käyttäytyy hyvin, jos se on hänelle mahdollista. Jos ei käyttäydy, tilanteen vaatimukset ja joko lapsen taidot tai hänen vireystilansa eivät kohtaa. Kun haasteellinen tunnetila estää lasta toimimasta tilanteessa toivotulla tavalla, on vaatimus tilanteessa liiallinen lapsen taitoihin nähden.
  • Pysyttele kiukkuavan lapsen lähellä, ota syliin tai kädestä kiinni ja kannattele tilannetta, jossa tunteet ylittävät lapsen hallintakyvyn.
  • Tarjoa lapselle turvaa ja huolehdi siitä, että pelot eivät ala rajoittaa lapsen elämää liiaksi. 
  • Huomaa, että pelot kuuluvat lapsuuteen ja suojelevat lasta mahdollisilta vaaroilta. Neurokirjon lapsilla voi olla hyvin voimakkaita pelkotiloja. Niitä voivat lisätä aistiherkkyydet. 
  • Toisaalta neurokirjon lapsi voi olla hyvin peloton, jos hänellä on aistialiherkkyyksiä, hänen kipukynnyksensä on korkea ja hän hakee voimakkaita aistikokemuksia saadakseen aistejaan aktivoitua.

Miten kannatta toimia

1. yritä itse pysyä tilanteessa rauhallisena
2. älä kohdista lapseen vaatimuksia
3. rauhoita lasta esim pitämällä sylissä, silittämällä selästä, puhumalla rauhallisesti tai olemalla hiljaa läsnä
4. Sanoita lapselle hänen tunnetiliojaan.  Tule tänne niin halaan sinua. Toimi näin, mikäli kosketus ei ole lapselle tai nuorelle epämiellyttävä asia
5. yritä saada hänen tarkkaavuutensa siirtymään mielipahan aiheuttaneesta asiasta toisaalle. maitolasillisen juominen tai muu pieni tekeminen voivat auttaa lasta unohtamaan mielipahan aiheuttaneen asian ja rauhoittumaan
6. anna myönteistä palautetta tilanteessa, jossa lapsi mahdollisesti tuntee jotain haastavaa tunnetta, eismerki, hienosti jaksa harjoitella
7. kun lapsi on rauhoittunut, keskustelkaa yhdessä tilanteesta. voitte etsiä keinoja, joilla estää, miten tunnetilan voisi sammuttaa, eettei se johda tunteella toimimiseen vaan tulee ilmaistuksi sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla, suuttumuksenhallinnan opettelua
8. opettele lukemaan lapsesta merkkejä hänen väsymisestään ja kokemastaan stressistä. pyri katkaisemaan tällaisia tilanteita mahdollisistamalla lapselle lepo tai stressitasoa alentava toiminta toiminta

Tunne on pelkkä tunne

Kaikki suuret, kuohuvat tunteet menevät ohi itsestään. Ne ovat aivojen tunnealueiden aktivaatiota, biokemiaa, elimistön hormoneja ja välittäjäaineita. Keho polttaa ne pois pikkuhiljaa. Jokainen voi tehdä valinnan, antaako tunteen mennä vai vahvistaako sitä.

Tunteen ohimenemistä voi auttaa ja nopeuttaa. Se tapahtuu esim nimeämällä ja hyväksymällä tunne ja sitten antamalla sen mennä ohi. tunne menee ohitse, kun odottaa.

Tunteista voi puhua tai tehdä jotain sellaista, joka ei ole tuhoavaa, menee lenkille, huutaa tyynyyn, kuuntelee musiikkia tai siivoaa.

Suuttuminen menee ohi, mutta vihaaminen voi jäädä. kielteiseen tunteeseen voi juuttua.

Aggressiossa on kyse monista tunteista. uhmaa, uhoa, kapinaa, riskinottohalua, impulsiivista innostumista, rohkeutta, näytön halua. = aggresiotunteita. kostonhimo, esim jääkiekossa, paras tapa kostaa on tehdä maali

autismiin liittyy haaste soveltaa eri käyttäytymismalleja oma-aloitteisesti, voi näkyä joustamattomuutena, voi olla myös vaikea ymmärtää toisen ihmisen näkökulma, hän tarvitsee perusteluja

joustamattomuus voi johtua liian korkeasta stressitilasta, silloin täytyy keskittyä stressin alentamiseen

Keinoja

  • tutun aikuisen seura
  • kosketus
  • aikuisen vahva tuki lapsen toiminnanohjaukselle
  • vahva struktuuri rauhoittumisessa: sopiva tila, lähiaikuinen, tai yksin, pehmeitä materiaaleja, voi leikkiä ja levätä. nyrkkeilysäkki, rutisteltavaa materiaalia, kuplamuovia
  • aikuisen pienennetty ilmaisu: puhuvaan vähän ja rauhallisella äänellä, vältetään katsekontaktia, istutaan alas

Tunnemittari sivu 176 esteille

Kiukkupäiväkirja – kts. dignepsy

Sosiaaliset tarinat – Kallen kuplat – Tuliko tunne – harjoittelun moduuliin

Tunteiden vallassa olevaa lasta rauhoittaa

  • tutun aikuisen seura
  • kosketus, syvätuntoaistimus, karhunhalaus
  • aikuisen tuki toiminnanohjaukselle
  • vahva struktuuri rauhoittumiselle
  • lapsen ja nuoren omat rauhoittumisrutiinit
  • aikuisen pienennetty statusilmaisu, puhutaan vähän, hiljaisella äänellä, vältetään katsekontaktia, istutaan alas

Vastaa

Vieritä ylös