Toiminnanohjauksen taitojen harjoitteleminen

Tällä oppitunnilla Anita Puustjärvi kertoo, miten aivojen toiminta vaikuttaa lapsen toiminnanohjauksen taitoihin, mitkä ovat toiminnanohjauksen keskeiset elementit, mitä ovat kuumat ja kylmät toiminnanohjauksen taidot, miten toiminnanohjauksen taidot kehittyvät sekä millaisia vaikeuksia niihin liittyy…..

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea eri portailla

  • pieni lapsi tarvitsee puolesta tekemistä
  • mutta esimerkiksi läksyjen teossa puolesta tekeminen ei ole mielekästä
  • lasta ei saa päästää itsenäiseen tekemiseen liian varhain
  • tällöin voidaan altistaa ei-toivotulle käyttäytymiselle

Esimerkiksi pukemisen taidon opettelu aikuisen tuella

  • Puolesta tekeminen: lapsella ei taitoja, aikuinen pukee
  • Toiminta yhdessä: aikuinen auttaa ja opettaa pukemaan, kun lapsen motoriset taidot kehittyvät
  • Toiminta aikuisen ohjauksessa: lapsi tahtoo pukea itse, aikuinen ohjaa, auttaa selviämään pettymystilanteista
  • Toiminta aikuisen ollessa taustalla: lapsi tietää jo, missä järjestyksessä vaatteet laitetaan päälle, aikuinen ohjaa tarvittaessa
  • Kyky itsenäiseen toimintaan: lapsi osaa pukea vaatteet itsenäisesti

Toiminnanohjauksen vaikeudet

  • aikuisetkin tarvitsevat tukea uusien asioiden opettelussa
  • kuvastruktuurit auttavat myös aikuisia
  • toiminnanohjaukseen vaikuttaa: tilanne, jaksaminen, motivaatio ja taidot

Toiminnanohjaus kehittyy kielen avulla

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä säädellä omaa toimintaa. Se on yhteydessä kielellisten taitojen kehittymiseen, sillä ihminen jäsentää maailmaa ja ympäristöään kielen avulla.

  • Vähitellen lapsi alkaa toimia oman sisäisen puheensa ohjaamana.
  • Pienen lapsen toimintaa ohjaa aikuisen toiminta ja puhe.
  • Lapsen kasvaessa toiminnanohjauksen taidot tulevat koko ajan tärkeämmiksi, jotta lapsi kykenee selviytymään elämässä itsenäisemmin.

Oman toiminnan ohjaus lapsen sisäisenä puheena:

1.Tehtävän määrittäminen

  • Mitä minun pitikään tehdä?
  • Mitä minulta kysytään?

2.Toimintasuunnitelman tekeminen

  • Mitä tarvitsen työskentelyyni? Millaisia välineitä?
  • Miten teen tehtävän?
  • Kuka auttaa minua?
  • Miten kauan tekemiseen menee aikaa?

3. Suunnitelman toteuttaminen

  • Toiminko, kuten yhdessä suunnitteltiin?
  • Toiminko oman suunnitelmani mukaisesti?

4. Lopputuloksen arvioiminen

  • Miten onnistuin tehtävän suorittamisessa?
  • Mikä onnistui hyvin?
  • Mitä olisin voinut tehdä toisin?
  • Mistä pidin tehtävän suorittamisessa? Mistä en?

5. Tehtävän jälkeen

  • Mitä teen, kun tehtävä on tehty?

Tunnista lapsen toiminnanohjauksen kehityksen vaiheet

Näin lapsi saa kokemuksia toiminnanohjauksesta

  • On tärkeää, että lapsi saa päivittäin kokemuksia oman toiminnan ohjaamisesta, suunnittelemisesta ja arvioinnista aikuisen tuella.
  • Esimerkiksi aamupiirissä suunnitellaan koko päivän ohjelmaa tai yksittäisessä tilanteessa pilkotaan tehtävä osasiksi yhdessä lapsen kanssa.
  • Päivän alkuun sijoittuvalla yhteisellä suunnittelutuokiolla jokainen lapsi saa tietoa, mitä päiväkodissa tänään tapahtuu. Samalla lapsi oppii jäsentämään aikaa. Hänelle syntyy käsitys tapahtumien peräkkäisyydestä ja ennustettavuudesta eli siitä, kuinka asiat seuraavat toisiaan ja hän oppii syyseuraussuhteita.

Itsesäätelyllä tarkoitetaan käyttäytymisen hallintaa

Itsesäätelyn käsite liitetään usein oman toiminnan ohjaamiseen. Itsesäätelyllä tarkoitetaan käyttäytymisen hallintaa, joka on lapsen itsensä kontrollissa.

  • Itsesäätely ei ole sama asia kuin toiminnanohjausjärjestelmä. 
  • Lapsella voi olla hyvät toiminnanohjauksen taidot, mutta itsesäätelytaidoissa vielä haasteita.

Lapsi tarvitsee aikuisen apua oppiakseen säätelytaitoja.

  • Lapsen itsesäätelyn perusta ja minäkäsitys kehittyvät käsi kädessä. Itsesäätelyn perusta on emotionaalinen tasapaino.
  • Lapselle ovat tärkeitä päivittäiset rutiinit, jotka tapahtuvat suurin piirtein samassa järjestyksessä.
  • Arjen rutiinit ja pysyvät kiintymyssuhteet aikuisiin antavat lapselle jatkuvuuden, pysyvyyden ja turvallisuudentunteen.

Toiminnanohjaukseen liittyy myös tarkkaavuuden kehittyminen

  • Tarkkaavuuden ensimmäinen edellytys on sopiva vireystila. 
  • Tarkkaavuuden osatoimintoja ovat tarkkaavuuden kohdentaminen ja sen ylläpitäminen sekä kohteen vaihtaminen.
  • Myös tarkkaavuuteen yhdistetään kielen kehitys, sillä kyky itsesäätelyyn syntyy nimenomaan sisäisen puheen kehittyessä.
  • Päivittäisten tilanteiden oppimisen ja hallitsemisen kautta lapsi saa kokemuksen osaavana, kehittyvänä ja pärjäävänä yksilönä.
  • Tärkeää onkin järjestää tilanteita niin, että lapsi onnistuu.
  • Epäonnistumiset ovat uusi mahdollisuus harjoitella vaikeita asioita

Toiminnanohjauksen tukikeinoja

Sovi toimintatavoista ja säännöistä etukäteen lasten kanssa. Kunnioita yksilöllisiä valintoja, lapsen omaa suunnittelua ja pohdintaa

Ajan hahmottamisen tukeminen

Kokemusasiantuntija Ina Hurskainen

Kun aika ei merkitse mitään

  • Olin tajuttoman hidas.
  • Kello ei merkinnyt minulle mitään. En pitänyt sitä tärkeänä.
  • Olin sähköjänis ja taivaanrannan maalari
  • Kun aikaa ei ole, elää hetkessä.
  • Olen samanlainen vielä aikuisena.

Miten pienen Inan olisi saanut kiinnostumaan ajan kulusta?

Ajanhallinnan työkaluja

  • visuaalinen Time Timer
  • viisarikello ja struktuurikuvat
  • digitaalikello, josta voi peittää minuutit
  • munakello, huomioitava kellon ääni
  • tiimalasi
  • mobiilisovellukset jne.
  • kuvitettu päiväohjelma

Lapsen täytyy ymmärtää

  • Kaikissa ajan hahmottamisen tukimuodoissa lapsen täytyy ymmärtää, mitä asiaa seurataan.
  • Ota lapsi mukaan ajan määrittämiseen ja asettamiseen.

Syy-seuraussuhteiden hahmottamisen tukeminen

Sosiaaliset tarinat ja kuvatarinat

  • sosiaalisilla tarinoilla voidaan kuvata syy- ja seuraussuhteita ja nivoa tapahtumia yhteen
  • yleensä tarinat ovat yksilöllisiä ja ne kirjoitetaan minä-muotoon
  • tarinat voivat perustua tilanteisiin, joita lapselle on tapahtunut tai tapahtuu ja joita hän ei vielä hallitse
  • usein sosiaalisissa tarinoissa käytetään sekä sanoja että kuvia
  • sosiaalisten tarinoiden avulla muokataan kognitiota eli ajattelua, oppimista, muistia ja meilikuvitusta ja sitä kautta henkilön sosiaalista käyttäytymistä

Sosiaalisessa tarinassa on

  • kuvailevia lauseita: mitä tapahtuu ja missä, keitä tilanteeseen osallistuu
  • näkökulmalauseita: mitä muut ihmiset ajattelevat ja tuntevat
  • ohjauslauseita: mitä henkilön odotetaan sanovan tai tekevän
  • tarkistuslauseita: toimintaohjeita ja ratkaisuehdotuksia tulevaisuutta varten, työkaluja, joiden avulla henkilö voi jatkossa itse oppia ratkaisemaan tilanteita

Kokonaisuuksien hahmottamisen tukeminen

  • strukturoiminen on keskeinen tapa auttaa lasta kokonaisuuksien hahmottamisessa
  • tilan ja esineiden strukturoiminen auttaa toimintakokonaisuuksien hahmottamisessa
  • toiminnalliset tehtävät pilkotaan osiin
  • yksi vaihe kerrallaan on taito, jota harjoitellaan pitkään, lopputulos on kuitenkin pidettävä mielessä
  • miellekartta (mind map) on hyvä työkalu, kun opetellaan asiakokonaisuuksien hallintaa, piirretään yhdessä ja pohditaan, mikä kaikkia osia yhdistää
  • strukturointi on ajan, paikan ja toiminnan jäsentämistä
  • struktuuri voi olla vaikka luettelo tehtävistä tai toiminnoista niiden toteutumisjärjestyksessä
  • se vastaa kysymyksiin, mitä, missä, milloin, miten, kenen kanssa ja kuinka kauan
  • esimerkiksi lukujärjestys tai vuosikalenteri
  • Struktuurin voi rakentaa kuvilla, kirjoitetulla tekstillä tai vaikka esineillä
  • Struktuurin tulee olla aina sellainen, että lapsi ymmärtää sen.

Struktuurin käytön harjoitteleminen

  • struktuurin käyttö on opiskeltava ajan kanssa ja aikuisen tuella
  • aikuinen tekee struktuurin ja käy sen läpi yhdessä lapsen kanssa sekä tukee lasta sen seuraamisessa
  • aikuinen voi vaikka poistaa tai peittää tehdyt osat ja osoittaa lapselle, missä kohtaa ollaan menossa ja mitä tapahtuu seuraavaksi
  • on tärkeää muistaa kehua, kiittää ja kannustaa lasta struktuurin käyttämisestä ja jo sen yrittämisestäkin

Ennakointi, siirtymät, muutokset

  • lapsi tarvitsee mahdollisimman konkreettista tietoa, mitä on tulossa, mitä muutos tarkoittaa
  • MUUTOS-kuvakortti voi helpottaa eri tilanteissa, lapselle ensin kerrotaan, mitä kuvakortti tarkoittaa, sen jälkeen asiaa on hyvä kokeilla heti todellisessa tilanteessa
  • siirtymisten tarkastelu pienemmissä osissa auttaa aikuista näkemään, mikä osuus on lapselle haastava

Palautteen saaminen ja hyödyntäminen

  • palautteen avulla lapsen on helpompi huomata, että hän on onnistunut
  • hyvä palaute tuo hyvää mieltä
  • palaute tulisi antaa heti
  • palaute voi olla sanallista, ilmeitä, eleitä, halaus, kuva tai toiminta kiva toiminta aikuisen kanssa

Lapsi tarvitsee selkeät ohjeet

  • aikuisen tulee pitää huoli siitä, että lapsi kiinnittää huomion puheeseen
  • lähelle siirtyminen ja lapsen tasolle laskeutuminen auttaa
  • silmiin katsominen, jos se sopii lapselle
  • lapsen nimen käyttäminen vahvistaa kontaktia
  • ohjeet tulisi antaa selkeästi, yksi kerrallaan: 1) Kerää lelut laatikkoon. 2) Pese kädet. 3) Tule syömään.
  • Seuraava ohje annetaan vasta, kun edellinen osa on suoritettu.
  • selkeät ohjeet on parempi kuin kysymysten esittäminen
  • kieltojakin tulisi välttää, ei sanota Älä hypi sohvalla! vaan Istutaan rauhassa sohvalla.
  • Lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen
  • Sovi toimintatavoista ja säännöistä etukäteen lasten kanssa. Kunnioita yksilöllisiä valintoja, lapsen omaa suunnittelua ja pohdintaa.
  • strukturointia ja visualisointia
  • kuva- icf-luokitus jaottelee itsesäätelytaitoja
  • toimintakyky.fi
  • koulunkäyntikyvyn seula – 
  • kuormittuminen
  • kaksi vaihtoehtoa – lapsi saa kokea että pääsee itse päättämään
  • time timer – listat – voi laittaa myös tauot – mobiilit
  • fyysisen tilan järjestäminen
  • ESTEILLE …
  • sivu 59 tukea
  • toiminnanohjauksen osa-alueet 62 –>65
  • aloitteellisuus
  • joustavuus
  • suunnittelu
  • käyttäytymisen säätely eli toimintayllykkeisiin vastaamisen säätely
  • organisointikyky
  • palautteen vastaanottaminen ja hyödyntäminen
  • TOIMINNANOHJAUKSEN TUKIKEINOJA s. 65
  • ajan hahmottamisen tukeminen, kuvat
  • erilaiset kellot s. 67
  • syys-seuraussuhteet 68, sosiaalinen tarina, miellekartta
  • ennakointi, siirtymä- ja muutostilanteissa tukeminen s 69
  • strukturointi
  • selkeät ohjeet
  • palaute sivu 76
  • palkitsemisjärjestelmät s 77
  • odottaminen 81
  • VALTERI Arjen hallinta, toiminnanohjaus 2015omasta elämästä huolehtiminen, hyvinvointi, talous ym.ops 2014 – itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. kuva ophajankäytön hallinta keskeistä, kts. kuva -viikonpäivät, kuukaudet, vuoden kierto, kalenterin käyttöön ottaminen – mobiili!hygieniaruoan hankkiminensiivoushankinnatraha-asiatviranomaisten kanssa asiointiToiminnanohjauksen osatoiminnot – kts. kuvavisualisointi, jäsentäminen, monikanavaista ohjausmenetelmää, ensin – sittenkortti muistutuksena jumitilanteissakuvia: kengännauhojen solmiminen kuvien avulla, kuva joka vaiheesta solmimiseenkuvasarja kotitaloustunnille – amme – ammatillisen kuvapankkipesukoneen käyttöpapunet, ammeen kuvatarjen hallintataidot ennaltaehkäisee syrjäytymistäohjaajan ohjauskäynti päiväkoteihin ja kouluun Onerva- tulostettavia tehtäviä

SUPPEA TOIMINTAKYKYARVIO

  • Arjen taidot
  • Minä
  • Minä ja muut
  • Oppiminen ja koulunkäynti

Valinnaiset

  • Aistitoiminnot
  • Kommunikointi
  • Käyttäytyminen
  • Motoriset taidot
  • Psyykkinen hyvinvointi
  • Oppiminen: laskeminen, lukeminen ja kirjoittaminen

Arjen taidot

  • Nukun hyvin
  • Jaksan hyvin koko päivän
  • Syön terveellisesti ja riittävästi
  • Osaan tehdä itselleni välipalaa
  • Teen kotitöitä
  • Liikun ja ulkoilen päivittäin
  • Hoidan omia asioitani
  • Osaan käyttää matematiikkaa arjessa
  • Osaan käyttää rahaa
  • Pyydän tarvittaessa apua
  • Osaan mennä kauppaan, kavereille, kouluun, kirjastoon, harrastuksiin jne.
  • Osaan liikkua julkisilla
  • Osaan liikkua turvallisesti
  • Osaan käyttää kännykkää, tietokonetta, tablettia
  • Osaan kellonajat ja kalenteri
  • Peseydyn päivittäin
  • Valitsen säänmukaiset vaatteet

Minä ja muut

  • Kohtelen toisia ystävällisesti
  • Olen mielelläni muiden seurassa.
  • osaan olla muiden kanssa erilaisissa tilanteissa
  • Olen vapaa-ajalla kavereiden kanssa
  • Minulla on kaveri, jolle voin kertoa omista asioistani
  • Tulen toimeen perheeni kanssa

Vahvuuskatsaus

  • Minulla on haaveita/toiveita tulevaisuuteen
  • Minun on helppo jutella muiden kanssa
  • Pystyn työskentelemään itsenäisesti
  • Koulupäivät sujuvat hyvin
  • Olen kiinnostunut lukemisesta

Toimintakyky 0 -4

  • 0 suoriudun itsenäisesti
  • 1 tarvitsen vähän tukea
  • 2 tarvitsen kohtalaisesti tukea
  • 3 tarvitsen paljon tukea
  • 4 en kykene

Väittämiä – kyllä tai ei -vastaus ja vapaa teksti

Ristiriitaiset arviot

Vertailu edelliseen arviointiin

Kouluun lähtö

  • koululaisen taulu yhdistettynä
  • koululaisen 9 v. aamu, ei enää kelloa
  • yhdessä katsottiin, mitä hän haluaa siihen, mitä pitää muistaa
  • avaimet laitettiin kiinni reppuun, niin ei tarvita avainkuvaa
  • tämä on eteisessä ennen ulko-ovea
  • edelleen haluaa käyttää
  • lisätään tarpeen mukaan kuvia, esim. liikuntataarvikkeet
  • seinässä tai pöydällä

Koululaisen iltatoimet

  • lipaston päällä
  • kellotaulut, milloin pitää tehdä, että ehtii tehdä ennen klo 8
  • itse valitsi, mitä tekee
  • läksyt ensin, sitten puhelinaika
  • kortteja voi muokata, leikata, kirjoittaa tekstiä

Viikkokalenteri

  • viikonpäiville kuvat värillisinä ja mustavalkoisina
  • päiväkodissa lauletaan viikonpäivistä värien mukaan
  • nuorimmainen osaa jo seurata värejä

Päiväkoti-ikäisen päiväohjelma

  • aamutoimet
  • leikki
  • lähtö päiväkotiin tai eskariin
  • kotiinpaluu
  • välipala
  • ulos tai lukemista
  • ruoka
  • iltatoimet asia kerrallaan
  • nukkumaan
  • kuvia voi lisätä aina tilanteen mukaan
  • kellotaulut, joihin voi laittaa tussilla kellonaikoja
  • tässä omia esimerkkejä
  • näitä voi käyttää, kun tarvitaan kellonaikaa
  • koululainen osaa digitaalisen ja tavallisen kellon
  • pienempi osaa jo vähän verrata
  • on ollut hyötyä kellon opetteluun
  • koululaisen muistilista
  • avainkuva puuttuu
  • mitä pitää muistaa kun lähtee kouluun itsenäisesti
  • edellisenä päivänä mietittiin, millaiset kengät pitää laittaa kelin mukaan
  • ovi lukkoon
  • koululaisen täydennys
  • jumppapussi, uimatarvikkeet
  • hiihto jne
  • eväät, juomapullo
  • kävellen, pyöräily, taksi jne.
  • MINKÄ IKÄISENÄ ESIKOINEN ALKOI LÄHTEÄ ITSENÄISESTI AAMULLA KOULUUN

Miten vaikuttaa toiminnanohjaukseen

Toiminnanohjauksen harjoittelu vaatii runsaasti toistoja

Motorisen ohjailun heikkous

  • struktuuri hajoaa, toiminto ei jää neuraaliseen muistiin
  • dyspraksia: motorisen ohjailun heikkous
  • lapsella ajatus, mitä tulisi tehdä, mutta ei kykene tekemään sitä järjestyksessä
  • tarvitaan toistoja 
  • jos lapsi tekee saman toiminnon eri paikassa, kehitystä on tapahtunut

Sirpa kertoo, mitä lapsen aivoissa tapahtuu, kun toiminnanohjaus ei onnistu

  • lapsella on ajatus, mutta dyspraktinen lapsi ei kykene suorittamaan tehtävää oikeassa järjestyksessä
  • struktuuri hajoaa, se ei jää neuraaliseen muistiin
  • lapsi toistaa asioita ja se jää neuraaliseen muistiin
  • dyspraktinen ei pysty ottamaan sitä muistista, toiminto aina uusi, vaikka se olisi sama toiminto, pieni. muutos
  • aistitiedon jäsentymisen ongelma edellyttää paljon toistoja
  • tilanne pitää olla juuri oikea,
  • kun alkaa kehittyä, voi tapahtua paljon, meillä on turvallinen tila, tämä on struktuuri
  • kun struktuuri muuttuu, voidaan nähdä onnistuuko toiminto eri paikassa

Vastaa

Vieritä ylös