Toiminnanohjaustaitojen harjoitteleminen 1 – neurokirjon piirteet

Tällä sivulla keskitymme…

Toiminnanohjaus kehittyy kielen avulla

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä säädellä omaa toimintaa. Se on yhteydessä kielellisten taitojen kehittymiseen, sillä ihminen jäsentää maailmaa ja ympäristöään kielen avulla.

  • Vähitellen lapsi alkaa toimia oman sisäisen puheensa ohjaamana.
  • Pienen lapsen toimintaa ohjaa aikuisen toiminta ja puhe.
  • Lapsen kasvaessa toiminnanohjauksen taidot tulevat koko ajan tärkeämmiksi, jotta lapsi kykenee selviytymään elämässä itsenäisemmin.

Pieni lapsi tarvitsee selkeitä ohjeita

  • Varmista, että olet saanut lapsen huomion; käyttämällä lapsen nimeä, laskeutumalla lapsen tasolle, kevyellä kosketuksella, silmiin katsomalla, jos se sopii lapselle
  • Vältä moniosaisia, pitkiä lauseita.
  • Käytä lyhyitä, selkeitä lauseita, kehotuksia
  • kieltoja tulee välttää, jos sanot Älä hypi sohvalla, lapsi voi kuulla sen Hypi sohvalla!
  • seuraava ohje annetaan vasta, kun tehtävä on suoritettu
  • On ruoka-aika. Kerää lelut laatikkoon.
  • Pese kädet.
  • Tule syömään.

Muista, että toiminnanohjaus rakentuu itsesäätelytaitojen päälle
Huomioi, millä strategian asteella lapsi on.

Toiminnanohjauksessa lapsi tarvitsee itsesäätelyn taitoja eli käyttäytymisen hallintaa

Itsesäätelyn käsite liitetään usein oman toiminnan ohjaamiseen. Itsesäätelyllä tarkoitetaan käyttäytymisen hallintaa, joka on lapsen omassa kontrollissa.

  • Itsesäätely ei ole sama asia kuin toiminnanohjausjärjestelmä. 
  • Lapsella voi olla hyvät toiminnanohjauksen taidot, mutta itsesäätelytaidoissa vielä haasteita.

Lapsi tarvitsee aikuisen apua oppiakseen säätelytaitoja.

  • Lapsen itsesäätelyn perusta ja minäkäsitys kehittyvät käsi kädessä. Itsesäätelyn perusta on emotionaalinen tasapaino.
  • Lapselle ovat tärkeitä päivittäiset rutiinit, jotka tapahtuvat suurin piirtein samassa järjestyksessä.
  • Arjen rutiinit ja pysyvät kiintymyssuhteet aikuisiin antavat lapselle jatkuvuuden, pysyvyyden ja turvallisuudentunteen.

Tutustu työkalupakin itsesäätelytaitojen harjoitteluun

Harjoitelkaa toiminnanohjausta kysymysten avulla.

Harjoitelkaa ensin keskustelemalla.
Oman toiminnan ohjaus muuttuu vähitellen lapsen sisäiseksi puheeksi.

  • Mikä tehtävä tulisi suorittaa?
  • Muista Muksuopin askeleet
  • Mitä taitoa harjoittelemme?
  • Onko sillä nimi?

1.Tehtävän määrittäminen

  • Mitä minun pitikään tehdä?
  • Mitä minulta kysytään?

2.Toimintasuunnitelman tekeminen

  • Mitä tarvitsen työskentelyyni? Millaisia välineitä?
  • Miten teen tehtävän?
  • Kuka auttaa minua?
  • Miten kauan tekemiseen menee aikaa?

3. Suunnitelman toteuttaminen

  • Toiminko, kuten yhdessä suunniteltiin?
  • Toiminko oman suunnitelmani mukaisesti?

4. Lopputuloksen arvioiminen

  • Miten onnistuin tehtävän suorittamisessa?
  • Mikä onnistui hyvin?
  • Mitä olisin voinut tehdä toisin?
  • Mistä pidin tehtävän suorittamisessa? Mistä en?

5. Tehtävän jälkeen

  • Mitä teen, kun tehtävä on tehty?

Kielenkehitys

  • jatkuva kysely voi olla rutiini
  • dyspraksia, puheen tuoton psykomotorinen pulma,
  • vähennä omaa puhetulvaasi, valitse sanat, joita käytät, varmista, että yhdestä asiasta käytetään vain yhtä ilmaisua kerrallaan, tue ymmärtämistä kuvan avulla
  • kommunikoinnissa on aina kaksi. suuntaa.
  • monille kuvia hyödyntäneille lapsille on myöhemmin kehittynyt puhetta
  • pikapiirtäminen
  • ensin – sitten, motivaatio tehtävään lisääntyy, kun tietää, miksi tehdään ja mitä seuraa

Kielenkehitys

  • jatkuva kysely voi olla rutiini
  • dyspraksia, puheen tuoton psykomotorinen pulma,
  • vähennä omaa puhetulvaasi, valitse sanat, joita käytät, varmista, että yhdestä asiasta käytetään vain yhtä ilmaisua kerrallaan, tue ymmärtämistä kuvan avulla
  • kommunikoinnissa on aina kaksi. suuntaa.
  • monille kuvia hyödyntäneille lapsille on myöhemmin kehittynyt puhetta
  • pikapiirtäminen
  • ensin – sitten, motivaatio tehtävään lisääntyy, kun tietää, miksi tehdään ja mitä seuraa
  • vuorovaikutussuhteet – ei ota kontaktia
  • jäljittely – ei matki muita
  • tunnereaktiot – poikkeavat tai pitkittyneet
  • kehon hahmotus ja käyttö – erikoinen kehon hahmotus. näkyy heijaamisena, pään hakkaamisena, juoksenteluna, käsien heilutteluna
  • suhtautuminen esineisiin – poikkeavaa, ei luovaa leikkiä
  • suhtautuminen muutoksiin – vastustus, raivarit
  • visuaalinen reagointi – poikkeava, tuijottelee pieniä yksityiskohtia, puiden lehtiä, siristelee silmiä, räpyttelee valoja
  • auditiivinen reagointi – peittää korvia, ei siedä ääniä tai tuottaa itse kovia ääniä
  • reaktiot lähiaistiärsykkeisiin – haistelee ja maistelee paikkoja, ihmisiä, esineitä, hivelee, silittelee
  • ahdistusreaktiot – pitkittinyt eroahdistus vanhemmista, tai välinpitämättömyys, ahdistunut tilanteessa, johon ei yleensä liity pelättävää
  • sanallinen kommunikaatio – puhe puuttuu tai kieli on erikoista, kuten kaikupuhe, oma sanasto, äänänkäyttö
  • ei-sanallinen kommunikaatio – eleet ja ilmeet vähäisiä
  • aktiivisuuden taso – yliaktiivinen ja jatkuvasti valvottava tai passiivinen ja vetäytyvä
  • älyllinen toiminta – tasaisesti viivästynyt kehitys tai osa taidoista ikätasoisia, osa alle, osa yli
  • yleisvaikutelma – asteet lievä, kohtalainen, vahva
  • lähde CARS-arviointiasteikko 1993

Autismin syy-yhteydet

kognitiivinen kehitys: mielen teoria (vaikeus ymmärtää toisen ajatuksia, tunteita, mieltä), koherenssiteoria (havaitsemisen ja ajattelun pirstaleisuus, kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus), eksekutiivinen teoria (toimeenpanemisen, toiminnan aloittamisen ja ohjaamisen pulma)

autismin kolme perusongelmaa: sosiaalisessa kehityksessä, kommunikoinnissa, kuvitteellisessa ajattelussa

oppimisen vaikutus: oppimiskokemukset, kypsymisprosessi, harjaantuminen, rutiinit, kompensointi, kasvatuksen teho, motivaatio, palkitsevuus

Autistinen käyttäytyminen

  • oleskelee itsekseen
  • kielellisen kehityksen pulmat, kieli muodostuu ulkoa opituista ilmauksista, käsitteellisten asioiden ymmärtäminen haaste
  • stimmaus luo turvallisuutta
  • monien piirteitten alkulähteenä on yleensä aistitiedon jäsentymisen poikkeavuus
  • joillakin kasvojen tunnistamisen tai muistamisen vaikeus
  • esimerkki Antti, lapsuuden autismi, ensin päiväjärjestys

Sosiaalisten haasteiden lievittäminen

  • sosiaalisuus kehittyy vuorovaikutuksessa
  • perustaitoja: kyky kuunnella, aloittaa ja jatkaa keskustelua, esittää kysymyksiä, kiittää, pyytää apua, noudattaa ohjeita ja olla muiden seurassa
  • tunteiden käsittelyn taidot: tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen, ymmärtäminen sekä kiintymyksen ilmaiseminen, taito löytää vaihtoehtoja aggressiiviselle käytökselle
  • stressinkäsittelytaidot
  • suunnittelutaidot, kyky päättää mitä aikoo tehdä, kyky asettaa tavoitteita ja arvioida mahdollisuuksiaan, kyky asettaa ongelmat tärkeysjärjestykseen ja keskittyä

Keskusteluun ja kuunteluun liittyviä taitoja

  • keskustelukumppanin kuunteleminen
  • keskusteleminen, kysyminen, vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa
  • kohteliaisuus toisia kohtaan, kiittäminen, anteeksi pyytäminen, tervehtiminen
  • ohjeiden noudattaminen, avun pyytäminen ja antaminen, yhteistyö
  • erilaisuuden ja monimerkityksisyyden sieto
  • tosiasioiden ja erilaisten tilannetekijöiden hyväksyminen

Suunnittelu- ja päätöksentekotaitoja ovat

  • ongelmanratkaisutaidot
  • neuvottelutaidot
  • päätöksentekotaidot
  • konfliktienhallinta- ja neuvottelutaidot
  • optimismi ja positiivinen ajattelu

autistisen lapsen leikki , mielenkiinto enemmän esineisiin, kuin ihmisiin, usein nähdään kielteisiä tunteita, mutta tuntee myös hellyyttä ja iloa, pelkkä rakkaus ei riitä, rakkaus, rajat ja hyvät mallit ovat perusta, johon valmennus kytketään

  • muistipelissä voi oppia sääntöjen noudattamista, odottamista, vuorottelua, nimeämistä, voittamista, häviämistä – hyviä taitoja
  • aluksi aikuisten kanssa helpompi opetella
  • sisarukset ja kaverit parhaita opettajia, mutta aikuisen tuella

Sosiaalinen tarina

  • on kasvatuspuheen näkyväksi tekemistä
  • keino oppia sosiaalisia valmiuksia vahvistamalla sosiaalisten tilanteiden ymmärtämistä visuaalisin keinoin
  • pelkkä teksti tai teksti ja kuvat
  • harjoitellaan ongelmatilanteiden ja uusien tilanteiden käsittelyä
  • tarinat voidaan rakentaa kuvilla vaihe vaiheelta
  • aluksi käydään läpi kuvien kanssa, miten käyttäydytään eri tilanteissa
  • Sosiaalisen tarinan runko:
  • Miten tilanne alkaa?
  • Kenen kanssa toimin?
  • Miten tilanteessa käyttäydytään?
  • Kuinka kauan tilanne kestää?
  • Mitä tilanteen jälkeen tapahtuu?
  • Miksi toimitaan tietyllä tavalla?
  • Mitä seuraa, kun toimin odotetulla tavalla (palkkio)?
  • Sarjakuvitettu keskustelu: ajallisesti lähellä oikeaa tilannetta – syy-seuraussuhteita avataan kyseisestä hetkestä menneeseen, mitä tapahtuu nyt, mikä tapahtumaan johti ja mikä tilanne edelsi,
  • sarjakuvakeskustelut ovat henkilökohtaisia, yksilöllisiä tarinoita,kyse on keskustelusta piirtämällä
  • lapsen tulee ymmärtää kuvien jatkumo, usein lapsi joka osaa seurata päiväjärjestystä, ymmärtää myös sosiaalisia tarinoita ja sarjakuvakeskustelua

Leikin opettaminen

  • oppii pitämään leluista
  • halu leikkiä on herätettävä henkiin ja taito leikkiä on opetettava
  • usein leikin opettamiseen tarvitaan struktuuria, jotta lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan
  • lelut, joista saa palautetta., toimivat hyvin alussa, kirjat ja lelut, joista tulee painamalla erilaisia ääniä, palikkalaatikot ovat selkeitä
  • kun leikki lisääntyy, stereotypiat vähenevät
  • palkitseminen tärkeää, että motivaatio säilyy
  • sisarusten huomioiminen

Luokkatoveriohjelma

  • koulun tärkein tehtävä on sosiaalisten taitojen opettaminen
  • mitä voi tehdä luokkatoverin kanssa kouluviikon aikana. aikuinen ohjaa
  • viikon päättyessä oppilaat arvioivat miten onnistuivat
  • tilannetaju, toisen kuunteleminen, itsensä ilmaiseminen, vuorottelun taito, kohteliaisuustaito

Juuttuminen

  • käyttäytymispiirteet: rajoittuneet, toistuvat, kaavamaiset
  • monimutkaisia rituaaleja
  • neurologinen juuttumistaipumus
  • rituaaleista ja oudosta käyttäytymisestä voi päästä eroon, jos oppii tilalle jotain uutta, aivot oppivat, määräteitoisella harjoittelulla saadaan tuloksia

Aistipulmat

  • tarvitaan päivittäin toistuvia harjoituksia
  • onko kyse aisteista vai jostain muusta
  • si-kotiharjoituksia: vesileikit, leipominen, silittely, maalaaminen, hiekkaleikit, lemmikkieläimen hoivaaminen, luonnossa puuhaaminen, piiloleikit, lakanassa keinuminen, pyöriminen

Automatisoinnin vaikeudet

  • tämä on sukka. näytä, etsi sukat vaatteiden joukosta, – yleistäminen voi olla vaikeaa, kaikki sukat ovat sukkia

Eksekutiiviset eli toimeenpanemisen vaikeudet

  • vaikea mieltää, miten asiat tehdään vaiheittain
  • tarvitaan ajan jäsentämisen välineitä

Syy-seuraussuhteen ymmärtäminen

  • hammaslääkäriin ei jäädä ikuisiksi ajoiksi, kaupassa käynnin jälkeen tullaan kotiin

kontekstisokeus

Vastaa

Vieritä ylös