Ruokailutaidon opettelu

Lähtökohta

Harjoittelu

  • ruokailutaitojen harjoittelu muotoutuu taustalla vaikuttavien syiden pohjalta
  • tärkeää puuttua varhain syömishaasteisiin
  • harjoittelussa mukana lapsen lähellä toimivat aikuiset

Harjoittelun tavoitteena

1. taitojen kehitys
2. kokemukset ja aistimukset laajalti erilaisista ruuista
3. siirtyminen ylöspäin syömisen portailla ja askelissa  (ruokavalikoiman laajetessa portaiden alimmilla tasoilla, aiemmat ruuat siirtyvät yleensä portaikossa ylöspäin

  • jos syömispulman taustalla ns. puhdas aistisäätelyongelma, korjaantuu usein ihan yleisellä si-terapialla ja vanhempien ohjauksella

Motoriikan vaikeudet ja syöminen

Kehonhallinta: Tukeva ja hallittu istuma-asento mahdollista

  • käsien yhteistyön
  • käsi-suu -koordinaation
  • ruuan hienomotorisen käsittelyn ja tunnustelun
  • vapauttaa leuan ja kielen liikkumaan vapaammin pureskeltaessa

Silmän ja käden yhteistyö, käden ja suun yhteistyö

  • sormiruokailu
  • ruokavälineiden käyttäminen

Motorinen suunnittelu

ORAALIMOTORIIKKA

Oraallimotoristen taitojen kehityksellä on yhteys lapsen kokonaismotoriikkaan

  • vartalon keskeisten osien hallinta kehittyy ensin (pää ja vartalo), myöhemmin ääreisosien
  • stabiliteetin kehittyminen mahdollistaa liikkeiden hallinnan ja säätelyn ja sitä kautta ääreisosien hallinnan (pään hallinta, leuan liikkeiden hallinta – huulten, poskien ja kielen liikkeiden hallinta ja koordinointi)

Istuma-asento

  • tarkista aina lapsen istuma-asento
  • 90-90-90, keho keskilinjassa, tuki jalkojen alla, pöytä sopivalla korkeudella, navan ja rinnan puolivälissä
  • liukuestettä pepun alle
  • tarvittaessa sivutukea tyynyillä
  • lapsen tulee istua tuolilla sen verran edessä, että polvet tulevat selvästi yli reunan ja jalat mahtuvat mukavasti koukistumaan

Aistisäätelyn vaikeudet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:

  1. Aistitiedon säätelyn vaikeuksiin kuuluvat aistiyliherkkyys, aistialiherkkyys ja aistimushakuisuus. Aistiyliherkkä reagoi pieniinkin ärsykkeisiin. Jos kello raksuttaa vieressä, vaatteen sauma painaa tai sukka on vinossa, voi olla vaikea keskittyä muuhun. Aistialiherkät eivät välttämättä huomaa, että suihkun vesi on tulikuumaa. Aistimushakuiset kaipaavat vahvoja, usein syvätuntoaistimuksia, jotka jäsentävät oloa. Tällaisia ovat esimerkiksi halauksesta tuleva puristus.
  2. Toisen kategorian muodostavat aistitiedon erotteluvaikeudet, esimerkiksi hahmotusvaikeudet. Henkilöllä voi olla vaikeuksia hahmottaa äänen korkeutta tai suuntaa, ja oireita voi olla myös haju- tai tuntoaistin puolella.
  3. Kolmanteen ryhmään kuuluvat aistipohjaiset motoriikan vaikeudet, jolloin kehon hallinnassa on haasteita. Se voi näkyä esimerkiksi tasapainovaikeuksina.

AISTISÄÄTELY JA SYÖMINEN

  • aistisäätelyn häiriöt: ylireagointi, alireagointi, aistihakuisuus
  • syöminen on sensorisesti vaativimpia
  • kun lapsi reagoi yliherkästi aistimuksiin, suurimmat pulmat tulevat esiin juuri suun ja syömisen alueella

Aistisäätely ja imetys

  • aistisäätelyn vaikeudet tuovat usein pulmia imetykseen
  • jos imetyksessä on hankaluuksia, on tärkeää sulkea pois ensin muut
  • imetystilanne ja syöminen tarjoavat vauvalle aistimusten tulvan, jota vauvan voi olla vaikea käsitellä
  • imetystilanteessa tulisi huomioida vauvan aistisäätely
  • yleisesti ärsykkeiden vähentäminen ja vauvan rauhoittaminen ennen syömistä ovat toimivia ohjeita
  • äidin aistisäätelyt
  • osa vauvoista rauhoittuu ainoastaan rinnalle ja olisivat siinä jatkuvasti

Yliherkkä reagointi aistimuksille

  • herkkyys ruuan lämpötilalle
  • herkkä makuaisti, huomaa pienimmätkin muutokset
  • herkkyys tuoksuille ja hajuille
  • välttelee koskemasta ruokaan
  • herkkyys ruuan koostumukselle
  • herkkä yökkäysrefleksi
  • ei vie sormia eikä tavaroita suuhun
  • yliherkkyydessä suurimmat pulmat tulevat esiin juuri suun alueella ja syödessä
  • yliherkät ovat hyvin valikoivia, herkkiä ruuan lämpötilalle, koostumukselle, ulkonäölle ja maulle, huomaavat pienimmätkin muutokset tutussa ruuassa, yleensä herkkä yökkäysrefleksi, reagoivat voimakkaasti erilaisille tuoksuille ja hajuille, välttelevät usein koskemasta ruokaan, eivätkä vie sormiaan tai tavaroita suuhunsa vauva- ja taaperovaiheessa.

Aliherkkä reagointi aistimuksille

  • voi syödä vahingossa liian kuumaa
  • mauilla ei väliä, suosii voimakkaita makuja
  • tunkee suun eusin liian täyteen
  • kuolaa
  • syö sotkuisesti
  • puutteellinen yökkäysrefleksi
  • vie sormia ja tavaroita suuhun normaalia pidempään
  • alireagoivat lapset eivät ole kovin tarkkoja ruuan maun tai koostumuksen suhteen
  • voivat suosia voimakkaita makuja ja syödä joskus ruuaksi kelpaamattomia asioita, vievät sormia ja tavaroita suuhun normaalia pidempään, syödessään saattavat tunkea suunsa liian täyteen ruokaa, usein puutteellinen yökköysrefleksi, voivat kuolata vauvaiän jälkeenkin

Taustalla

  • ruokailut saattavat saada lapsen hyvin ahdistuneeksi
  • yleensä haluttomia maistamaan uusia ruokia, hyvin epäluuloisia
  • lapsi saattaa irvistellä, yökkiä, kakoa, sylkeä tai oksentaa tullessaan painostetuksi maistamaan uutta ruokaa
  • haluavat usein ruuat erillään toisistaan, eivät saa olla kosketuksissa toisiinsa
  • ruokailut usein hyvin stressaavia niin lapselle itselleen kuin huoltajillekin
  • rajoittaa sosiaalisia tilanteita ja osallistumista
  • usein opitut tavat ja käyttäytymismallit saattavat jäädä käyttöön, vaikka säätelyhäiriö olisikin jo lieventynyt, myös vanhemmilla

myös muilla aistimuksilla merkitystä

  • näkö: ruuan värit, muoto ja sen muuttuminen, ympäristö
  • kuulo: pureskellessa ja syödessä kuuluvat äänet, muiden ruokailijoiden tuottamat äänet, muut ympäristön äänet
  • liike- ja tasapainoaisti: liikehakuisuus, kehon hallinta
  • viskeraalinen aisti: ruuansulatuksen aiheuttamat aistimukset, nälän/janon/kylläisyyden aistiminen

Aistisäätelyn tukeminen

  • lapsen vireystila sopiva, riittävästi rentoutunut
  • ennen ruokailua voi tarjota aistisäätelyä tukevia ja keskushermostoa rauhoittavia toimintoja, esim. syvätuntoa tarjoavat toiminnat tai vastusta vastaan toimiminen (proprioseptiikka), esim. karhunhalaus tai painavien tavaroiden kantaminen voivat rauhoittaa lasta
  • ruokailuympäristön ärsykkeet, valot, äänet, värit jne. eivät saa kuormittaa
  • ylimääräisten ärsykkeiden poistaminen, tvä radio pois, valojen himmentäminen
  • istumiseen kaurapussi sylissä, jumppakuminauha tuolin jalkojen ympärille, aktiivityyny tuolilla, pillillä juominen, kovien ja rouskuvien ruokien syöminen aluksi jne

Kasvojen hieronta

  • ohjaa perhettä tekemään kasvohieronta lapselle päivittäin, se vie aikaa vain minuutin
  • kasvojen hieronta tehdään joko istumalla lasta vastapäätä tai lapsi sylissä peilin edessä
  • hieronta tehdään napakalla otteella, jotta se tarjoaa syvätuntoaistimuksia
  • hierontaa tehdään kaksi kierrosta
  • hieronta rauhoittaa ja vähentää yliherkkää reagointia

Suun hieronta

  • sormella sivellään ikeniä pitkin rauhallisin vedoin (etusormella oikea puoli, peukalolla vasen puoli, muut sormet tukevat leukaa)
  • sormella voidaan myös kevyesti painella hampaiden purupintoja

Vibrat

  • tärinäaistimukset ovat yleensä tuntoyliherkillä hyvin siedettyjä ja rauhoittavia vähentäen yliherkkää reagointi aistimuksille
  • ne myös lisäävät tietoisuutta omasta kehosta ja suusta sekä sen toiminnasta
  • vibralla saadaan usein myös lievitettyä yliherkkää yökkäysrefleksiä
  • lasten sähköhammasharja: hampaiden pesussa mutta myös muutoin voidaan käyttää tärinäaistimuksia tuottamaan esim. poskille ja leualle
  • tärisevät purulelut ja vibrat
  • vibraan, puruleluihin sekä sähköhammasharjaan voi laittaa makuja soseista
  • Rutiinit ja ennakointi
  • päiväjärjestys, josta näkyvät ruoka-ajat, myös välipalat
  • kuvitettu päiväjärjestys paras
  • lapsi mukaan valmistelemaan ruokaa ja kattamaan pöytää
  • ruokailujen välien tulisi olla 2-3 tuntia ja yhden ruokailun kesto 15-30 minuuttia
  • jos ruokailu jäänyt väliin eli lapsi ei ole syönyt mitään, voidaan rytmiä aikaistaa, mutta ylimääräisiä välipaloja ei suositella
  • ruokailu yhdessä muiden kanssa on neurokirjon lapsille tärkeää, saavat mallia
  • jokaisella aterialla tarjolla aina 1-2 ruokaa, joita lapsi varmasti syö – kierrätä niitä – skeä vähintään yksi hänelle vieraampi ruoka
  • uusien ruokien tarjoamista kannattaa jatkaa sitkeästi, se voi viedä pitkään ja vaatia kymmeniä tarjoilukertoja ja maistamisia. 

Ruokailutilanteen jäsentäminen

  • ruokailuun liittyy monia ja monenlaisia haasteita
  • suun alueen aistiherkkyyden voivat saada jonkin ruuan koostumuksen tuntumaan kerrassaan sietämättömältä
  • ruokailutilanteen sosiaalisuus voi olla sietämätön
  • lapsen oman toiminnan joustavuus ei riitä, ympäristöä täytyy mukauttaa
  • ehkä vain tiettyjä ruokia, ruoka-aineet erillää lautasellaan, lasta motivoidaan kokeilemaan
  • riittävästi aikaa ruokailuun
  • ruoka-aikojen säännöllisyys
  • astioista ja aterimista lähtevät äänet häiritsevät
  • eivät tunnu hyviltä kädessä
  • kuulosuojat tai korvatulpat
  • ennakointi ja struktuuri
  • ruokailun säännöt
  • tasapaino rutiinien ja vaihtelun välillä
  • kuvitettu päiväjärjestys
  • 5 ateriaa päivässä, max 15-30 min
  • ennen ruokailua jäsentäviä rauhoittavia/herätteleviä toimintoja
  • ennakointi – > käsien pesu -> pöytään
  • ruokaa otetaan itse (ikä huomioiden) tarjolla olevista vaihtoehdoista
  • aikuisen tehtävä: mitä, missä, milloin ruokaa on tarjolla
  • lapsen tehtävä: mitä ja kuinka paljon syö
  • aina tarjolla 1-2 ruokaa, joita lapsi varmasti syö (kierrätä näitä)
  • jatka sitkeästi uusien ruokien tarjoamista
  • ruokaan saa koskea sormin
  • lupa sylkeä ruoka pois suusta (opeteltava sopiva tapa, esim. lautasliinaan)
  • älä tarjoa ruokia pakkauksistaan
  • ei painostusta eikä varsinkaan pakottamista
  • jos lääkkeet on pakotettava, tilanne on erotettava selkeästi ruokailusta
  • vähennä stressiä
  • tue aistisäätelyä
  • ymmärrä lapsen reaktioita
  • älä huijaa tai piilota uusia ruokia salaa ruokiin
  • ruuat erillään mikäli lapsi niin toivoo
  • muiden malli
  • säätele muutoksia: vain yksi pieni muutos kerrallaan, etene hitaasti
  • tarjoa uusia ruokia erillään ruokailuista
  • mikäli ruokavalio hyvin kapea, suosi uusina hyivä ravitsemusarvoiltaan
  • ostetaan mieleisen tuntuinen ja värinen ruokailusetti
  • käsien motoriikan haasteet, voi olla vaikea käsitellä tavallista mukia tai lasia, samoin ruuan paloittelu hankalaa
  • nokkamuki tai pilli
  • ruuan määrän säännöstelyyn ehkä aikuisen apua
  • joskus tietyt säännöt hyviä, esim. keksilautasta ei saa syödä tyjäksi, toisen lautaselta ei saa mennä ottamaan ruokaa, kaksi kertaa voi hakea lisää ruokaa
  • myös ruuan haju voi häiritä
  • aikuisen ei tulisi pakottaa, vaan houkutella ruuan ääreen
  • maistamisesta palkkio
  • kunhan syö jotain -asenne, jos syö hyvin vähän
  • jos esim. kaksi ruokaa, tarjotaan uuden kokeilua jokaisella aterialla energiatarpeen vuoksi, aina tuttua turvaruokaa tarjolla
  • lääkärin lausunto voi auttaa selittämään ruokarajoittuneisuutta esim. päiväkodissa tai koulussa
  • lapsi tarvitsee polttoainetta kuin auto
  • ota sitten kun maistuu, sinun valintasi
  • tiettyä ruokaa esim pari kuukautta, sitten vaihdetaan
  • aikuisen joskus vaikea ymmärtää
  • vahvat maut, kuten tomaattikastike, juusto, erilaiset mausteet voivat olla ylitsepääsemättömiä – tai joku vahva maku voi olla mieluinen
  • lapsi voi syödä silliä ja sieniä, mutta ei riisiä tai pastaa
  • vitaminoidut nallekarkit, ehkä vain punaiset karkit kelpaavat
  • myös ruuan lämpötila on tärkeä – vahvoja aistimuksia hakeva lapsi voi ilman valvontaa syödä liian kuumaa ruokaa
  • aikuisen on hyvä hyväksyä oudot makumieltymykset, jos kyseisestä ruuasta ei ole haittaa
  • jos selittämättömiä vatsakipuja, ruokapäiväkirjan pitäminen voi auttaa löytämään sopivat ruuat
  • sopimaton ruoka voi olla syy ärtymykseen tai kiukustumiseen
  • sekoitetut ruuat voivat olla hankalia, esimerkiksi hedelmäjogurtti hedelmäpalojen vuoksi
  • samannäköinen tai sama koostumus voi auttaa, esim. lihapullat, perunapallot ja kananugetit
  • syvätuntoaistimus voi auttaa koostumukseltaan karkeamman ruuan syömisessä: esim pakun juoman juominen pillillä tai imeskeltävä tai pureskeltava ruoka voi antaa tällaisen aistimuksen
  • jos lapsella on todettu ruoka-aineherkkyyksiä, on tärkeää tuoda ne kaikkien tietoon – gluteeniton, laktoositon ja muu erityisruokavalio
  • erityisruokavaliota kannattaa kokeilla, jos lapsella vatsakipuja
  • ravitsemusterapeutin konsultointi, ammattilainen jolla kokemusta neurokirjon lasten ja nuorten syömispulmista
  • jos ruokavalio rajoittunut, pitää pitää huolta vitamiineista ja hivenaineista
  • joskus lapsi mieltyy vain yhteen pakkaukseen, tarjoile samasta pakkauksesta kaikki
  • Näin tuet lapsen itsesäätelyä: Ruokailuun liittyviä ohjeita sivu 150
  • tuoksuarkisto: pienet purkit, pumpulia, yrtit, kaali, nauris, sipuli, lanttu valkosipuli, omena, hieman kypsentämällä, jouluna appelsiini, mausteet, kaneli, kardemumma, vanilja,inkivääri neilikka
  • tuoksumuistot. kadonneet etiketit. tuoksuparit eli kaksi samanlaista purkkia, etsitään parit
  • tuoksun yhdistäminen kuvaan
  • kasvikset: erivärisiä kasviksia eri kulhoihin, lapset keräävät niitä lautaselle oman halunsa mukaan, aikuinen kyselee valitsitko numero ykkösen jne. miksi?
  • mysteeripussit. mitä sisällä kun ei näe
  • maistaminen: makea (sokeri, hunaja, vanukas, hunajameloni, nektariini, banaani), suolainen (suola, suolakurkku, suolapähkinä, perunalastu), hapan (maustamaton jogurtti tai piimä, sitruuna, puolukka), karvas (hyvin tumma suklaa, vahva vihreä tee ilman sokeria, greippi, rucola), umami (soijakastike, herkkusieni, kypsytetty juusto, kypsä tomaatti)
  • mistä tiedät että olet nälkäinen? kylläinen? – nälkä ja kylläisyysmittari vrt neuvokas perhe
  • tietoisen syömisen aistiharjoitus: miltä ruoka näyttää? miltä se tuntuu? miltä se tuoksuu? sitten saa viedä suuhun mutta ei vielä purra Miltä ruoka tuntuu kielen päällä? nyt voidaan puraista. miten ruoka muuttuu? kun nielaistu, millainen maku jäi suuhujn?

Ruokailuhetkien haasteet ja keinot

Ruuan mukuun, koostumukseen, hajuihin liittyviä haasteita

  • Ruoka ei maistu hyvältä
  • Ruoka tuntuu ällöttävältä
  • Muu aistieste, esim. hajut
  • suun alueen aistiherkkyyden voivat saada jonkin ruuan koostumuksen tuntumaan kerrassaan sietämättömältä
  • ruoka-aineet tulee olla lautasella erillään
  • Hyvin valikoiva maku, rajoittunut ruokavalio
  • Ylensyönti

Aistisäätely ja syöminen

  • taustalla usein suun alueen aistimusten käsittelyn ongelmia
  • aliherkästi reagoiva voi vaatia voimakkaan aistimuksen, tai reagoi yliherkästi
  • yliherkkyydessä suurimmat pulmat tulevat esiin juuri suun alueella ja syödessä
  • yliherkät ovat hyvin valikoivia, herkkiä ruuan lämpötilalle, koostumukselle, ulkonäölle ja maulle, huomaavat pienimmätkin muutokset tutussa ruuassa, yleensä herkkä yökkäysrefleksi, reagoivat voimakkaasti erilaisille tuoksuille ja hajuille, välttelevät usein koskemasta ruokaan, eivätkä vie sormiaan tai tavaroita suuhunsa vauva- ja taaperovaiheessa.
  • alireagoivat lapset eivät ole kovin tarkkoja ruuan maun tai koostumuksen suhteen
  • voivat suosia voimakkaita makuja ja syödä joskus ruuaksi kelpaamattomia asioita, vievät sormia ja tavaroita suuhun normaalia pidempään, syödessään saattavat tunkea suunsa liian täyteen ruokaa, usein puutteellinen yökköysrefleksi, voivat kuolata vauvaiän jälkeenkin

Lapsen erilainen tapa aistia hajuja ja makuja

Osa lapsista saattaa vältellä voimakkaanhajuisia tai hyvin mausteisia tai karkearakenteisia ruo- kia. Lapsi voi olla hyvin tarkka myös siitä, millai- nen ruuan tarjoilulämpötila on. Voimakkaat maut miellyttävät joitakin lapsia.

  • Lasta ei saa pakottaa syömään epämiellyttävänä kokemaansa ruokaa.
  • Jos lapsi välttelee karkeampaan ruokaan siir- tymistä, lisää ruuan karkeusastetta vähitellen. Lisää esimerkiksi jugurttiin keksinmurusia.
  • Anna lapsen imeä pillillä paksua juomaa tai pureskella/imeä jotain ruoka-ainetta ennen var- sinaisen aterian syömistä. Tällaiset voimakkaat niin sanotut syvätuntoaistimukset ennen ruo- kailua saattavat helpottaa muun ruuan syömistä.
  • Ota huomioon lapsen mieltymyksiä. Monet lap- set haluavat pitää eri ruokalajit lautasella toisis- taan erillään. Kurkku- tai paprikaviipaleet mais- tuvat ehkä paremmilta erikseen syötynä kuin salaattiin sekoitettuna. Lapsen mielestä esimer- kiksi kasvikset voivat olla raakana maukkaam- pia kuin kypsennettynä.
  • On tärkeää, että lapselle tarjotaan monipuo- lisesti erilaisia ruokia ja lisätään uusia ruokia vähitellen. Makumieltymykset muuttuvat usein maisteluiden ja tottumisen myötä.
  • Jos lapsi nauttii ruuan voimakkaista mauista, voit lisätä lapsen lempimaustetta niihinkin ruo- kiin, joissa sitä ei normaalisti käytettäisi. Näin voit helpottaa uusien ruokien kokeilua ja laajen- taa lapsen ruokavalikoimaa.

Vanhempien johdonmukaisuus tukee lapsen ruokailua

Ruokaan liittyvät liian monet vaihtoehdot saattavat tehdä lapsesta valikoivan ruuan suhteen. On tär- keää, että aikuinen ei lähde ”kaupankäyntiin” siitä, mitä syödään ja mitä ei. Näin aikuinen itsekin pää- see myöhemmin helpommalla, ja lapsi oppii syö- mään erilaisia ruokia.

  • Jos lapsi kieltäytyy syömästä perheen yhteistä ruokaa, rohkaise kuitenkin häntä maistamaan esimerkiksi tarjoamalla ruokaa pieni määrä ker- rallaan. Voit myös kannustaa lasta kehumalla, miten rohkea hän on uskaltaessaan maistaa hänelle uutta ruokaa.
  •  Jos lapsi yrittää saada päätäntävallan aikuiselta perheen ruokalistan määrittelemisessä, älä mene itse siihen mukaan. Vältä päivittäistä monenlais- ten vaihtoehtojen tarjoamista: ”Ottaisitko sitten mansikkajugurttia, muroja, vanukasta vai pii- rasta?” Ilmoita lapselle rauhallisesti ja suurem- paa numeroa tekemättä: ”Meillä on tänään ilta- palana jugurttia ja leipää”, tai anna lapsen valita kahdesta vaihtoehdosta: ”Otatko leivän päälle kinkkua vai juustoa?”
  • Jos lapsi ei suostu syömää nyhteistä ruokaa, ja jos hän selvästi haluaisi syödä vain mieliruokaa tai herkkupaloja, tee selväksi, mitä nyt on ruokana. Jos lapsi ei edelleenkään suostu syömään, tarjoa seuraavan kerran ruokaa seuraavan aterian yhteydessä. Huolehdi kuitenkin siitä, että lapsen lautasella on aina jotain sellaista ruokaa, jonka hän varmasti saa syötyä. Erityisen tärkeää tämä on aistiyliherkkien lasten kohdalla.
  • Perheessä voidaan sopia, että kerran päivässä tai kerran viikossa lapsi voi päättää, mitä on ruokalis- talla. Tästä sopimuksesta tulee myös pitää kiinni.
  • ruokapöydässä istuminen voi tuoda rauhattoman olon
  • syöminen erillään muista, istuintyyny
  • pieniä ruoka-annoksia yksi kerrallaan, jos ei jaksa istua pitkään pöydässä
  • tourette-lapsi voi saada tic-oireita, hän voi kokeilla, mikä sopii
  • ei kannata vastata joustamattomuudella
  • säännöllinen ruokarytmi tärkeää, silloin nälän negatiiviset tunteet harvemmin esiin
  • aktiiviselle lapselle voi antaa tehtäväksi pieniä asioita, kuten maitopurkin noutaminen, leipäkorin ojentaminen..
  • kodin ulkopuolella syömistä kannattaa harjoitella rauhallisessa paikassa
  • hyvät rajoitteet voivat toimia – jos ei syö, ei saa jälkiruokaa
  • toive pitää olla mahdollisuuksien rajoissa
  • ruokapöydässä voidaan opetella odottamisen taitoa
  • perheen myönteinen vuorovaikutus 

Ruokailuhetkien haasteet

Ruokailuhetken haasteet

  • käsien motoriikan haasteet, voi olla vaikea käsitellä tavallista mukia tai lasia, samoin ruuan paloittelu hankalaa
  • Äänimaailma häiritsee, astioiden kalina, puheen äänet, tilan kaiku jne.
  • Pakotetaan/ painostetaan syömään
  • Pakko ruokailla muiden lähellä
  • Rauhattomuus/ vaikeus istua
  • Juoma kaatuu
  • Liian lyhyt aika ruokailuun
  • apsen oman toiminnan joustavuus ei riitä, ympäristöä täytyy mukauttaa
  • ruokailutilanteen sosiaalisuus voi olla sietämätön
  • Kiirehtii pöydästä muiden mukana
  • Muu, mikä

Käyttäytymishaasteet ruokaillessa

  • haastavaa käyttäytymistä, sylkemistä, ruuan ja tavaroiden heittelemistä, kiljumista
  • iirtymät usein haasteellisia ja ruokailu on niitä täynnä: toisesta toiminnasta ruokailuun, ruuasta toiseen, koostumuksesta toiseen, suullisesta toiseen

Lapsen erila

Arki toimimaan

Yhteiset ruokailuhetket perheen kesken vahvista- vat keskinäistä yhteenkuuluvuudentunnetta.

Lapsi osallistuu usein mielellään myös ruuanlait- toon, jos aikuinen antaa siihen kannustavan mah- dollisuuden. Lapselle voi antaa ikätasoon sopivia tehtäviä. Hänet voi ottaa mukaan esimerkiksi pilk- komaan kurkkuja salaattiin tai kattamaan pöytää. Lapsi nauttii saadessaan auttaa, ja kun aikuinen osoittaa lapsen avun tärkeäksi.

Yhteisten sääntöjen sopiminen on tärkeää, jotta kaikkien olisi mukavaa ruokailla yhdessä.

Ruokailusta mukava hetki koko perheelle

  • Tee syömistilanne lapselle turvalliseksi ja miel- lyttäväksi yhteiseksi hetkeksi.
  • Suhtauduneutraalistiruokailuunjalapsenkäyt- täytymiseen. On tärkeää, ettei ruokailutilan- teesta synny valtataistelua. Lasta ei saa pakottaa syömään.
  • Säännöllisyys ja ennakoiminen on hyödyllistä myös ruokailuissa.
  • Anna tunnustusta hyvästä käyttäytymisestä: ”Ihanaa, kun tarjoat minulle leipää.”
  • Muista, että erityistä tukea tarvitseva lapsi tar- vitsee muita enemmän harjoittelua oppiakseen myös ruokailuun liittyviä tapoja ja sääntöjä.

Perheen säännöt ruokapöydässä

  • Mitkä ovat perheenne säännöt ruokailutilan- teessa? Kerro ne lapselle ja muista pitää itse sopimuksista kiinni.
  • Sovi lapsen kanssa, että kädet pestään ennen ruokailua ja kaikkia ruokia ainakin maistetaan. Sovi myös onko kännykän käyttö tai ohjelmien katselu sallittua ruokailun aikana.
  • Mieti, koskevatko samat ruokailusäännöt kaik- kia vai onko erityistä tukea tarvitsevalla lap- sella omia sääntöjä, jotka sisarukset hyväksyvät. Muista kuitenkin tasapuolisuus sisarusten kes- ken sääntöjen ja sopimusten suhteen.

Liikkuminen ruokailun aikana

Joillakin lapsilla on voimakas tarve olla liikkeessä, jolloin paikallaan pysyminen on vaikeaa. Tällöin istuminen pöydässä esimerkiksi niin kauan, että kaikki ovat syöneet, on liian vaativaa.

  • Keksi lapselle ruokailun lomaan jokin tehtävä, jossa voi liikkua sallitusti. Pyydä lasta hakemaan maitopurkki jääkaapista tai tarjoilemaan kai- kille jälkiruokaa
  • Helpota tuolilla istumista aktiivityynyn tai liu- kuesteen avulla.
  • Mieti, onko asiaan tarpeellista puuttua, jos ruo- kailu sujuu ja pöydässä on mukava tunnelma. Tällöin ei varmasti kannata kiinnittää huomiota esimerkiksi lapsen tapaan istua tai liikehtiä syö- dessään. Valitse ruokailulle sopiva ajankohta.
  • Ennakoi nälkää. Nälkä ja verensokerin lasku saattavat lisätä levottomuutta ja ärtyisyyttä.
  • Pidä huoli säännöllisestä ja terveellisestä ateriarytmistä.
  • Rajaa syöminen ruokapöydän ääreen ja ruoka- aikoihin, vältä ylimääräisiä välipaloja ennen ruokailua.
  • Huolehdi, että lapsi on aidosti nälkäinen ennen ruokailua.
  • Sijoita ruokailu selkeästi ennen tai jälkeen las- tenohjelmien.
  • Karsi ylimääräisiä ärsykkeitä ruokailun ajaksi. Poista ruokapöydältä tarpeettomat esineet, jotka saattavat viedä lapsen huomion pois syömisestä tai sulje toisessa huoneessa oleva TV, ettei se houkuttele poistumaan pöydästä kesken ruokai- lun.
  • Mieti lapsen istumapaikkaa: pitäisikö hänellä olla paikka, josta hän näkee koko huoneen ja ihmiset helposti, eikä sen vuoksi tarvitse kään- tyillä?

Vinkkejä ruokailuun

  • nauti yhteisistä ruokahetkistä
  • tarkkaile lapsen reagoimista ympäristöön
  • miten istuu
  • oikeankokoiset ja sopivat ruokailuvälineet
  • ennen ruokailua: työntäminen, vetäminen, hyppiminen
  • anna lapsen katsella, haistella ja kosketella ruokia muulloinkin kuin ruoka-aikana
  • lapsi voi maalata jogurtilla, lisää myöhemmin murusia, ei ole syömispakkoa
  • puhu ja valmistele lasta erilaisiin tilalisuuksiin
  • anna lapsen syöttää sinulle ruokia, joista hän itse ei pidä
  • ota lapsen leikkeihin erialaisia materiaaleja, kuten hiekka- ja vesileikkejä, täriseviä leluja, itse tehtyä muovailuvahaa
  • tarjoa lapselle erirakenteisia ruokia pureskeltavaksi – paksuja, ohuita, rapeita, sitkeitä, joutuu pureksimaan eri tavoilla, voi jäsentää lapsen käyttäytymistä
  • tarjoa ikään sopivia leluja tai esineitä, joita lapsi voi kokeilla suuhunsa- erilaisia hammasharjoja, pillejä, puruleluja
  • anna lapsen maistella myös voimakkaan makuisia ruokia, kuumia ja kylmiä ruokia ja juomia
  • näytä lapselle mitä suussa tapahtuu: ensin se on kielen päällä, siirrän sen hampaisiin ja pureskele ja sitten siirrän sen takaisin kielen päälle ja nielaisen
  • anna lapselle peili, jonka avulla hän itse voi seurata mitä suussa tapahtuu
  • harjoitelkaa ruokailun liikkeitä vaikka lusikoimista hiekkalaatikolla tai vedessä
  • anna lapsen lapsen syöttää sinua sormillaan, lusikalla tai haarukalla

Ratkaisuja

  • Ei pakoteta/ painosteta syömään
  • Kuulosuojaimet/ korvatulpat/ vastamelukuulokkeet
  • Saa istua omassa pöydässä/ tilassa
  • Saa seuraa ruokailuun
  • Riittävästi aikaa
  • Maistamisesta palkitaan
  • Kannustetaan pysymään pöydässä
  • Oma (nokka)muki tai pullo
  • ”Kunhan syö jotain”-asenne
  • Outojen makumieltymysten hyväksyntä
  • Ennakointi (esim. ravintolassa)
  • Lapsi tai nuori mukaan tekemään ruokaa
  • Voi syödä myös leipää ja salaatteja pääruuan sijaan
  • Oma eväs mukaan reppuun
  • Oikeus pitää lusikkaa, haarukkaa ja veistä valitsemillaan käsillä ja otteilla
  • ryhmässä on säännöt ja niistä pidetään kiinni
    – käsienpesu ennen ruokailua
    – oma paikka ruokapöydässä
    – ruokien maistamisesta on sovittu
    – onko ruokailun aikana mahdollisuus liikkua / miten huomioit ylivilkkaat?
    – voiko ruokailun aikana puhua / miten viestität, kun ”melutaso” nousee?
    – pitääkö odottaa muita, kun ruoka jaetaan, miten sovitaan lopettaminen
    – miten siirrytään ruokailusta ja minne
    – miten rauhoitat ruokailutilanteen.

Haastava käyttäytyminen ruokailutilanteessa

  • käyttäytyminen on aina viesti muille
  • tärkeää pyrkiä ymmärtämään syitä lapsen/nuoren käyttäytymisen taustalla
  • mikäli haastava käyttäytyminen on jatkunut jo kuukausia tai vuosi, voi viedä runsaasti aikaa ennen kuin se vähenee ja korvautuu sopivammalla käytöksellä
  • kuormittuminen aistiärsykkeistä
  • kontrolloinnin tarve ja rituaalit, joustamattomuus
  • usein pyrkivät kontrolloimaan ympäristöä ja tilannetta suojellakseen itseään kuormittumiselta, pystyäkseen ennakoimaan tilannetta paremmin ja tehdäkseen siitä vähemmän uhkaavan
  • saattavat vaatia aina saman lautasen, saman lusikan, saman istumapaikan ja samat tietyt ruuat juuri tietyllä tavalla valmistettuna ja tarjoiltuna
  • mikäli rutiinit muuttuvat tai rituaalit eivät mahdollistu, voi seurauksena olla hyvinkin häiritsevää tai sopimatonta käyttäytymistä
  • Siirtymätilanteet
  • siirtymät usein haasteellisia ja ruokailu on niitä täynnä: toisesta toiminnasta ruokailuun, ruuasta toiseen, koostumuksesta toiseen, suullisesta toiseen
  • voi kestää useampia päiviä/viikkoja, ennen kuin lapsi ymmärtää säännöt ja luonnolliset seuraamukset. pysyttele rauhallisena
  • mikäli lapsen ongelmallinen käyttäytyminen jatkuu pitkään, arvioi uudelleen ruokailutilanteen ilmapiiriä ja ympäristötekijöitä

Mieti erityisesti seuraavia kysymyksiä

  • Saako lapsi jokaisella aterialla ainakin yhtä suosikkiruokaansa?
  • Onko lapsen istuma-asento hyvä ja tuoli sekä pöytä lapselle sopivan kokoiset?
  • Onko ympäristö stressitön ja rentoutunut ilman painostusta syödä uusia ruokia?
  • Onko lapsen haasteet aistisäätelyssä huomioitu?
  • Onko lapsella mahdollisuus päättää ruokailu positiivisessa hengessä esim. pyytämällä lupaa poistua pöydästä tai näyttämällä kuvakorttia, joka tarkoittaa syömisen olevan valmista?

Ruokavalion laajentaminen

  • ruokia ei arvoteta! esim. jälkkärillä lahjominen arvottaa
  • ei ole erikseen aamiaisruokia, välipalaruokia, päivällisruokia: on vain ruokia, jolla on eri ravintoluokka ja erilaiset sensoriset ominaisuudet
  • herkut ovat usein helposti syötäviä ja tarjoavat sopivia aistimuksia, sipsit, raksut, vanukkaat jne.
  • määritä turvaruokien ominaisuudet ja tarjoa ensimmäisiksi uusiksi ruoka-aineiksi vastaavilla ominaisuuksilla olevia – koostumus, väri, muoto, haju, maku
  • älä kuitenkaan koske turvaruokiin, ettei lapsi tiputa niitä pois ruokavaliosta
  • usein ensimmäisiä ruokavalioon saatavia ruokia ovat ruuat, joita lapsi on joskus aiemmin syönyt, mutta sittemmin pudottanut valikoimastaan
  • pienen pieniä muutoksia, maku, muoto, väri
  • älä huijaa tai piilota ruokia!
  • usein hyvin hidasta, kärsivällisyyttä
  • ruokavalion laajentaminen ja pienet muutokset
  • jäävät usein jumiin tuttuihin ruokapaukkauksiin
  • tarjoa ruoka aina lautaselta
  • samoja ruokia eri valmistajilta, tulee pieniä vaihteluja
  • määrittele ensin lapsen syömien ruokien ominaisuudet -koostumus, väri , muoto, haju, maku
  • lapsen oraalimotorisen kehityksen ja aistisäätelyn vahvistaminen

Vastaa

Vieritä ylös