Toiminnanohjaustaitojen harjoitteleminen 5

ENNAKOINTI JA KANNUSTUS

Mikä avuksi jumiin ja jännitykseen?

Ennakointi on haastavien tilanteiden tunnistamista, niiden ennaltaehkäisemistä ja toimintasuunnitelmien tekemistä. Monille lapsille siirtymätilanteet ja muutokset aiheuttavat epävarmuutta ja vastustusta, joka voi ilmetä kiukutteluna, uhmakkuutena ja levottomuutena. Kun lapsi tietää mitä häneltä odotetaan, hänen on helpompi toimia toivotulla tavalla uusissakin tilanteissa.

Ennakoi aamu

  • Valmistelkaa jo illalla seuraavaa aamua
    • vaatteet valmiiksi, repun pakkaaminen, tarkistakaa Wilmasta tai Daisysta onko jotain erityistä huomioitavaa koulu- tai päiväkotipäivää varten
    • huomioikaa säätila, tarvitaanko aamulla esim. sadevaatteet. 
  • Tehkää toimintasuunnitelma aamuja varten
    • mitä tehdään, kuka tekee, missä järjestyksessä tehdään, mihin aikaan pitää olla tehtynä.

Aamutoimet-kuvasarja auttaa lasta ohjaamaan omaa toimintaansa ja siirtymään sujuvammin toiminnosta toiseen. Apuna voi käyttää myös esimerkiksi Time timer-ajastinta tai sovellusta, josta lapsen on helppo hahmottaa eri toimintoihin käytettävää aikaa. Varatkaa riittävästi aikaa aamutoimiin. Vanhemman kiire ja stressi tarttuu helposti lapseen.

AAMU- JA ILTATOIMET

Suunniteltu arki on sujuvaa ja kestää paremmin muutoksia ja vastoinkäymisiä. Aina ei tarvitse noudattaa orjallisesti kellonaikoja, mutta on hyvä olla muutamia pysyviä rakenteita päivissä ja viikoissa.

Aamutoimien jäsentäminen kuvilla auttaa lasta ymmärtämään ja muistamaan mitä toimintoja aamuisin pitikään tehdä. Kuvien avulla on myös helppo palauttaa lapsi omista puuhistaan jatkamaan sitä, mitä piti juuri nyt tehdä. Kouluun tai päiväkotiin lähteminen on helpompaa, kun aamupala, hammaspesu ja pukeminen sujuu ilman ylimääräistä hämminkiä.

Kun perheen iltarutiinit alkavat samaan aikaan illasta ja toistuvat suunnilleen samanlaisina, valmistelee se lapsen kehoa ja mieltä rauhoittumiseen ja nukahtamiseen. Riittävä ja oikeanlainen iltapala rauhoittaa elimistöä ja edistää unensaantia. Kuvat iltatoimien tukena auttavat ja kannustavat lasta siirtymään toiminnosta toiseen.

Aamutoimet 

Aamutoimet -rutiini jäsentää aamutoimia ja kannustaa lasta siirtymään toiminnosta toiseen. Lapsi aloittaa ensimmäisestä tehtävästä, esimerkiksi wc:ssä käyminen. Kun tämä on suoritettu, hän saa valita poletin ja kiinnittää sen kuvan päälle. Näin jatketaan, kunnes kaikki toiminnot on suoritettu.

On tärkeää, että lapsi saa itse kiinnittää poletit, ja häntä kehutaan ja kannustetaan jatkamaan toiminnoissa eteenpäin. Poletit voi kiinnittää alustaan sinitarralla tai tarranauhalla.

Iltatoimet

Iltatoimet-kuvasarja selkeyttää iltatoimien eri vaiheita ja kannustaa lasta suoriutumaan niistä. Lapsi aloittaa ensimmäisestä tehtävästä, esimerkiksi lelujen keräämisestä. Kun se on tehty, hän saa kiinnittää poletin kuvan päälle.

Lasta kehutaan ja kannustetaan siirtymään seuraavaan tehtävään. Kuvataulut ja poletit kannattaa pitää mukana iltatoimien suorittamisen ajan ja viimeisen poletin voi kiinnittää paikalleen vuoteessa juuri ennen kuin alkaa nukkumaan.

Ennakoi uudet asiat

Kerro tulossa olevista muutoksista tai uusista tilanteista lapselle ajoissa ja varaa aikaa keskustelulle ja lapsen kysymyksille. Moni lapsi jännittää uusia tilanteita, vaikka ne olisivat lapselle mieluisia ja hauskoja. Jännityksen takia esimerkiksi huvipuistoreissu voi mennä riehumiseksi tai lapsi alkaa jumittaa eikä haluakaan osallistua mihinkään.

Uusia, tulossa olevia tilanteita voi käsitellä lapsen kanssa keskustellen ja esimerkiksi kuvakirjojen avulla. 

Tehkää perheen viikkokalenteri, johon merkitsette tulevat tapahtumat.

Ennakoi käyttäytyminen esim. kauppareissulla

Käykää etukäteen läpi, miten kaupassa toimitaan esim. ostetaanko tänään herkkuja vai onko herkkupäivä jonain toisena päivänä. 

Piirretty tai kuvitettu suunnitelma auttaa lasta muistamaan ja pitämään mielessä sovitut asiat. Myös ostoslistan voi tehdä piirtämällä, jolloin lapsi voi seurata listasta mitä ostetaan.

Kauppaan ei kannata lähteä nälkäisen ja väsyneen lapsen kanssa, pieni välipala ennen lähtöä auttaa jaksamaan. 

Kun lapsi saa osallistua, asiat yleensä sujuvat helpommin.

Kehu ja kannusta lasta

Jokainen tarvitsee kehuja, kannustusta ja positiivista palautetta. Kehuminen voi kuitenkin arjessa helposti unohtua, jos ei siihen kiinnitä huomiota. Hyväksyvä katse, hymy, halaus, pään silitys, yläfemma, peukuttaminen tai mikä tahansa muu tapa, jolla huomiot lasta myönteisellä tavalla on myös kehumista. On hyvä muistaa, että lapsen käytöksessä se lisääntyy, mihin huomiota kiinnitetään.

Lasta voi kehua esimerkiksi

  • Yrittämisestä: “Mahtavaa, että yritit! Ensi kerralla varmasti onnistuu” Tämä vahvistaa lapsen uskoa siihen, että kannattaa yrittää ja kannustaa yrittämään toisenkin kerran.
  • Toiminnasta: ”Olipa hienoa, kun keräsit kaikki legot” Kannattaa täsmentää, mistä asiasta lasta kehutaan. Pelkkä ”hyvä” ei ehkä kerro lapselle kehun aihetta.
  • Harjoittelusta: ”Osaatpa jo solmia kengännauhat taitavasti, kun olet ahkerasti harjoitellut.”
  • Muuten vaan: ”Olet ihana/kiva /suloinen lapsi.” Kehumisen ei pidä aina liittyä suorittamiseen, vaan lapsi on arvokas omana itsenään, sellaisena kuin on.
  • Kehu muille: (lapsen kuullen esim. puhelimessa mummille) ”etpä mummi usko, miten hienosti Ville tänään auttoi vauvan nukuttamisessa”.
  • Oman myönteisen tunteen kautta: ”Olen tosi iloinen, kun muistit laittaa vaatteet naulakkoon” Tämä vahvistaa lapsessa tunnetta siitä, että hän on hyväksytty ja tuottaa iloa vanhemmalle.

Palkkio / tarrataulukon avulla voit kannustaa lasta harjoittelemaan jotakin tiettyä taitoa. Taulukkoon valitaan yksi harjoiteltava asia. Lapsen kanssa sovitaan selkeästi, millaisesta käyttäytymisestä tarran saa ja montako tarraa tarvitaan palkkion saamiseen. Palkkio voi olla jotain yhteistä, mukavaa tekemistä.

Näin käytät tarralistaa

Sopikaa yhdessä lapsen kanssa mitä aletaan harjoitella, esimerkiksi hampaiden harjaus aamuisin, pelaamisen lopettaminen ilman kiukkua. Valitkaa tai tehkää yhdessä tarrataulukko, johon onnistumisesta liimataan tarra tai piirretään hymynaama, tähti tms. 

Kirjoittakaa tai piirtäkää sovittu palkkio tarrataulukkoon. 

Sopikaa montako tarraa kerätään esim. 8-10. Jos lapsi ei jonakin päivänä toimi sovitulla tavalla hän ei saa tarraa, mutta ei myöskään kiukuttelulla yms. voi menettää jo ansaitsemiaan tarroja. 

Koska kukaan ei pysty täydellisiin suorituksiin joka päivä, on parempi sopia tietty määrä tarroja, mikä kerätään eikä jotain määrättyä aikaa jonka aikana pitää saada tarrat kerättyä. 

Kehu ja kannusta! Ole lapsestasi ylpeä! Harjoitelkaa yhtä asiaa kerrallaan ja muistakaa aloittaa riittävän helposta asiasta.

Lapsi saa sovitun palkkion viikon sisällä tarralistan täyttymisestä. Kun tarralista on täysi ja harjoiteltu asia opittu voidaan siirtyä harjoittelemaan seuraavaa asiaa ja tehdä uusi sopimus.

Kasvatuksen liikennevalot – miten niitä käytetään

Aluksi on tärkeä käydä yhdessä lapsen kanssa läpi, mitä mikäkin väri tarkoittaa ja mitä niistä seuraa.

Vihreä väri kannustaa yrittämään ja tarkoittaa ”Hyvä, kiitos hyvästä suorituksesta”. Sen tarkoituksena on antaa välitöntä positiivista palautetta.
Liikennevalojen käytössä olisikin erityisen tärkeää käyttää vihreää valoa eniten, jotta lapsen innostus säilyy. Varsinkin, kun aloittaa liikennevalojen käytön, voi parina ensimmäisenä kuukautena käyttää ainoastaan vihreää, jotta lapsi kokee menetelmän positiivisena. Vanhempien on hyvä näyttää vihreää valoa jo pienimmistäkin hyvistä aikomuksista, yrittämisestä ja teoista.

Positiivinen palaute tekee hyvää lapsen itsetunnolle, ja kun lapsi saa kiitosta toimiessaan halutulla tavalla, hän oletettavasti toimii niin aina kun voi. On hyvä muistaa, että se, mihin kiinnitetään huomiota, lisääntyy.

Keltainen väri tarjoaa lapselle mahdollisuuden vielä muuttaa toimintaansa ja korjata tilanne vihreälle. Se tarkoittaa ”Varo!”, pysähdy ja mieti. Keltaista väriä voi näyttää lapselle silloin, kun toiminta alkaa muuttua liian villiksi ja levottomaksi. Keltaisen avulla lapsen ei -toivottuun toimintaan pystytään vaikuttamaan ennalta ehkäisevästi, koska sillä on pysäyttävä vaikutus. Keltainen väri saa lapsen itse miettimään tekojensa kannattavuutta.

Punaista väriä käytetään viimeisenä keinona pysäyttämään ei-toivottu käyttäytyminen. Punaisella tarkoitetaan ”Seis!”, tilanne on katkaistava. Punaista väriä ei saisi antaa lapselle ilman varoitusta, vaan se otetaan
käyttöön vasta, kun ollaan jo kahdesti näytetty keltaista, mutta käytös ei ole muuttunut. Lapsen väkivaltainen tai tuhoava käytös on ainoa asia, josta voidaan antaa suoraan punainen väri.

Jumiutuminen

  • toiminnan aloittaminen, siirtyminen tehtävästä ja paikasta toiseen,
  • jumiutuminen – oppilas saattaa juuttua johonkin tehtävään tai tilanteeseen, ei suostu tekemään muuta eikä ota vastaan uusia ohjeita
  • johtuu ilmeisesti aivojen motoristen alueiden kypsymättömyydestä ?!
  • tilanne voi ajautua umpikujaan
  • ennaltahekäise: käy tehtävä läpi etukäteen lapsen aknssa
  • suorituspaineiden minimointi ei paineita
  • varaa aikaa
  • erilaiset joustoharjoitukset voivat auttaa, musiikki, lorut, piirtäminen mekaaniset helpot tehtävät
  • mielen avaavat asiat voivat tulla näköaistin tai kuuloaistin kautta
  • ulkoiset struktuurit auttavat
  • muista, että tilanne ei ole lapsen hallinnassa,
  • anna lapselle kaksi vaihtoehtoa
  • kysy lapselta, mikä auttaisi
  • yritä kääntää huomio pois jumiutumisesta, kunniallisesti päästään eroon

Vastaa

Vieritä ylös