Syöminen

  • suun motoriikka
  • kielen kehityksessä ja motoriikassa usein ongelmia
  • suun motoriikka vaikuttaa syömiseen
  • dyspraktinen lapsi, sarjallinen tuotto vaikeata, ei hahmota mihin kielen asettaa, miten kieltä käytetään,
  • syömisessä ei hahmota suun aluetta, pureskelu vaikeata, rytmi ja sarja kaikki liittyy
  • vagaalinen – suolisto – sydän – tärkeä vaikuttaa tilanteeseen, syömisongelmia, herkkyyksiä, pelkokeskuksen kautta (matenterilitumakkeen kautta) sydämen toiminta,rytmi
  • jos on vihainen tilanteessa, pahentaa syömisongelmaa, paha olo, rytmi menee sekaiskin,mantelitumake, vaikuttaa vagaaliseen toimintaan,sydämen rytmiin
  • pitää nähdä mikä lapselle on hyväksi
  • kun joku huutaa tai määrää, tiedäemme miten reagoimme
  • puruhelminauha
  • purukorut ja -riipukset
  • rannerenkaat
  • kuulapötkö
  • Mokuru-tikut
  • pureskeltavat kynähatut
  • purukorurobotti
  • pururanneke
  • purutikku
  • puruvibra
  • värisevä purutikku

Lähteet: Apuvälineiden esittely tällä oppitunnilla perustuu FunSense-verkkokaupan julkaisemaan oppaaseen, joka on toteutettu toimintaterapian opinnäytetyönä Turun ammattikorkeakoulussa 2018.Keski-Koukkari Noora, Rintala Maija ja Vainioranta Heidi”Tän kanssa vois olla vaikka ikuisuuden” – Aistituotteet oppimisen tukena. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa.

Kaikki oppitunnilla esitetyt apuvälineet ja kuvat ovat FunSensen tuotevalikoimasta www.funsense.fi

Ruokailun ja sensorisen integraation yhteys

Lapsi syntymästä 6 kuukauden ikään

  • kääntää refleksinomaisesti päänsä rintaa tai pulloa kohti, kun poskea tai suuta kosketetaan; imee automaattisesti, kun jotain laitetaan suuhun
  • rentoutuu ja painautuu ruokkijan kehoa vasten
  • imitoi spontaanisti yksinkertaisia ilmeitä ja suun liikkeitä, esim. työntää kielen ulos, pyöristää huulet
  • pään kontrollointi kehittyy lapsen yrittäessä nostaa päätään ollessaan vatsallaan tai hoitajan olkapäätä vasten; kääntää päätä kehon pysyessä paikallaan
  • tuo kädet yhteen keskilinjalla, ojentaa käsiä koskeakseen ja tarttuakseen esineisiin, laittaa esineet ja kädet suuhunsa ja tutkii niitä kielen ja suun avulla. Näin lapsi oppii koosta, muodosta ja rakenteesta.
  • 4-6 kuukauden iässä alkaa syödä pieniä 

Yhteys sensoriseen integraatioon

  • syömisestä saatu kosketus laukaisee refleksitoiminnot ja näin lapsi alkaa oppia koordinoimaan imemistä, nielemistä ja hengittämistä
  • kosketus, maku, haju ja näkö helpottavat lasta kehittämään silmän ja käden yhteistyötä, luottamaan hoitavaan henkilöön ja luomaan yhteyden positiivisten tuntemusten ja syömisen välillä
  • liike- sekä lihas- ja nivelaisti auttavat lasta vastustamaan painovoimaa, jotta syöminen pystyasennossa mahdollistuu

Lapsi 7 – 12 kk

  • istuu itsenäisesti pystyasennossa, aluksi hoitajan lähellä
  • alkaa ryömiä ja kontata vahvistaen näin koko kehon voimaa, jota tarvitaan asennon hallitsemiseen ja ympäristön aktiiviseen tukemiseen
  • siirtää esineitä kädestä toiseen ja kontrolloitu lelujen irrottaminen kehittyy; paukuttaa, ravistaa, heittää, laittaa laatikkoon ja ottaa pois leluja ja esineitä, alkaa tutkia ja käyttää ruokailuvälineitä
  • enenevässä määrin ottaa osaa ja leikkii hoitajan kanssa ruokailutilanteissa mm hymyilemällä, nauramalla, heittämällä tavaroita laittialle saadakseen ne hoitajalta takaisin sekä ennakoimalla ruuan tuloa suuhun
  • osoittaa tiedostavansa ruuan rakenteen, lämpötilan ja maun; käyttää yhä enemmän huulia ja kieltä ruuan ottamiseen lusikasta; käyttää kieltä sylkiessään ruuan suusta

Yhteys sensoriseen integraatioon

  • kun liike- ja kehon asentoaisti kehittyvät, lapsi kykenee ylläpitämään pystyasentoja painovoimaa vastaan ja vaihtamaan asentoja itsenäisesti. Tämä tukee tarkkaavaisuutta ja edesauttaa vuorovaikutusta muiden kanssa ruokailutilanteissa
  • tunto-, maku-, haju-, liike- ja kehon asentoaisti toimivat  yhteistyössä mahdollistaen lapsen oivalluksen siitä, miten ruokaa liikutellaan suussa. Nämä aistit edistävät osaltaan leuan, huulten ja kielen liikkeiden kehitystä, joka mahdollistaa sen, että erilaisten ruokien syöminen jatkossa onnistuu

Lapsi 1-2 vuotta

  • jaksaa istua kiinnsotavan toiminnon ääressä yksin aiempaa pidempään, jaksaa keskittyä myös ruokailuun n. 20 min.
  • tutkii ympäristöään enemmän, ryömii nopeasti, kävelee tai juoksee
  • suunnittelee ja koordinoi toimintoja yhä enemmän. esim. voi syödä ja tutkia ympäristöään samanaikaisesti
  • käyttää yhä itsenäisemmin ruokailuvälineitä, omaksuu taidon käyttää lusikkaa ja haarukkaa
  • alkaa juoda pillillä ja erilaisista mukeista
  • alkaa syödä erilaisia perusruokia ja ilmaista, mitkä ruuat ovat mieluisia ja mitkä epämieluisia
  • tarkkailee eleitä, ääniä ja joitakin sanoja kommunikoinnissa ja kiinnostuksen jakamisessa

Yhteys sensoriseen integraatioon

  • liike- ja asentoaistit kehittyvät edelleen ja mahdollistavat siten yhä paremman kehon hallinnan sekä sen myötä lapsen aktiivisen osallistumisen ruokailutilanteisiin yhä laajemmin
  • näön, kosketuksen, liikkeen ja kehon asennon hallinnan kehitys auttaa lasta kehittämään ja hienosäätämään käden taitoja ja tukee siten ruokailuvälineiden käyttöä
  • kun lapsella on riittävästi maku-, tunto- ja hajuaistimuksia ruuasta, hänelle muodostuu kokemus mieluisista ja epämieluisista ruuista niiden koostumuksen ja maun perusteella
  • kannattaa kuitenkin muistaa, että joillekin lapsille on tarjottava samaa ruokaa varsin monta kertaa ennen kuin he suostuvat maistamaan sitä ensimmäisen kerran

Lapsi 2-3 vuotta

  • matkii motorisia toimintasarjoja kuten leivän voitelemista tai ruuan kauhomista kulhosta
  • käyttää lauseita kertoakseen, mistä on kiinnostunut, mitä haluaa ja mitä tarvitsee
  • hakee aikuiselta hyväksyntää ja kehuja, ja myös vastaa niihin
  • syö itsenäisesti, paloittelee pehmeää ruokaa, osaa pyyhkiä suunsa
  • ruokailutaidot edistyvät, osaa pureskella useimpia raakoja vihanneksia ja pehmeämpää lihaa

Yhteys sensoriseen integraatioon

  • liike- ja asentoaistit ovat kehittyneet niin, että lapsella on parempi tasapaino ja lapsi pystyy koordinoimaan pään, niska ja silmien liikkeitä syödessään
  • tunto-, maku-, haju-, liike- ja asentoaistien kehityksen myötä lapsi kykenee monimutkaisiin huulten, kielen ja leuan liikkeisiin haukatakseen ruuan hallitummin ja pureskellakseen sen riittävän hienoksi
  • tunto-,näkö-, liike- sekä lihas- ja nivelaistimusten tarkka jäsentyminen mahdollistaa monimutkaisten motoristen taitojen toiminnan suunnittelun kehittymisen niin, että ruokailu sujuu lapselta hyvin

Yli 3-vuotias lapsi

  • osallistuu jo pidempään aktiivisesti erilaisiin sosiaalisiin tapahtumiin, joihin liittyy yhdessä ruokailemista, esim. syntymäpäiväjuhlat, päivälliskutsut
  • pystyy itsenäisemmin auttamaan ruuan valmistamisessa sekä pöydän kattamisessa ja siivoamisessa
  • on halukkaampi kokeilemaan uusia ruokia ja makuja
  • kykenee pureskelemaan myös  sitkeämpää l ihaa ja pystyy syömään lähes kaikenlaisia ruokia

Yhteys sensoriseen integraatioon

  • lapsi ymmärtää monimutkaisempia usean aistin havaintoja, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisen reagoimisen lapsen istuessa paikallaan tai liikkuessa
  • lapsi kokee useimmat itselleen tavalliset ruuat ulkonäöltään, tuoksultaan, maultaan ja rakenteeltaan miellyttäviksi ja uskaltaa luottavaisesti kokeilla uusia ruokia
  • vahva sensorinen perusta on antanut lapselle mahdollisuuden kehittää taitoja, joita hän tarvitsee laittaakseen kaikkia ruokia sujuvasti suuhunsa, liikutellakseen niitä suussaan ja kyetäkseen pureskelemaan niitä sopivalla voimalla. Sen pohjalta lapsi myös tuntee, milloin on täynnä tai onko ruokaa roiskunut kasvoille
  • kaikki ruokailuun liittyvät aistikokemukset ovat miellyttäviä ja mahdollistavat lapsen emotionaalisen turvallisuuden ja varmuuden erilaisissa ruokailutilanteissa

SI-terapeutin arviointi

  • lääketieteelliset syyt poissuljettu
  • ongelmien laaja kuvaus, vanhempien erityiset huolenaiheet
  • selvitys terveydentilasta, imetysvaiheesta ym
  • ruokailupäiväkirja
  • nykyinen ruokavalio
  • selvitys aistitoimintojen kehityksestä
  • lapsen ruokailurutiinit
  • lapsen havainnoiminen ruokailutilanteessa

Vinkkejä

  • nauti yhteisistä ruokahetkistä
  • tarkkaile lapsen reagoimista ympäristöön
  • miten istuu
  • oikeankokoiset ja sopivat ruokailuvälineet
  • ennen ruokailua: työntäminen, vetäminen, hyppiminen
  • anna lapsen katsella, haistella ja kosketella ruokia muulloinkin kuin ruoka-aikana
  • lapsi voi maalata jogurtilla, lisää myöhemmin murusia, ei ole syömispakkoa
  • puhu ja valmistele lasta erilaisiin tilalisuuksiin
  • anna lapsen syöttää sinulle ruokia, joista hän itse ei pidä
  • ota lapsen leikkeihin erialaisia materiaaleja, kuten hiekka- ja vesileikkejä, täriseviä leluja, itse tehtyä muovailuvahaa
  • tarjoa lapselle erirakenteisia ruokia pureskeltavaksi – paksuja, ohuita, rapeita, sitkeitä, joutuu pureksimaan eri tavoilla, voi jäsentää lapsen käyttäytymistä
  • tarjoa ikään sopivia leluja tai esineitä, joita lapsi voi kokeilla suuhunsa- erilaisia hammasharjoja, pillejä, puruleluja
  • anna lapsen maistella myös voimakkaan makuisia ruokia, kuumia ja kylmiä ruokia ja juomia
  • näytä lapselle mitä suussa tapahtuu: ensin se on kielen päällä, siirrän sen hampaisiin ja pureskele ja sitten siirrän sen takaisin kielen päälle ja nielaisen
  • anna lapselle peili, jonka avulla hän itse voi seurata mitä suussa tapahtuu
  • harjoitelkaa ruokailun liikkeitä vaikka lusikoimista hiekkalaatikolla tai vedessä
  • anna lapsen lapsen syöttää sinua sormillaan, lusikalla tai haarukalla

Ruokailun haasteita

  • Äänimaailma häiritsee (astioiden ja/tai puheen äänet, kaiku…)
  • Hyvin valikoiva maku (kausittain)

Ruoka ei maistu hyvältä

  • Ruoka tuntuu ällöttävältä
  • Muu aistieste (esim. hajut)
  • Pakotetaan/ painostetaan syömään
  • Pakko ruokailla muiden lähellä
  • Rauhattomuus/ vaikeus istua
  • Juoma kaatuu
  • Liian lyhyt aika ruokailuun
  • Kiirehtii pöydästä muiden mukana
  • Ylensyönti
  • Muu, mikä

Ratkaisuja

  • Ei pakoteta/ painosteta syömään
  • Kuulosuojaimet/ korvatulpat/ vastamelukuulokkeet
  • Saa istua omassa pöydässä/ tilassa
  • Saa seuraa ruokailuun
  • Riittävästi aikaa
  • Maistamisesta palkitaan
  • Kannustetaan pysymään pöydässä
  • Oma (nokka)muki tai pullo
  • ”Kunhan syö jotain”-asenne
  • Outojen makumieltymysten hyväksyntä
  • Ennakointi (esim. ravintolassa)
  • Lapsi tai nuori mukaan tekemään ruokaa
  • Voi syödä myös leipää ja salaatteja pääruuan sijaan
  • Oma eväs mukaan reppuun
  • Oikeus pitää lusikkaa, haarukkaa ja veistä valitsemillaan käsillä ja otteilla

Ratkaisuja pienemmille

– ryhmässä on säännöt ja niistä pidetään kiinni
– käsienpesu ennen ruokailua
– oma paikka ruokapöydässä
– ruokien maistamisesta on sovittu
– onko ruokailun aikana mahdollisuus liikkua / miten huomioit ylivilkkaat?
– voiko ruokailun aikana puhua / miten viestität, kun ”melutaso” nousee?
– pitääkö odottaa muita, kun ruoka jaetaan, miten sovitaan lopettaminen
– miten siirrytään ruokailusta ja minne
– miten rauhoitat ruokailutilanteen.

Arki toimimaan

Yhteiset ruokailuhetket perheen kesken vahvista- vat keskinäistä yhteenkuuluvuudentunnetta.

Lapsi osallistuu usein mielellään myös ruuanlait- toon, jos aikuinen antaa siihen kannustavan mah- dollisuuden. Lapselle voi antaa ikätasoon sopivia tehtäviä. Hänet voi ottaa mukaan esimerkiksi pilk- komaan kurkkuja salaattiin tai kattamaan pöytää. Lapsi nauttii saadessaan auttaa, ja kun aikuinen osoittaa lapsen avun tärkeäksi.

Yhteisten sääntöjen sopiminen on tärkeää, jotta kaikkien olisi mukavaa ruokailla yhdessä.

Ruokailusta mukava hetki koko perheelle

  • Tee syömistilanne lapselle turvalliseksi ja miel- lyttäväksi yhteiseksi hetkeksi.
  • Suhtauduneutraalistiruokailuunjalapsenkäyt- täytymiseen. On tärkeää, ettei ruokailutilan- teesta synny valtataistelua. Lasta ei saa pakottaa syömään.
  • Säännöllisyys ja ennakoiminen on hyödyllistä myös ruokailuissa.
  • Anna tunnustusta hyvästä käyttäytymisestä: ”Ihanaa, kun tarjoat minulle leipää.”
  • Muista, että erityistä tukea tarvitseva lapsi tar- vitsee muita enemmän harjoittelua oppiakseen myös ruokailuun liittyviä tapoja ja sääntöjä.

Perheen säännöt ruokapöydässä

  • Mitkä ovat perheenne säännöt ruokailutilan- teessa? Kerro ne lapselle ja muista pitää itse sopimuksista kiinni.
  • Sovi lapsen kanssa, että kädet pestään ennen ruokailua ja kaikkia ruokia ainakin maistetaan. Sovi myös onko kännykän käyttö tai ohjelmien katselu sallittua ruokailun aikana.
  • Mieti, koskevatko samat ruokailusäännöt kaik- kia vai onko erityistä tukea tarvitsevalla lap- sella omia sääntöjä, jotka sisarukset hyväksyvät. Muista kuitenkin tasapuolisuus sisarusten kes- ken sääntöjen ja sopimusten suhteen.

Liikkuminen ruokailun aikana

Joillakin lapsilla on voimakas tarve olla liikkeessä, jolloin paikallaan pysyminen on vaikeaa. Tällöin istuminen pöydässä esimerkiksi niin kauan, että kaikki ovat syöneet, on liian vaativaa.

  • Keksi lapselle ruokailun lomaan jokin tehtävä, jossa voi liikkua sallitusti. Pyydä lasta hakemaan maitopurkki jääkaapista tai tarjoilemaan kai- kille jälkiruokaa
  • Helpota tuolilla istumista aktiivityynyn tai liu- kuesteen avulla.
  • Mieti, onko asiaan tarpeellista puuttua, jos ruo- kailu sujuu ja pöydässä on mukava tunnelma. Tällöin ei varmasti kannata kiinnittää huomiota esimerkiksi lapsen tapaan istua tai liikehtiä syö- dessään. Valitse ruokailulle sopiva ajankohta.
  • Ennakoi nälkää. Nälkä ja verensokerin lasku saattavat lisätä levottomuutta ja ärtyisyyttä.
  • Pidä huoli säännöllisestä ja terveellisestä ateriarytmistä.
  • Rajaa syöminen ruokapöydän ääreen ja ruoka- aikoihin, vältä ylimääräisiä välipaloja ennen ruokailua.
  • Huolehdi, että lapsi on aidosti nälkäinen ennen ruokailua.
  • Sijoita ruokailu selkeästi ennen tai jälkeen las- tenohjelmien.
  • Karsi ylimääräisiä ärsykkeitä ruokailun ajaksi. Poista ruokapöydältä tarpeettomat esineet, jotka saattavat viedä lapsen huomion pois syömisestä tai sulje toisessa huoneessa oleva TV, ettei se houkuttele poistumaan pöydästä kesken ruokai- lun.
  • Mieti lapsen istumapaikkaa: pitäisikö hänellä olla paikka, josta hän näkee koko huoneen ja ihmiset helposti, eikä sen vuoksi tarvitse kään- tyillä?

Lapsen erilainen tapa aistia hajuja ja makuja

Osa lapsista saattaa vältellä voimakkaanhajuisia tai hyvin mausteisia tai karkearakenteisia ruo- kia. Lapsi voi olla hyvin tarkka myös siitä, millai- nen ruuan tarjoilulämpötila on. Voimakkaat maut miellyttävät joitakin lapsia.

  • Lasta ei saa pakottaa syömään epämiellyttävänä kokemaansa ruokaa.
  • Jos lapsi välttelee karkeampaan ruokaan siir- tymistä, lisää ruuan karkeusastetta vähitellen. Lisää esimerkiksi jugurttiin keksinmurusia.
  • Anna lapsen imeä pillillä paksua juomaa tai pureskella/imeä jotain ruoka-ainetta ennen var- sinaisen aterian syömistä. Tällaiset voimakkaat niin sanotut syvätuntoaistimukset ennen ruo- kailua saattavat helpottaa muun ruuan syömistä.
  • Ota huomioon lapsen mieltymyksiä. Monet lap- set haluavat pitää eri ruokalajit lautasella toisis- taan erillään. Kurkku- tai paprikaviipaleet mais- tuvat ehkä paremmilta erikseen syötynä kuin salaattiin sekoitettuna. Lapsen mielestä esimer- kiksi kasvikset voivat olla raakana maukkaam- pia kuin kypsennettynä.
  • On tärkeää, että lapselle tarjotaan monipuo- lisesti erilaisia ruokia ja lisätään uusia ruokia vähitellen. Makumieltymykset muuttuvat usein maisteluiden ja tottumisen myötä.
  • Jos lapsi nauttii ruuan voimakkaista mauista, voit lisätä lapsen lempimaustetta niihinkin ruo- kiin, joissa sitä ei normaalisti käytettäisi. Näin voit helpottaa uusien ruokien kokeilua ja laajen- taa lapsen ruokavalikoimaa.

Vanhempien johdonmukaisuus tukee lapsen ruokailua

Ruokaan liittyvät liian monet vaihtoehdot saattavat tehdä lapsesta valikoivan ruuan suhteen. On tär- keää, että aikuinen ei lähde ”kaupankäyntiin” siitä, mitä syödään ja mitä ei. Näin aikuinen itsekin pää- see myöhemmin helpommalla, ja lapsi oppii syö- mään erilaisia ruokia.

  • Jos lapsi kieltäytyy syömästä perheen yhteistä ruokaa, rohkaise kuitenkin häntä maistamaan esimerkiksi tarjoamalla ruokaa pieni määrä ker- rallaan. Voit myös kannustaa lasta kehumalla, miten rohkea hän on uskaltaessaan maistaa hänelle uutta ruokaa.
  •  Jos lapsi yrittää saada päätäntävallan aikuiselta perheen ruokalistan määrittelemisessä, älä mene itse siihen mukaan. Vältä päivittäistä monenlais- ten vaihtoehtojen tarjoamista: ”Ottaisitko sitten mansikkajugurttia, muroja, vanukasta vai pii- rasta?” Ilmoita lapselle rauhallisesti ja suurem- paa numeroa tekemättä: ”Meillä on tänään ilta- palana jugurttia ja leipää”, tai anna lapsen valita kahdesta vaihtoehdosta: ”Otatko leivän päälle kinkkua vai juustoa?”
  • Jos lapsi ei suostu syömää nyhteistä ruokaa, ja jos hän selvästi haluaisi syödä vain mieliruokaa tai herkkupaloja, tee selväksi, mitä nyt on ruokana. Jos lapsi ei edelleenkään suostu syömään, tarjoa seuraavan kerran ruokaa seuraavan aterian yhteydessä. Huolehdi kuitenkin siitä, että lapsen lautasella on aina jotain sellaista ruokaa, jonka hän varmasti saa syötyä. Erityisen tärkeää tämä on aistiyliherkkien lasten kohdalla.
  • Perheessä voidaan sopia, että kerran päivässä tai kerran viikossa lapsi voi päättää, mitä on ruokalis- talla. Tästä sopimuksesta tulee myös pitää kiinni.

Esteille

Ruokailu s. 124 – 130

Ruokailu

– ryhmässä on säännöt ja niistä pidetään kiinni
– käsienpesu ennen ruokailua
– oma paikka ruokapöydässä
– ruokien maistamisesta on sovittu
– onko ruokailun aikana mahdollisuus liikkua / miten huomioit ylivilkkaat?
– voiko ruokailun aikana puhua / miten viestität, kun ”melutaso” nousee?
– pitääkö odottaa muita, kun ruoka jaetaan, miten sovitaan lopettaminen
– miten siirrytään ruokailusta ja minne
– miten rauhoitat ruokailutilanteen.

Annukka Moilanen , asiantuntija, ppt-??

Esteille

  • ruokailuun liittyy monia ja monenlaisia haasteita
  • suun alueen aistiherkkyyden voivat saada jonkin ruuan koostumuksen tuntumaan kerrassaan sietämättömältä
  • ruokailutilanteen sosiaalisuus voi olla sietämätön
  • lapsen oman toiminnan joustavuus ei riitä, ympäristöä täytyy mukauttaa
  • ehkä vain tiettyjä ruokia, ruoka-aineet erillää lautasellaan, lasta motivoidaan kokeilemaan
  • riittävästi aikaa ruokailuun
  • ruoka-aikojen säännöllisyys
  • astioista ja aterimista lähtevät äänet häiritsevät
  • eivät tunnu hyviltä kädessä
  • kuulosuojat tai korvatulpat
  • ostetaan mieleisen tuntuinen ja värinen ruokailusetti
  • käsien motoriikan haasteet, voi olla vaikea käsitellä tavallista mukia tai lasia, samoin ruuan paloittelu hankalaa
  • nokkamuki tai pilli
  • ruuan määrän säännöstelyyn ehkä aikuisen apua
  • joskus tietyt säännöt hyviä, esim. keksilautasta ei saa syödä tyjäksi, toisen lautaselta ei saa mennä ottamaan ruokaa, kaksi kertaa voi hakea lisää ruokaa
  • myös ruuan haju voi häiritä
  • aikuisen ei tulisi pakottaa, vaan houkutella ruuan ääreen
  • maistamisesta palkkio
  • kunhan syö jotain -asenne, jos syö hyvin vähän
  • jos esim. kaksi ruokaa, tarjotaan uuden kokeilua jokaisella aterialla energiatarpeen vuoksi, aina tuttua turvaruokaa tarjolla
  • lääkärin lausunto voi auttaa selittämään ruokarajoittuneisuutta esim. päiväkodissa tai koulussa
  • lapsi tarvitsee polttoainetta kuin auto
  • ota sitten kun maistuu, sinun valintasi
  • tiettyä ruokaa esim pari kuukautta, sitten vaihdetaan
  • aikuisen joskus vaikea ymmärtää
  • vahvat maut, kuten tomaattikastike, juusto, erilaiset mausteet voivat olla ylitsepääsemättömiä – tai joku vahva maku voi olla mieluinen
  • lapsi voi syödä silliä ja sieniä, mutta ei riisiä tai pastaa
  • vitaminoidut nallekarkit, ehkä vain punaiset karkit kelpaavat
  • myös ruuan lämpötila on tärkeä – vahvoja aistimuksia hakeva lapsi voi ilman valvontaa syödä liian kuumaa ruokaa
  • aikuisen on hyvä hyväksyä oudot makumieltymykset, jos kyseisestä ruuasta ei ole haittaa
  • jos selittämättömiä vatsakipuja, ruokapäiväkirjan pitäminen voi auttaa löytämään sopivat ruuat
  • sopimaton ruoka voi olla syy ärtymykseen tai kiukustumiseen
  • sekoitetut ruuat voivat olla hankalia, esimerkiksi hedelmäjogurtti hedelmäpalojen vuoksi
  • samannäköinen tai sama koostumus voi auttaa, esim. lihapullat, perunapallot ja kananugetit
  • syvätuntoaistimus voi auttaa koostumukseltaan karkeamman ruuan syömisessä: esim pakun juoman juominen pillillä tai imeskeltävä tai pureskeltava ruoka voi antaa tällaisen aistimuksen
  • jos lapsella on todettu ruoka-aineherkkyyksiä, on tärkeää tuoda ne kaikkien tietoon – gluteeniton, laktoositon ja muu erityisruokavalio
  • erityisruokavaliota kannattaa kokeilla, jos lapsella vatsakipuja
  • ravitsemusterapeutin konsultointi, ammattilainen jolla kokemusta neurokirjon lasten ja nuorten syömispulmista
  • jos ruokavalio rajoittunut, pitää pitää huolta vitamiineista ja hivenaineista
  • joskus lapsi mieltyy vain yhteen pakkaukseen, tarjoile samasta pakkauksesta kaikki
  • ruokapöydässä istuminen voi tuoda rauhattoman olon
  • syöminen erillään muista, istuintyyny
  • pieniä ruoka-annoksia yksi kerrallaan, jos ei jaksa istua pitkään pöydässä
  • tourette-lapsi voi saada tic-oireita, hän voi kokeilla, mikä sopii
  • ei kannata vastata joustamattomuudella
  • säännöllinen ruokarytmi tärkeää, silloin nälän negatiiviset tunteet harvemmin esiin
  • aktiiviselle lapselle voi antaa tehtäväksi pieniä asioita, kuten maitopurkin noutaminen, leipäkorin ojentaminen..
  • kodin ulkopuolella syömistä kannattaa harjoitella rauhallisessa paikassa
  • hyvät rajoitteet voivat toimia – jos ei syö, ei saa jälkiruokaa
  • toive pitää olla mahdollisuuksien rajoissa
  • ruokapöydässä voidaan opetella odottamisen taitoa
  • perheen myönteinen vuorovaikutus 
  • tärkeää sulkea pois mahdolliset fyysiset syyt ja sairaudet
  • allergiat, keliakia, refluksi yleisimpiä
  • hampaiden kunto ja purenta, suun alueen motoriikka
  • myös istuma-asennolla on vaikutusta, tukeva ja hallittu asento mahdollistaa paremman käden ja suun yhteistyön, ruuan hienomotorisen käsittelyn ja tunnustelun sekä vapauttaa leuan liikkumaan vapaammin pureskeltaessa
  • asentoa voi tukea mm jalkojen alle asetettavalla korokkeella, liukuesteellä takapuolen alla tai kevyesti tyynyillä
  • aistisäätely ja syöminen
  • taustalla usein suun alueen aistimusten käsittelyn ongelmia
  • aliherkästi reagoiva voi vaatia voimakkaan aistimuksen, tai reagoi yliherkästi
  • yliherkkyydessä suurimmat pulmat tulevat esiin juuri suun alueella ja syödessä
  • yliherkät ovat hyvin valikoivia, herkkiä ruuan lämpötilalle, koostumukselle, ulkonäölle ja maulle, huomaavat pienimmätkin muutokset tutussa ruuassa, yleensä herkkä yökkäysrefleksi, reagoivat voimakkaasti erilaisille tuoksuille ja hajuille, välttelevät usein koskemasta ruokaan, eivätkä vie sormiaan tai tavaroita suuhunsa vauva- ja taaperovaiheessa.
  • alireagoivat lapset eivät ole kovin tarkkoja ruuan maun tai koostumuksen suhteen
  • voivat suosia voimakkaita makuja ja syödä joskus ruuaksi kelpaamattomia asioita, vievät sormia ja tavaroita suuhun normaalia pidempään, syödessään saattavat tunkea suunsa liian täyteen ruokaa, usein puutteellinen yökköysrefleksi, voivat kuolata vauvaiän jälkeenkin

Aistisäätelyn tukeminen ruokaillessa

  • lapsen vireystila sopiva, riittävästi rentoutunut
  • ennen ruokailua voi tarjota aistisäätelyä tukevia ja keskushermostoa rauhoittavia toimintoja, esim. syvätuntoa tarjoavat toiminnat tai vastusta vastaan toimiminen (proprioseptiikka), esim. karhunhalaus tai painavien tavaroiden kantaminen voivat rauhoittaa lasta
  • ruokailuympäristön ärsykkeet, valot, äänet, värit jne. eivät saa kuormittaa
  • ylimääräisten ärsykkeiden poistaminen, tvä radio pois, valojen himmentäminen
  • istumiseen kaurapussi sylissä, jumppakuminauha tuolin jalkojen ympärille, aktiivityyny tuolilla, pillillä juominen, kovien ja rouskuvien ruokien syöminen aluksi jne

Rutiinit ja ennakointi

  • päiväjärjestys, josta näkyvät ruoka-ajat, myös välipalat
  • kuvitettu päiväjärjestys paras
  • lapsi mukaan valmistelemaan ruokaa ja kattamaan pöytää
  • ruokailujen välien tulisi olla 2-3 tuntia ja yhden ruokailun kesto 15-30 minuuttia
  • jos ruokailu jäänyt väliin eli lapsi ei ole syönyt mitään, voidaan rytmiä aikaistaa, mutta ylimääräisiä välipaloja ei suositella
  • ruokailu yhdessä muiden kanssa on neurokirjon lapsille tärkeää, saavat mallia
  • jokaisella aterialla tarjolla aina 1-2 ruokaa, joita lapsi varmasti syö – kierrätä niitä – skeä vähintään yksi hänelle vieraampi ruoka
  • uusien ruokien tarjoamista kannattaa jatkaa sitkeästi, se voi viedä pitkään ja vaatia kymmeniä tarjoilukertoja ja maistamisia. 

Käyttäytymishaasteet ruokaillessa

  • haastavaa käyttäytymistä, sylkemistä, ruuan ja tavaroiden heittelemistä, kiljumista
  • tulisi jättää huomiotta, keskustele ruuasta rauhallisesti
  • ruokavalion laajentaminen ja pienet muutokset
  • jäävät usein jumiin tuttuihin ruokapaukkauksiin
  • tarjoa ruoka aina lautaselta
  • samoja ruokia eri valmistajilta, tulee pieniä vaihteluja
  • määrittele ensin lapsen syömien ruokien ominaisuudet -koostumus, väri , muoto, haju, maku
  • lapsen oraalimotorisen kehityksen ja aistisäätelyn vahvistaminen

HAASTAVA KÄYTTÄYTYMINEN RUOKAILUTILANTEESSA
Annukka Moilanen

  • käyttäytyminen on aina viesti muille
  • tärkeää pyrkiä ymmärtämään syitä lapsen/nuoren käyttäytymisen taustalla
  • mikäli haastava käyttäytyminen on jatkunut jo kuukausia tai vuosi, voi viedä runsaasti aikaa ennen kuin se vähenee ja korvautuu sopivammalla käytöksellä
  • kuormittuminen aistiärsykkeistä
  • kontrolloinnin tarve ja rituaalit, joustamattomuus
  • usein pyrkivät kontrolloimaan ympäristöä ja tilannetta suojellakseen itseään kuormittumiselta, pystyäkseen ennakoimaan tilannetta paremmin ja tehdäkseen siitä vähemmän uhkaavan
  • saattavat vaatia aina saman lautasen, saman lusikan, saman istumapaikan ja samat tietyt ruuat juuri tietyllä tavalla valmistettuna ja tarjoiltuna
  • mikäli rutiinit muuttuvat tai rituaalit eivät mahdollistu, voi seurauksena olla hyvinkin häiritsevää tai sopimatonta käyttäytymistä
  • Siirtymätilanteet
  • siirtymät usein haasteellisia ja ruokailu on niitä täynnä: toisesta toiminnasta ruokailuun, ruuasta toiseen, koostumuksesta toiseen, suullisesta toiseen
  • voi kestää useampia päiviä/viikkoja, ennen kuin lapsi ymmärtää säännöt ja luonnolliset seuraamukset. pysyttele rauhallisena
  • mikäli lapsen ongelmallinen käyttäytyminen jatkuu pitkään, arvioi uudelleen ruokailutilanteen ilmapiiriä ja ympäristötekijöitä

Mieti erityisesti seuraavia kysymyksiä

  • Saako lapsi jokaisella aterialla ainakin yhtä suosikkiruokaansa?
  • Onko lapsen istuma-asento hyvä ja tuoli sekä pöytä lapselle sopivan kokoiset?
  • Onko ympäristö stressitön ja rentoutunut ilman painostusta syödä uusia ruokia?
  • Onko lapsen haasteet aistisäätelyssä huomioitu?
  • Onko lapsella mahdollisuus päättää ruokailu positiivisessa hengessä esim. pyytämällä lupaa poistua pöydästä tai näyttämällä kuvakorttia, joka tarkoittaa syömisen olevan valmista?

Ruokavalion laajentaminen

  • ruokia ei arvoteta! esim. jälkkärillä lahjominen arvottaa
  • ei ole erikseen aamiaisruokia, välipalaruokia, päivällisruokia: on vain ruokia, jolla on eri ravintoluokka ja erilaiset sensoriset ominaisuudet
  • herkut ovat usein helposti syötäviä ja tarjoavat sopivia aistimuksia, sipsit, raksut, vanukkaat jne.
  • määritä turvaruokien ominaisuudet ja tarjoa ensimmäisiksi uusiksi ruoka-aineiksi vastaavilla ominaisuuksilla olevia – koostumus, väri, muoto, haju, maku
  • älä kuitenkaan koske turvaruokiin, ettei lapsi tiputa niitä pois ruokavaliosta
  • usein ensimmäisiä ruokavalioon saatavia ruokia ovat ruuat, joita lapsi on joskus aiemmin syönyt, mutta sittemmin pudottanut valikoimastaan
  • pienen pieniä muutoksia, maku, muoto, väri
  • älä huijaa tai piilota ruokia!
  • usein hyvin hidasta, kärsivällisyyttä

SYÖMISEN PORTAAT
Askeleittain kohti uusia ruokia
6 porrasta, 32 askelta

1. Sietää: samassa huoneessa, pöydässä, lähempänä, lautasella, kaukana, lautasella edessä

2. Toimii: auttaa valmisteluissa, sekoittaa välineellä/kaataa, käyttää ottimia ja ottaa lautaselle

3. Haistaa: huoneessa, pöydässä, suoraan edessä, haistelee – 80% mausta on oikeasti hajua!

4. Koskettaa: sormenpäällä, koko kädellä, rinnalla/kaulalla, pään päällä, leualla /poskella, nenällä, huulilla, hampailla, kielen kärjellä, koko kielellä

5. Maistaa: nuolaisee, maistaa pienen palan ja sylkee pois; haukkaa paloja, pitää hetken suussa ja sylkee pois; haukkaa paloja, pureskelee ja sylkee pois; pureskelee ja osin nielee; pureskelee ja nielaisee juoman kanssa, puresekelee ja nielee

6. Syö

Ruokavalion laajentaminen
Food Chaining “ruokien ketjuttaminen”

  • määrittele tarkasti lapsen syömien ruokien ominaisuudet
  • lähde laajentamaan asteittain tutuista ruuista käsin
  • ruokavalio lähtee usein laajenemaan ensin herkuista, tämä ei ole pahasta
  • jos jokin sopiva kastike/mauste, sen avulla saadaan usein helposti laajennettua

Macin ranskalaiset -> vastaavat pakasteranskalaiset -> erimuotoiset pakasteranskalaiset -> kuorelliset pakasteranskalaiset – > juustoranskalaiset – > paistetut perunat

  • ketjuista voi tulla pitkiäkin
  • muutokset usein hyvin pieniä
  • jos etenemistä ei tapahdu, peruuta taaksepäin ketjussa ja mieti, olivatko muutokset liian suuria
  • laajeneminen voi tapahtua ketjussa myös ns. sivulle: juustoranskalaiset – itse tehdyt juuresranskalaiset – höyrrytetyt juurestikut – tuoreet juurestikut – tuoreet kasvistikut

KUNTOUTUS

  • syömisvaikeuksien kuntoutus muotoutuu taustalla vaikuttavien syiden pohjalta
  • varhainen puuttuminen!!!
  • tiimityötä: vanhemmat, päivähoito, kotipalvelu, sosiaaliohjaus, lääkäri, terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti

SI-terapian yleiset tavoitteet

Syömisessä tavoitteena

1. taitojen kehitys
2. kokemukset ja aistimukset laajalti erilaisista ruuista
3. siirtyminen ylöspäin syömisen portailla ja askelissa  (ruokavalikoiman laajetessa portaiden alimmilla tasoilla, aiemmat ruuat siirtyvät yleensä portaikossa ylöspäin

  • jos syömispulman taustalla ns. puhdas aistisäätelyongelma, korjaantuu usein ihan yleisellä si-terapialla ja vanhempien ohjauksella

Terapiatunti

  • 15-30 min. jäsentäviä toimintoja, jotta mm vireystila sopiva (proprioseptiikkaa)
  • kasvojen alueella proprioseptiikkaa ja syvätuntoa (hieronta, vibrat jne)
  • suun sisälle proprioseptiikkaa ja syvätuntoa (hieronta, purulelut jne)
  • vasta lopuksi syömistä (muista askeleet ja hierarkia), leikin kautta
  • lopuksi tarvittaessa rauhoittavia toimintoja

Syöminen terapiassa

  • valitse 7-14 eri ruokaa (alkuun 7-9, lisää vähitellen)
  • huomioi allergiat ja muut rajoitteet
  • huomioi lapsen oraalimotoriset taidot
  • huomioi lapsen sensoriset mieltymykset/kyky sietää erilaisia aistimuksia
  • 1 proteiini, 1 tärkkelys/hiilari, 1 hedelmä/vihannes + kaloripitoinen juoma
  • 1 kova mutusteltava, 1 suuhun sulava/muussautuva + 1 sose
  • linkitä jokainen ruoka edeltävään ja seuraavaan sen sensoristen ominaisuuksien perusteella (väri, muoto, koko, maku, koostumus, lämpötila)
  • pidä ruuat samoina ensimmäiset kolme kertaa, sitten vaihda 25-50% ruuista
  • aloita lapselle tutuista ja turvallisista ruuista
  • lopetus sitkeään ja/tai makeaan ruokaan
  • sitkeät vaativat voimaa pureskeluun ja voivat siten uuvuttaa lapsen kesken kaiken
  • makeat ruuat sammuttavat luonnostaan ruokahalua ja siten tarjotaan viimeisenä
  • viimeiseksi juotavaa, juominen sammuttaa usein lapsilta ruokahalun, joten siten vasta viimeiseksi
  • pieniä muutoksia, aluksi esim kaikki ruuat samaa väriä
  • sensoriselta kannalta kuivat, rapeat ja kovat ruuat ovat turvallisimpia
  • vaikeita ovat yleensä märät, limaiset, muussautuvat ruuat sekä ruuat joiden koostumus muuttuu syödessä huomattavasti
  • yleensä kannattaa laittaa alkuun helppoja ruokia, sitten joka toinen helpompi ja vaikeampi

SYÖMISVAIKEUKSIEN SYITÄ

  • kipu, refluksi, allergiat, ummetus, suolistopulmat
  • toimenpiteet suun ja nielun alueelle, usein erityisesti keskosilla
  • motoriikan ja oraalimotoriikan vaikeudet
  • suun ja hampaiden terveysongelmat
  • aistisäätelyn ongelmat
  • vuorovaikutusongelmat
  • ympäristö
  • 3-10 % taustalla puhtaasti vuorovaikutuksen/ympäristön/käyttäytymisen ongelmat,
  • 90-97 %taustalla ensisijaisesti motoriset tai sensoriset vaikeudet tai sairaudet
  • tutkimusten mukaan lieviä syömisvaikeuksia on jopa 25.40 % tyypillisesti kehittyvillä lapsilla
  • 80 %:lla kroonisesti sairaista tai kehityshäiriöisistä lapsista
  • syömishäiriö 3 – 10 % lapsista
  • neuropsykiatrisesti oireilevista lapsista suurimmalla osalla vaikeuksia syömisessä ja aistisäätelyssä
  • jopa 80 %:lla lapsista, joilla syömisvaikeuksia, on pulmia aistisäätelyssä

Motoriikan vaikeudet ja syöminen

Kehonhallinta: Tukeva ja hallittu istuma-asento mahdollista

  • käsien yhteistyön
  • käsi-suu -koordinaation
  • ruuan hienomotorisen käsittelyn ja tunnustelun
  • vapauttaa leuan ja kielen liikkumaan vapaammin pureskeltaessa

Silmän ja käden yhteistyö, käden ja suun yhteistyö

  • sormiruokailu
  • ruokavälineiden käyttäminen

Motorinen suunnittelu

ORAALIMOTORIIKKA

Oraallimotoristen taitojen kehityksellä on yhteys lapsen kokonaismotoriikkaan

  • vartalon keskeisten osien hallinta kehittyy ensin (pää ja vartalo), myöhemmin ääreisosien
  • stabiliteetin kehittyminen mahdollistaa liikkeiden hallinnan ja säätelyn ja sitä kautta ääreisosien hallinnan (pään hallinta, leuan liikkeiden hallinta – huulten, poskien ja kielen liikkeiden hallinta ja koordinointi)

Puheterapeutin vastuulla yleensä

  • turvallinen nieleminen
  • oraalimotoriset taidot
  • sensoriikan tukeminen suun alueella
  • syömistekniikka ja -taidot
  • mukijuomisen ohjaaminen

Puheterapeutin tarvetta mietittävä:

  • osaako lapsi sylkeä/työntää tai ottaa sormin ruokaa pois suusta halutessaan (turvallisuustekijä)?
  • yskiikö tai yökkäileekö lapsi syödessään ja juodessaan?
  • jemmaako lapsi ruokaa poskiin?
  • työntääkö hän suun liian täyteen?
  • osaako lapsi syödä eri koostumuksia?

Puheterapeutti syömistaitoja arvioimassa:

  • vauvaikäisen imemisen arviointi riippuu iästä
  • lusikkaruokailu: avaako lapsi suun, kun lusikka lähestyy, osaako lapsi tyhjentää lusikan huuliolla, osaako lapsi käsitellä ruokaa suussa, osaako lapsi kuljettaa soseen/ruuan nieltäväksi
  • haukkaako lapsi paloja, osaako viedä palan kieleltä hampaiden väliin, osaako siirtää boluksen keskilinjan yli
  • mikä on syömismalli: imeminen, mutustelu, orastava pureskelu, kehittynyt pureskelu
  • milla perusteella lapsi valikoi ruokia

AISTISÄÄTELY JA SYÖMINEN

  • aistisäätelyn häiriöt: ylireagointi, alireagointi, aistihakuisuus
  • syöminen on sensorisesti vaativimpia
  • kkun lapsi reagoi yliherkästi aistimuksiin, suurimmat pulmat tulevat esiin juuri suun ja syömisen alueella

AISTISÄÄTELYHÄIRIÖ SYÖMISVAIKEUKSIEN TAUSTALLA

  • ruoka-allergisilla lapsilla keskimääräistä useammin aistisäätelyhäiriö
  • aistisäätelyhäiriöisillä keskimääräistä useammin allergioita
  • refluksilapsilla keskimääräistä useammin allergioita ja aistisäätelyhäiriöita
  • kroonisilla ummettajilla usein taustalla myös aistisäätelyhäiriö
  • keskostaustaisilla keskimääräistä useammin aistisäätelyhäiriö
  • neuropsykiatrisesti oireilevilla lapsilla usein aistisäätelyhäiriöitä
  • autismikirjon lapsista 30-50 % suoliston ongelmia
  • usein pulmia ollut jo imetyksen kanssa, viimeistään kiinteisiin siirryttäessä

Aistisäätely ja imetys

  • aistisäätelyn vaikeudet tuovat usein pulmia imetykseen
  • jos imetyksessä on hankaluuksia, on tärkeää sulkea pois ensin muut
  • imetystilanne ja syöminen tarjoavat vauvalle aistimusten tulvan, jota vauvan voi olla vaikea käsitellä
  • imetystilanteessa tulisi huomioida vauvan aistisäätely
  • yleisesti ärsykkeiden vähentäminen ja vauvan rauhoittaminen ennen syömistä ovat toimivia ohjeita
  • äidin aistisäätelyt
  • osa vauvoista rauhoittuu ainoastaan rinnalle ja olisivat siinä jatkuvasti

Yliherkkä reagointi aistimuksille

  • herkkyys ruuan lämpötilalle
  • herkkä makuaisti, huomaa pienimmätkin muutokset
  • herkkyys tuoksuille ja hajuille
  • välttelee koskemasta ruokaan
  • herkkyys ruuan koostumukselle
  • herkkä yökkäysrefleksi
  • ei vie sormia eikä tavaroita suuhun

Aliherkkä reagointi aistimuksille

  • voi syödä vahingossa liian kuumaa
  • mauilla ei väliä, suosii voimakkaita makuja
  • tunkee suun eusin liian täyteen
  • kuolaa
  • syö sotkuisesti
  • puutteellinen yökkäysrefleksi
  • vie sormia ja tavaroita suuhun normaalia pidempään

Taustalla

  • ruokailut saattavat saada lapsen hyvin ahdistuneeksi
  • yleensä haluttomia maistamaan uusia ruokia, hyvin epäluuloisia
  • lapsi saattaa irvistellä, yökkiä, kakoa, sylkeä tai oksentaa tullessaan painostetuksi maistamaan uutta ruokaa
  • haluavat usein ruuat erillään toisistaan, eivät saa olla kosketuksissa toisiinsa
  • ruokailut usein hyvin stressaavia niin lapselle itselleen kuin huoltajillekin
  • rajoittaa sosiaalisia tilanteita ja osallistumista
  • usein opitut tavat ja käyttäytymismallit saattavat jäädä käyttöön, vaikka säätelyhäiriö olisikin jo lieventynyt, myös vanhemmilla

myös muilla aistimuksilla merkitystä

  • näkö: ruuan värit, muoto ja sen muuttuminen, ympäristö
  • kuulo: pureskellessa ja syödessä kuuluvat äänet, muiden ruokailijoiden tuottamat äänet, muut ympäristön äänet
  • liike- ja tasapainoaisti: liikehakuisuus, kehon hallinta
  • viskeraalinen aisti: ruuansulatuksen aiheuttamat aistimukset, nälän/janon/kylläisyyden aistiminen

Istuma-asento

  • tarkista aina lapsen istuma-asento
  • 90-90-90, keho keskilinjassa, tuki jalkojen alla, pöytä sopivalla korkeudella, navan ja rinnan puolivälissä
  • liukuestettä pepun alle
  • tarvittaessa sivutukea tyynyillä
  • lapsen tulee istua tuolilla sen verran edessä, että polvet tulevat selvästi yli reunan ja jalat mahtuvat mukavasti koukistumaan

Ruokailutilanteen jäsentäminen

  • ennakointi ja struktuuri
  • ruokailun säännöt
  • tasapaino rutiinien ja vaihtelun välillä
  • kuvitettu päiväjärjestys
  • 5 ateriaa päivässä, max 15-30 min
  • ennen ruokailua jäsentäviä rauhoittavia/herätteleviä toimintoja
  • ennakointi – > käsien pesu -> pöytään
  • ruokaa otetaan itse (ikä huomioiden) tarjolla olevista vaihtoehdoista
  • aikuisen tehtävä: mitä, missä, milloin ruokaa on tarjolla
  • lapsen tehtävä: mitä ja kuinka paljon syö
  • aina tarjolla 1-2 ruokaa, joita lapsi varmasti syö (kierrätä näitä)
  • jatka sitkeästi uusien ruokien tarjoamista
  • ruokaan saa koskea sormin
  • lupa sylkeä ruoka pois suusta (opeteltava sopiva tapa, esim. lautasliinaan)
  • älä tarjoa ruokia pakkauksistaan
  • ei painostusta eikä varsinkaan pakottamista
  • jos lääkkeet on pakotettava, tilanne on erotettava selkeästi ruokailusta
  • vähennä stressiä
  • tue aistisäätelyä
  • ymmärrä lapsen reaktioita
  • älä huijaa tai piilota uusia ruokia salaa ruokiin
  • ruuat erillään mikäli lapsi niin toivoo
  • muiden malli
  • säätele muutoksia: vain yksi pieni muutos kerrallaan, etene hitaasti
  • tarjoa uusia ruokia erillään ruokailuista
  • mikäli ruokavalio hyvin kapea, suosi uusina hyivä ravitsemusarvoiltaan

AISTISÄÄTELYN TUKEMINEN

Kasvojen hieronta

  • ohjaa perhettä tekemään kasvohieronta lapselle päivittäin, se vie aikaa vain minuutin
  • kasvojen hieronta tehdään joko istumalla lasta vastapäätä tai lapsi sylissä peilin edessä
  • hieronta tehdään napakalla otteella, jotta se tarjoaa syvätuntoaistimuksia
  • hierontaa tehdään kaksi kierrosta
  • hieronta rauhoittaa ja vähentää yliherkkää reagointia

Suun hieronta

  • sormella sivellään ikeniä pitkin rauhallisin vedoin (etusormella oikea puoli, peukalolla vasen puoli, muut sormet tukevat leukaa)
  • sormella voidaan myös kevyesti painella hampaiden purupintoja

Vibrat

  • tärinäaistimukset ovat yleensä tuntoyliherkillä hyvin siedettyjä ja rauhoittavia vähentäen yliherkkää reagointi aistimuksille
  • ne myös lisäävät tietoisuutta omasta kehosta ja suusta sekä sen toiminnasta
  • vibralla saadaan usein myös lievitettyä yliherkkää yökkäysrefleksiä
  • lasten sähköhammasharja: hampaiden pesussa mutta myös muutoin voidaan käyttää tärinäaistimuksia tuottamaan esim. poskille ja leualle
  • tärisevät purulelut ja vibrat
  • vibraan, puruleluihin sekä sähköhammasharjaan voi laittaa makuja soseista

Vinkkejä ruokailuun

  • nauti yhteisistä ruokahetkistä
  • tarkkaile lapsen reagoimista ympäristöön
  • miten istuu
  • oikeankokoiset ja sopivat ruokailuvälineet
  • ennen ruokailua: työntäminen, vetäminen, hyppiminen
  • anna lapsen katsella, haistella ja kosketella ruokia muulloinkin kuin ruoka-aikana
  • lapsi voi maalata jogurtilla, lisää myöhemmin murusia, ei ole syömispakkoa
  • puhu ja valmistele lasta erilaisiin tilalisuuksiin
  • anna lapsen syöttää sinulle ruokia, joista hän itse ei pidä
  • ota lapsen leikkeihin erialaisia materiaaleja, kuten hiekka- ja vesileikkejä, täriseviä leluja, itse tehtyä muovailuvahaa
  • tarjoa lapselle erirakenteisia ruokia pureskeltavaksi – paksuja, ohuita, rapeita, sitkeitä, joutuu pureksimaan eri tavoilla, voi jäsentää lapsen käyttäytymistä
  • tarjoa ikään sopivia leluja tai esineitä, joita lapsi voi kokeilla suuhunsa- erilaisia hammasharjoja, pillejä, puruleluja
  • anna lapsen maistella myös voimakkaan makuisia ruokia, kuumia ja kylmiä ruokia ja juomia
  • näytä lapselle mitä suussa tapahtuu: ensin se on kielen päällä, siirrän sen hampaisiin ja pureskele ja sitten siirrän sen takaisin kielen päälle ja nielaisen
  • anna lapselle peili, jonka avulla hän itse voi seurata mitä suussa tapahtuu
  • harjoitelkaa ruokailun liikkeitä vaikka lusikoimista hiekkalaatikolla tai vedessä
  • anna lapsen lapsen syöttää sinua sormillaan, lusikalla tai haarukalla

Harjoitus: Minun ruokaympyräni
Tavoite
Tavoitteena on laajentaa lapsen ruokavaliota niin, että lapsi osallistuu sen suunnitteluun.
Ohje
Piirtäkää lapsen ruokaympyrä, johon tulee kaksi sisäkkäistä ympyrää. Voitte halutessanne käyttää
myös valmista pohjaa (tulostettava pdf löytyy harjoituksesta).
Kirjatkaa keskimmäiseen ympyrään ruoka-aineita, jotka jo kuuluvat lapsen ruokavalioon.
Kirjoittakaa sitten ulompaan ympyrään, mitä lapsi haluaisi oppia syömään.
Kirjatkaa lopuksi tavoitelaatikkoon, mitä ruoka-ainetta lapsi voisi maistaa ensimmäisenä.
Harjoitelkaa maistamista vähitellen suunnitelman mukaisesti.
Voitte ensin tutkia maisteltavana olevaa ruokaa.
• Miltä se näyttää?
• Miltä se tuntuu sormissa?
• Miltä se tuntuu, jos sitä käyttää huulilla?
Edetkää vähitellen maistamiseen.
Anna lapselle paljon myönteistä palautetta harjoittelun eri vaiheissa. Kehu myös yrittämisestä.
Kokeile ja havainnoi
• Saitteko lapselle jonkin uuden maun ruokavalioon?
• Yllättikö jokin asia harjoittelussa?
• Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut?
• Olisiko tarpeen kokeilla jotain toista harjoitusta?

Harjoitus: Makuraati
Tavoite
Tavoitteena on rohkaista lasta maistamaan uusia makuja ja koostumuksia. Harjoittelun kautta lapsen ruokavalio voi laajentua.
Ohje
Suunnitelkaa päivä ja aika, jolloin makuraati järjestetään.
Valitkaa maisteltavaksi 3–5 ruoka-ainetta kerrallaan. Voitte pitää makuraatia teemoittain. Teemoja voivat olla esimerkiksi kasvikset,
hedelmät ja viljatuotteet. Voitte halutessanne edetä myös ilman teemaa.
Uusien makujen lisäksi on mukana aina hyvä olla myös 1–2 tuttua, lapselle mieluisaa makua.
Piirtäkää itse tai tulostakaa arviointilomakkeet (pdf).
Laittakaa jokaiselle osallistujalle pienet palat maisteltavia ruoka-aineita lautaselle. Tavoitteena on, että kaikki maistavat edes ihan vähän
jokaista. Jos lapsi ei ensimmäisillä kerroilla kannustuksesta huolimatta uskalla maistaa, näytä mallia.
Ruoka-aineita maistetaan yksi kerrallaan. Niiden ominaisuuksia arvioidaan hymynaamoilla tai numeroilla.
Lopuksi valitaan paras ruoka-aine voittajaksi.
Keskustelkaa yhdessä, oliko makuraadissa joitain sellaista ruoka-aineita, joita voisi käyttää ruoanlaitossa jatkossa.
Makuraadin voi pitää esimerkiksi kerran viikossa tai kuukaudessa

MAKU – miltä maistuu?
KOOSTUMUS – miltä tuntuu suussa?
HAJU – miltä tuoksuu?
ULKONÄKÖ – miltä näyttää?
PISTEET 1-5

Vastaa

Vieritä ylös