Ruokavalion laajentaminen

Alkutilanne

  • Usein ensimmäisiä ruokavalioon saatavia ruokia ovat ruoat, joita lapsi on joskus aiemmin syönyt, mutta sittemmin pudottanut valikoimastaan
  • Pienen pieniä muutoksia (maku, muoto, väri)
  • Älä huijaa tai piilota ruokia!
  • Usein hyvin hidasta, kärsivällisyyttä!
  • Ruokia ei arvoteta! Esim. jälkkärillä lahjominen arvottaa
  • •Ei ole erikseen aamiaisruokia, välipalaruokia, päivällisruokia: on vain ruokia, joilla on eri ravintoluokka ja erilaiset sensoriset ominaisuudet
  • Herkut ovat usein helposti syötäviä ja tarjoavat sopivia aistimuksia (sipsit, raksut,vanukkaat jne.)
  • •Määritä turvaruokien ominaisuudet ja tarjoa ensimmäisiksi uusiksi ruoka-aineiksi vastaavilla ominaisuuksilla olevia (koostumus, väri, muoto, haju, maku)
  • •Älä kuitenkaan koske turvaruokiin! (ettei lapsi tiputa niitä pois ruokavaliosta)

Lapsen erilainen tapa aistia hajuja ja makuja

Osa lapsista saattaa vältellä voimakkaanhajuisia tai hyvin mausteisia tai karkearakenteisia ruo- kia. Lapsi voi olla hyvin tarkka myös siitä, millai- nen ruuan tarjoilulämpötila on. Voimakkaat maut miellyttävät joitakin lapsia.

  • Lasta ei saa pakottaa syömään epämiellyttävänä kokemaansa ruokaa.
  • Jos lapsi välttelee karkeampaan ruokaan siir- tymistä, lisää ruuan karkeusastetta vähitellen. Lisää esimerkiksi jugurttiin keksinmurusia.
  • Anna lapsen imeä pillillä paksua juomaa tai pureskella/imeä jotain ruoka-ainetta ennen var- sinaisen aterian syömistä. Tällaiset voimakkaat niin sanotut syvätuntoaistimukset ennen ruo- kailua saattavat helpottaa muun ruuan syömistä.
  • Ota huomioon lapsen mieltymyksiä. Monet lap- set haluavat pitää eri ruokalajit lautasella toisis- taan erillään. Kurkku- tai paprikaviipaleet mais- tuvat ehkä paremmilta erikseen syötynä kuin salaattiin sekoitettuna. Lapsen mielestä esimer- kiksi kasvikset voivat olla raakana maukkaam- pia kuin kypsennettynä.
  • On tärkeää, että lapselle tarjotaan monipuo- lisesti erilaisia ruokia ja lisätään uusia ruokia vähitellen. Makumieltymykset muuttuvat usein maisteluiden ja tottumisen myötä.
  • Jos lapsi nauttii ruuan voimakkaista mauista, voit lisätä lapsen lempimaustetta niihinkin ruo- kiin, joissa sitä ei normaalisti käytettäisi. Näin voit helpottaa uusien ruokien kokeilua ja laajen- taa lapsen ruokavalikoimaa.

SOS Feeding – Syömisen portaat

  • Askeleittain kohti uusia ruokia
  • 6 porrasta, 32 askelta
  • 1) Sietää: samassa huoneessa, pöydässä, lähempänä, lautasella kaukana, lautasella edessä
  • 2) Toimii: auttaa valmisteluissa, sekoittaa välineellä/kaataa,
  • käyttää ottimia ja ottaa lautaselle
  • 3) Haistaa: huoneessa, pöydässä, suoraan edessä, haistelee
  • 80% mausta on oikeasti hajua!
  • 4) Koskettaa: sormenpäällä, koko kädellä, rinnalla/kaulalla,
  • pään päällä, leualla/poskella, nenällä, huulilla, hampailla,
  • kielen kärjellä, koko kielellä
  • 5) Maistaa: nuolaisee; maistaa pienen palan ja sylkee pois;
  • haukkaa paloja, pitää hetken suussa ja sylkee pois; haukkaa
  • paloja, pureskelee ja sylkee pois; pureskelee ja osin nielee;
  • pureskelee ja nielee juoman kanssa, pureskelee ja nielee
  • 6) Syö

Ruokavalion laajentaminen

Food Chaining, ”ruokien ketjuttaminen”
– Määrittele tarkasti lapsen syömien ruokien ominaisuudet
– Lähde laajentamaan asteittain tutuista ruoista käsin
– Ruokavalio lähtee usein laajenemaan ensin herkuista, tämä ei ole pahasta
– jos jokin sopiva kastike/mauste, sen avulla usein saadaan helposti laajennettua

  • Ketjuista voi tulla pitkiäkin
  • Muutokset usein hyvin pieniä
  • Jos etenemistä ei tapahdu, peruuta taaksepäin ketjussa ja mieti olivatko muutokset liian suuria
  • Laajeneminen voi tapahtua ketjussa myös ns. sivulle
    • Juuresranskalaiset – itse tehdyt juuresranskalaiset – höyrytetyt juurestikut – tuoreet juurestikut – tuoreet kasvistikut

Ohjaaminen

Syömisessä tavoitteena:
1) taitojen kehitys
2) kokemukset ja aistimukset laajalti erilaisista ruoista
3) siirtyminen ylöspäin syömisen ”portailla ja askelissa” (ruokavalikoiman laajetessa portaiden alimmilla
tasoilla, aiemmat ruoat siirtyvät yleensä samalla portaikossa ylöspäin)
•Eteneminen hidasta, kärsivällisyyttä!
•Vanhempien ohjaus ensiarvoisen tärkeää

•Jos syömispulman taustalla ns. puhdas aistisäätelyongelma, korjaantuu se usein ihan yleisellä si-terapialla sisältäen vanhempien ohjauksen

  • Terapiatunti:
  • 15-30 min jäsentäviä toimintoja, jotta mm. vireystila sopiva (proprioseptiikkaa)
  • Kasvojen alueelle proprioseptiikkaa ja syvätuntoa (hieronta, vibrat jne.)
  • Suun sisälle proprioseptiikkaa ja syvätuntoa (hieronta, purulelut jne.)
  • Vasta lopuksi syömistä (muista askeleet ja hierarkia), leikin kautta
  • Lopuksi tarvittaessa rauhoittavia toimintoja

Syöminen terapiassa

  • Valitse 7-14 eri ruokaa (alkuun 7-9, lisää vähitellen)
  • Huomioi allergiat ja muut rajoitteet!
  • Huomioi lapsen oraalimotoriset taidot!
  • Huomioi lapsen sensoriset mieltymykset/kyky sietää erilaisia aistimuksia!
  • 1 proteiini, 1 tärkkelys/hiilari, 1 hedelmä/vihannes + 1 kaloripitoinen juoma
  • 1 kova mutusteltava, 1 suuhun sulava/muussautuva + 1 sose
  • Linkitä jokainen ruoka edeltävään ja seuraavaan sen sensoristen ominaisuuksien perusteella (väri,
    muoto, koko, maku, koostumus, lämpötila)
  • Pidä ruoat samoina ensimmäiset kolme kertaa, sitten vaihda 25-50% ruoista
  • Aloita lapselle tutuista ja turvallisista ruoista
    • Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja voi kokea onnistuvansa
    • Auttaa lasta pääsemään alkuun syömisessä
    • Samalla ruoka, johon voi palata, jos tarvetta
  • Lopetus sitkeään ja/tai makeaan ruokaan
    • Sitkeät ruoat vaativat voimaa pureskeluun ja voivat siten uuvuttaa lapsen kesken kaiken, mikäli tarjotaan aiemmin
    • Makeat ruoat sammuttavat luonnostaan ruokahalua ja siten tarjotaan viimeisenä
  • Viimeiseksi juotavaa
    • Juominen sammuttaa usein helposti lapsilta ruokahalun, joten siten vasta viimeiseksi
  • Eteneminen hidasta – kärsivällisyyttä!
  • Aluksi muutosten tulee olla mahdollisimman pieniä ja hitaita, ruoilla mahdollisimman monta yhdistävää tekijää
  • Aluksi esim. kaikki ruoat saman värisiä
  • Sensoriselta kannalta kuivat, rapeat ruoat sekä kovat mutusteltavat ovat ”turvallisimpia”
  • Vaikeita ovat yleensä märät, limaiset ja muussautuvat ruoat sekä ruoat joiden koostumus muuttuu syödessä huomattavasti
  • Yleensä kannattaa laittaa alkuun lapselle ”helppoja” ruokia ja sitten joka toinen helpompi ja vaikeampi

Vastaa

Vieritä ylös