Syömisen portaat

SYÖMISEN PORTAAT
Askeleittain kohti uusia ruokia
6 porrasta, 32 askelta

1. Sietää: samassa huoneessa, pöydässä, lähempänä, lautasella, kaukana, lautasella edessä

2. Toimii: auttaa valmisteluissa, sekoittaa välineellä/kaataa, käyttää ottimia ja ottaa lautaselle

3. Haistaa: huoneessa, pöydässä, suoraan edessä, haistelee – 80% mausta on oikeasti hajua!

4. Koskettaa: sormenpäällä, koko kädellä, rinnalla/kaulalla, pään päällä, leualla /poskella, nenällä, huulilla, hampailla, kielen kärjellä, koko kielellä

5. Maistaa: nuolaisee, maistaa pienen palan ja sylkee pois; haukkaa paloja, pitää hetken suussa ja sylkee pois; haukkaa paloja, pureskelee ja sylkee pois; pureskelee ja osin nielee; pureskelee ja nielaisee juoman kanssa, puresekelee ja nielee

6. Syö

Ruokavalion laajentaminen
Food Chaining “ruokien ketjuttaminen”

  • määrittele tarkasti lapsen syömien ruokien ominaisuudet
  • lähde laajentamaan asteittain tutuista ruuista käsin
  • ruokavalio lähtee usein laajenemaan ensin herkuista, tämä ei ole pahasta
  • jos jokin sopiva kastike/mauste, sen avulla saadaan usein helposti laajennettua

Macin ranskalaiset -> vastaavat pakasteranskalaiset -> erimuotoiset pakasteranskalaiset -> kuorelliset pakasteranskalaiset – > juustoranskalaiset – > paistetut perunat

  • ketjuista voi tulla pitkiäkin
  • muutokset usein hyvin pieniä
  • jos etenemistä ei tapahdu, peruuta taaksepäin ketjussa ja mieti, olivatko muutokset liian suuria
  • laajeneminen voi tapahtua ketjussa myös ns. sivulle: juustoranskalaiset – itse tehdyt juuresranskalaiset – höyrrytetyt juurestikut – tuoreet juurestikut – tuoreet kasvistikut

Terapiatunti

  • 15-30 min. jäsentäviä toimintoja, jotta mm vireystila sopiva (proprioseptiikkaa)
  • kasvojen alueella proprioseptiikkaa ja syvätuntoa (hieronta, vibrat jne)
  • suun sisälle proprioseptiikkaa ja syvätuntoa (hieronta, purulelut jne)
  • vasta lopuksi syömistä (muista askeleet ja hierarkia), leikin kautta
  • lopuksi tarvittaessa rauhoittavia toimintoja

Syöminen terapiassa

  • valitse 7-14 eri ruokaa (alkuun 7-9, lisää vähitellen)
  • huomioi allergiat ja muut rajoitteet
  • huomioi lapsen oraalimotoriset taidot
  • huomioi lapsen sensoriset mieltymykset/kyky sietää erilaisia aistimuksia
  • 1 proteiini, 1 tärkkelys/hiilari, 1 hedelmä/vihannes + kaloripitoinen juoma
  • 1 kova mutusteltava, 1 suuhun sulava/muussautuva + 1 sose
  • linkitä jokainen ruoka edeltävään ja seuraavaan sen sensoristen ominaisuuksien perusteella (väri, muoto, koko, maku, koostumus, lämpötila)
  • pidä ruuat samoina ensimmäiset kolme kertaa, sitten vaihda 25-50% ruuista
  • aloita lapselle tutuista ja turvallisista ruuista
  • lopetus sitkeään ja/tai makeaan ruokaan
  • sitkeät vaativat voimaa pureskeluun ja voivat siten uuvuttaa lapsen kesken kaiken
  • makeat ruuat sammuttavat luonnostaan ruokahalua ja siten tarjotaan viimeisenä
  • viimeiseksi juotavaa, juominen sammuttaa usein lapsilta ruokahalun, joten siten vasta viimeiseksi
  • pieniä muutoksia, aluksi esim kaikki ruuat samaa väriä
  • sensoriselta kannalta kuivat, rapeat ja kovat ruuat ovat turvallisimpia
  • vaikeita ovat yleensä märät, limaiset, muussautuvat ruuat sekä ruuat joiden koostumus muuttuu syödessä huomattavasti
  • yleensä kannattaa laittaa alkuun helppoja ruokia, sitten joka toinen helpompi ja vaikeampi

Puheterapeutin vastuulla yleensä

  • turvallinen nieleminen
  • oraalimotoriset taidot
  • sensoriikan tukeminen suun alueella
  • syömistekniikka ja -taidot
  • mukijuomisen ohjaaminen

Puheterapeutin tarvetta mietittävä:

  • osaako lapsi sylkeä/työntää tai ottaa sormin ruokaa pois suusta halutessaan (turvallisuustekijä)?
  • yskiikö tai yökkäileekö lapsi syödessään ja juodessaan?
  • jemmaako lapsi ruokaa poskiin?
  • työntääkö hän suun liian täyteen?
  • osaako lapsi syödä eri koostumuksia?

Puheterapeutti syömistaitoja arvioimassa:

  • vauvaikäisen imemisen arviointi riippuu iästä
  • lusikkaruokailu: avaako lapsi suun, kun lusikka lähestyy, osaako lapsi tyhjentää lusikan huuliolla, osaako lapsi käsitellä ruokaa suussa, osaako lapsi kuljettaa soseen/ruuan nieltäväksi
  • haukkaako lapsi paloja, osaako viedä palan kieleltä hampaiden väliin, osaako siirtää boluksen keskilinjan yli
  • mikä on syömismalli: imeminen, mutustelu, orastava pureskelu, kehittynyt pureskelu
  • milla perusteella lapsi valikoi ruokia

Ruokailutilanteen jäsentäminen

Syödään yhdessä: kokataan, sormiruokaillaan ja syödään perheenä!

Esimerkin voima on yksi paras tapa saada nirso lapsi syömään.

Hämmästyttävän moni perhe ei syö yhdessä. Kun eteesi tulee lapsi, joka syö huonosti, kannattaa ensimmäisenä ohjata perhe syömään ainakin yksi kunnon ruoka yhdessä.

Perheruokailuun annan seuraavat ohjeet (SOS-Feeding kurssin mukaan):

  1. Ruoat tuodaan kattiloissa keskelle pöytää
  2. Jokaiselle oma lautanen ja mahdollisesti nirsolle lapselle ekstra sivulautanen (kohta näet miksi).
  3. Jokainen ottaa omalla vuorollaan ruokaa lautaselle ottimilla mahdollisimma itsenäisesti. Jos nirso lapsi vastustelee kovasti, hän voi ottaa sen ns. sivulautaselle, jotta sitä ei tarvitse laittaa omalle lautaselle.
  4. Aloitetaan syöminen, perhe ei kommentoi lapsen syömistä mitenkään.
  5. Aikuiset kommentoivat omaa syömistään todella paljon. He kuvailevat sitä mitä näkevät lautasellaan ja miltä ruoat maistuvat.

Jos lapsi on päiväkodissa, voit antaa myös sinne samanlaiset ohjeet.

Sormiruokailua ja yhdessä kokkaamista (eli ruualla saa ja pitää leikkiä)

Se on itseasiassa todella sallittavaa ja yksi parhaista tavoista tukea erityisesti pienempien lasten siirtymistä kiinteisiin ruokiin.

Sormiruokailu tarkoittaa sitä, että lapsi syö itse. Sen sijaan, että lapselle syötetään lusikalla soseita, lapselle tarjotaan ruokia joihin hän osaa itse tarttua ja joita hän pystyy viemään itse suuhunsa.

Sormiruokailua voi tehdä isompienkin lasten kanssa. Silloin sormiruokailun voi aloittaa niin, että ottaa lapsen mukaan kokkailuhetkeen, jolloin jo kokkaillessa lapsi pääsee käsittelemään käsin erilaisia ruoan koostumuksia. Todennäköisesti hän haluaa maistaa myös lopputulosta!

Sormiruokailun edellytykset ja turvallisuustekijät

  • Kyky istua syöttötuolissa, jotta lapsella on selkä suorassa ja pää selän jatkeena. Tällöin ei ole pelkoa siitä, että ruoka valahtaa kurkkuun (sitterissä tämä ongelma on).
  • Lapsi tulee kakomaan aluksi paljonkin. Vanhemman pitää osata pysyä rauhallisena eikä työntää sormia kurkkuun, koska ruoka voi tunkeutua pidemmälle tätä kautta.
  • Sormiruokailu tapahtuu aina valvottuna.
  • Pienelle lapselle ei tarjota ruokia joita hän ei pysty vielä käsittelemään esim. pähkinät, kirsikkatomaatit, viinirypäleet, kivelliset hedelmät, ruodollinen kala, sitkeä liha, pienet kovat ruoat. Viinirypäleistä ja kirsikkatomaateista voi irrota ohuet kuoret ja nämä voivat mennä helposti kurkkuun. Erittäin vaarallista!
  • Vanhempien pitää kestää sotkua.

Sormiruokailun hyviä puolia

  • Sormiruokailun kautta lapsi saa omaehtoisesti tutustua ruokaan omassa vauhdissaan.
  • Lapsi saa paljon kokemksia ruoasta: haju, tunto… Erityisesti nirsoilla lapsilla joskus jopa ruoan katsominen voi inhottaa. Sormiruokailu siedättää käsiä erilaisille tuntoaistimuksille. Käsien ja suun tuntokeskukset ovat aivoissa ihan vierekkäin. Kun kädet siedättyvät, siedättyy myös suu.

Sormiruokailun huonot puolet

  • Sormiruokailun avulla syödessä aluksi ruoan energiamäärät ovat hyvin pienet.
  • Jotkut perheet suhtautuvat asiaan hyvin mustavalkoisesti. Itse kannustan ns. sekasyöntiin eli että välillä itse lusikalla, välillä vanhemmat lusikoi sosetta, välillä sormiruokaillaan.

Lähteitä ja lisäluettavaa

Sormiruokailuohje neuvolaan, Helsingin kaupunki 2017

www.simppelisormiruokakeittio.com

https://neuvokasperhe.fi/leivotaan-yhdessa/

Tässä siis tärkeimmät ohjeet jotka käyn jokaisen perheen kanssa läpi:

1. Lapsella täytyy olla hyvä ruokailurytmi

Tämä tarkoittaa sitä, että ruokaa tarjotaan tasaisesti 5 kertaa päivässä. Tämä pätee niin letkuttamiseen kuin imetykseen (ei tosin ihan pienien vauvojen kohdalla).

Tähän ei tietenkään lähdetä heti, vaan siihen totutellaan pikkuhiljaa.

Välipalat jätetään minimiin ja ruokaa tarjotaan tasaisin väliajoin. Tämä opettaa lapselle näläntunnetta, joka on tärkeä osa syömislapsen kuntoutumista.

2. Mikä menee sisään täytyy tulla ulos

Eli suoraan sanottuna jos kakka ei kulje, on aivan turha yrittää saada lasta syömään paremmin.

Reissu lääkäriin on paikallaan, jos lapsella on ummetusta tai jatkuvaa ripulia tai oksentelua. Kun fyysiset tekijät (esim. allergiat on selvitetty) ja mahdollinen lääkitys suolen toiminnalle on saatu kuntoon, voidaan ryhtyä taas harjoittelemaan ruokailua.

3. Vanhemman omat tunteet kuriin

Vanhemman tärkein tehtävä on pitää lapsi hengissä. Jos lapsi ei syö, hän voi kuolla. Niin vakavasta asiasta on kyse. Siksi vanhemman tunteet kuohahtelevat ruokailun aikana.

Vanhemman on hyvä opetella hallitsemaan omia tunteitaan ruokailun aikana. Ruokailu on vuorovaikutustilanne ja painostaminen syömään on pidettävä minimissä.

4. Syöminen ei tarkoita pelkästään sitä että ruoka pannaan suuhun, pureskellaan ja nielaistaan

Syöminen alkaa siitä että lapsi sietää ruokaa samassa huoneessa  ja omalla lautasellaan.

Lapsen täytyy uskaltaa kokeilla ja katsoa ruokaa ruokailuvälineillä, sormillaan, huulilleen, kielelleen ja lopuksi ryhtyä pureskelemaan ja nielemään.

Kun jokaista kohtaa näistä juhlitaan ja tajutaan edistyminen, voidaan ryhtyä näkemään kehittymistä. Kehittyminen kannustaa eteenpäin!

Kun aloitat näiden neljän kohdan ohjaamisella, olet itseasiassa varsin pitkällä. Mutta tietysti tämä on ihan pintaraapaisu ohjeista. 

On tärkeää osata ohjata perhettä vähentämään välipaloja niin, ettei lapsen paino kuitenkaan tipahda.

Täytyy tietää perusasiat siitä, miten ummetusta hoidetaan ja millaisia vessailuohjeita annetaan.

Pitää osata kertoa syömiseen liittyvät eri vaiheet ja osata ohjata perhettä tukemaan lapsen herkkää sensoriikkaa.

Koska suurin osa tuntemistani terapeuteista tuntee itsensä epävarmaksi syömispulmien edessä, olen halunnut rakentaa verkkokurssin, jossa käydään syömiskuntoutuksen perusasiat.

Kurssi soveltuu puheterapeuttien lisäksi fysio- ja toimintaterapeuteille.

Sen tarkoitus on:

– antaa konkreettisia neuvoja syömiskuntoutukseen varsinkin niille terapeuteille, jotka kohtaavat syömispulmaisia asiakkaita harvoin.

– kerrata perusasiat ruokarytmistä, suolen toiminnasta, vessahygieniasta, lasten kalorimääristä sekä näyttää, miten perhettä ohjataan näiden asioiden pariin

– miten lasta ohjataan ja opetetaan nielaisemaan turvallisesti sekä pureskelemaan ruokansa

– näyttää miten perhettä ohjataan iloiseen syömisvuorovaikutukseen painostuksen sijasta

– ja tarjota sinulle muita näkökulmia siihen, mitä huomioitkun kohtaat syömispulmaisen lapsen.

Kurssi on verkkokurssi, ja voit suorittaa sen omassa aikataulussasi. Oston jälkeen voit käydä läpi materiaaleja seuraavat 4 kk. Tervetuloa!

Vastaa

Vieritä ylös