Tehtävät

TEHTÄVÄTYYPIT Tehtävien on oltava tarkoituksenmukaisia (milton erickson)

  • havaintotehtävät – havainnoidaan omaa käyttäytymistä, pidä kirjaa
  • kohdentamistehtävät – pyritään muuttamaan ajattelutapaa – listaa illalla 5 onnistunutta tapahtumaa tänään
  • tutkimustehtävät – kokeile jotain uutta
  • mallittamistehtävät – ota mallia ihmisistä jotka osaavat toimia, seuraa miten he toimivat
  • ankkurointitehtävät – käytetään nimiä ja symboleja (ankkureita), jotka muistuttavat
  • monimieliset tehtävät – tiilen pesu
  • kytkytehtävät

PALAUTE JA ARVIOINTI

  • hampurilaispalaute – posit. palaute + korjattavia asioita + yleisvaikutelma hyvä
  • samauttaminen – ääni, kehon kieli, toisen tunnetilan kommentoiminen

VERKOSTOKARTTA
NäytönPaikka

yhteistyo koulun kanssa, vaka?
monialaisen palaverin järjestäminen, keskustelu tavoitteista, miten koulu voi olla mukana valmennuksessa, tiedonkulku NäytönPaikka, luvat
terapeutit?
perhetyöntekijä?
miten valmennus auttaisi koulussa?

pieni arviointilomake ICF-viitekehyksessä – perheen ja koulun arvioinnit?
kokonaisvaltainen kuvasu
oppimissuunnitelma? onko? tavoitteet? tuen tarpeet?

TOIMINTAKYKY!!

kuntouttava työote, kuntoutuksen neljä aluetta
nepsy-valmennus on sosiaalista kuntoutusta

SUPPEA TOIMINTAKYKYARVIO

  • Arjen taidot
  • Minä
  • Minä ja muut
  • Oppiminen ja koulunkäynti

Valinnaiset

  • Aistitoiminnot
  • Kommunikointi
  • Käyttäytyminen
  • Motoriset taidot
  • Psyykkinen hyvinvointi
  • Oppiminen: laskeminen, lukeminen ja kirjoittaminen

Arjen taidot

  • Nukun hyvin
  • Jaksan hyvin koko päivän
  • Syön terveellisesti ja riittävästi
  • Osaan tehdä itselleni välipalaa
  • Teen kotitöitä
  • Liikun ja ulkoilen päivittäin
  • Hoidan omia asioitani
  • Osaan käyttää matematiikkaa arjessa
  • Osaan käyttää rahaa
  • Pyydän tarvittaessa apua
  • Osaan mennä kauppaan, kavereille, kouluun, kirjastoon, harrastuksiin jne.
  • Osaan liikkua julkisilla
  • Osaan liikkua turvallisesti
  • Osaan käyttää kännykkää, tietokonetta, tablettia
  • Osaan kellonajat ja kalenteri
  • Peseydyn päivittäin
  • Valitsen säänmukaiset vaatteet

Minä ja muut

  • Kohtelen toisia ystävällisesti
  • Olen mielelläni muiden seurassa.
  • osaan olla muiden kanssa erilaisissa tilanteissa
  • Olen vapaa-ajalla kavereiden kanssa
  • Minulla on kaveri, jolle voin kertoa omista asioistani
  • Tulen toimeen perheeni kanssa

Vahvuuskatsaus

  • Minulla on haaveita/toiveita tulevaisuuteen
  • Minun on helppo jutella muiden kanssa
  • Pystyn työskentelemään itsenäisesti
  • Koulupäivät sujuvat hyvin
  • Olen kiinnostunut lukemisesta

Toimintakyky 0 -4

  • 0 suoriudun itsenäisesti
  • 1 tarvitsen vähän tukea
  • 2 tarvitsen kohtalaisesti tukea
  • 3 tarvitsen paljon tukea
  • 4 en kykene

Väittämiä – kyllä tai ei -vastaus ja vapaa teksti

Ristiriitaiset arviot

Vertailu edelliseen arviointiin

Kolmen kysymyksen ratkaisukeskeinen työskentely

1. Mikä on muutostoive? Muutostoiveen kuvaus
2. Mitä myönteistä on jo olemassa?
3. Muutoksen portaat? Asetetaan onnistumisen kriteerit

– mistä huomaat muutoksen?
– mistä muut huomaavat muutoksen?
– onnistumisen kriteerit määrittelevät toiminnan, mitä tulee tehdä, stepit

Varhaisia merkkejä neuropsykiatrisesta häiriöstä (Gillberg)

  • yleinen kehityksen viive
  • motoriikan kehityksen viive/ongelma
  • aistitoiminnan säätelyn vaikeudet
  • levottomuus
  • unen ongelmat
  • ruokailun ongelmat
  • keskittymisen vaikeus
  • sosiaalisen kanssakäymisen tai vastavuoroisuuden ongelma
  • kommunikaation/kielen kehityksen ongelmat
  • käytösoireet
  • mielialan nopea vaihtelu (mood swings)

Professori Christopher Gillberg (2010) on todennut, että jos näitä merkkejä ilmenee 4 tai enemmän ennen 4 vuoden ikää, on neuropsykiatrisen häiriön todennäköisyys hyvin suuri.

Häiriöön voi liittyä neurologisina liitännäisoireina mm. hahmotushäiriöitä, oppimisvaikeuksia ja luki-vaikeuksia. Psykiatrisia liitännäisoireita voiva olla mm. masennus, ahdistuneisuus ja uhmakkuus.

Mitä varhemmin lapsen neuropsykiatriset kehityshäiriöt tunnistetaan, 
sitä tehokkaampaa on kuntoutus ja valmennus.

Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen 

Kouluiässä painopiste siirtyy vähitellen aikuisen kautta tapahtuvasta ohjauksesta lapsen taitojen vahvistamiseen.

Nuoren hoidon painopiste on selkeämmin nuoren omissa taidoissa. Vanhemmat ovat mukana mutta enemmän taustalla. Nuoren osallistuminen hoidon tavoitteiden ja toteutuksen suunnitteluun on tärkeää.

Psykososiaaliset hoidot

Kouluiässä vanhempien ohjaus, käyttäytymishoito, koulun tukitoimet, erilaiset yksilö- ja ryhmähoidot sekä nepsy-valmennus vanhemmille ja lapselle ovat soveltuvia hoitomuotoja .

Nuorelle soveltuvat ryhmä- ja yksilöhoidot, nepsy-valmennus nuorelle, itsenäistymistaitojen tukeminen tärkeää. Mukana opiskelupaikan muut tukitoimet.

Lääkehoito

Kouluiässä lääkehoito yhdessä psykososiaalisten hoitojen kanssa mahdollinen.

Nuorella lääkehoito mahdollinen.

Muutos alkaa aikuisesta

Ratkaisukeskeisia toiminta- ajatuksia

  • Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki!
  • Tee lisää sitä, mikä toimii!
  • Tee pieni muutos siihen, mikä ei toimi!

Nepsy-valmennus: välitavoitteiden merkitys

Ratkaisukeskeiset kysymysmallit

Ensimmäisessä tapaamisessa

  • Kerro asiakkaalle ratkaisukeskeistä työtavasta ja mitä tapaamisen aikana tapahtuu. Onko tämä sinulle ok? Sopiiko sinulle tämä?
  • Miksi olemme täällä? Kerro myönteiseenn sävyyn, mikä on tapaamisen tarkoitus. Esimerkiksi harjoitella uusia toimintatapoja, EI pyrkiä eroon jostain negatiivisesta toiminnasta.
  • Aloita istunto aina myönteisistä asioista. Mikä on mukavaa koulussa? Mitä teet mielelläsi vapaa-aikana? 
  • Tarkenna hyviä asioita avoimilla kysymyksillä. Mikä on mukavaa musiikin kuuntelussa? jne. 
  • Saanko tehdä muistiinpanoja tai kirjoittaa fläppitaululle? Pyydä aina lupa.
  • Puhu arvostavalla tavalla henkilöstä, joka on tuonut asiakkaan tapaamiseen.
  • Tapaamisen tärkein asia on luoda luottamuksellinen vuorovaikutussuhde ja positiivinen yhteistyö.
  • Suuntaa asiakkaan huomio tulevaisuuteen ja ratkaisuihin.

Avoimet kysymykset

Kysymykset

  • Mitä?
  • Milloin?
  • Mikä?
  • Miten?
  • Kuka?

Tavoitteet

  • Mitä halutaan saada aikaan? – Ei mistä halutaan eroon.
  • Minne päin halutaan mennä? – Ei mistä halutaan pois.
  • Minkä alkamista? – Ei minkä loppumista.
  • Mitä tulee ongelman tilalle? Tavoitteet realistisiksi.

Tarkentavat kysymykset

Kuuntelijan on hyvä tehdä täsmentäviä ja yhteenvetäviä kysymyksiä tarkistaakseen, että hän on todella ymmärtänyt puhujaa oikein.

  • Kerro lisää!
  • Tarkentaisitko?
  • Mitä vielä?
  • Mitä täsmälleen tarkoitit sanoessasi…?
  • Voitko vielä tarkentaa ja täsmentää?
  • Olenko oikeassa, jos tiivistän sanomasi näin…?

Toivetilaa ja tavoitetta tarkentavat kysymyksetMillaiseksi toivot tilanteen muuttuvan?Mitkä asiat tulevat olemaan eri lailla hyvässä, toimivassa tilanteessa?Millainen on tilanne silloin, kun se toimii hyvin?Mikä auttaisi sinua pääsemään tuohon tilanteeseen?Mistä huomaisit, että asiat toimivat hyvin?Mikä on mielestäsi riittävän hyvä tilanne?Mikä olisi ensimmäinen pieni askel, joka sinun kannattaisi tehdä?

Hyvin muotoiltu tavoite

  • Määritelty positiivisesti  – Mitä haluan? Kohti jotakin!
  • Ilmaistu jonkin alkamisena – jonkin päättymisen sijaan
  • Ilmaistu täsmällisesti – konkreettisenä käyttäytymisenä
  • Oleellinen ja tärkeä – asiakas itse määritellyt sen niin pitkälle kuin mahdollista
  • Mieluummin pieni kuin suuri 
  • Realistinen, saavutettava ja mahdollinen 

Myönteisten poikkeusten kartoittaminen

  • Milloin ongelmaa ei ollut?
  • Milloin asiat viimeksi sujuivat hyvin?
  • Miten sait sen aikaan?
  • Millainen toiminta silloin auttoi?

Miten olet selvinnyt tilanteesta tähän asti?Miten silloin toimit?Mikä sinua on siinä auttanut?Keneltä olet saanut edes hiukan apua?Miten pääsit silloin eteenpäin?

Asteikkokysymykset

  • Jos arvioit asteikolla 1 – 10, missä olet nyt?
  • Mikä sai sinut antamaan juuri tuon numeron?
  • Mikä on riittävän hyvä taso sinulle?
  • Miten asiat toimivat silloin kun olet siinä?
  • Mistä näkisit, että olet edennyt puoli pykälää?
  • Mikä on ensimmäinen asia, minkä voit tehdä edetäksesi puoli pykälää?

IhmekysymyksetMillainen ihme on tapahtunut?Miten ihme on muuttanut tilannetta?Hyvä haltiatar on taikonut sinulle hyvän koulupäivän. Millainen se on?

Ulkoistaminen

Kun luomme välimatkaa henkilön ja ongelman välille, voimme miettiä uudelleen suhdettamme ongelmaan. 

Ulkoistaminen on menetelmä, joka sopii niin lapsille kuin aikuisillekin – kunhan aikuinenkin käyttää hieman mielikuvitusta. Kun annamme huonolle tavalle hahmon ja nimen, ulkoistamme ongelman syyn pois itsestämme.  Silloin voimme miettiä keinoja, joilla taistelemme tuota “Känkkäränkkää” vastaan. Ja lopuksi voimme onnitella itseämme, kun “Känkkäränkkä” on voitettu.

Uudelleenmäärittely

Uudelleenmäärittelyssä asiakkaan vaikeuksille annetaan uusia, myönteisiä merkityksiä ja näin avataan erilaisia mahdollisuuksia päästä eteenpäin.

Uudelleenmäärittelyllä luomme tarinamme uudelleen. Silloin tarina kertoo myönteisyydestä ja voimavaroista.

Vahvuuskartta

Vastaa

Vieritä ylös