Ruokailun säännöt

anhempien johdonmukaisuus tukee lapsen ruokailua

Ruokaan liittyvät liian monet vaihtoehdot saattavat tehdä lapsesta valikoivan ruuan suhteen. On tär- keää, että aikuinen ei lähde ”kaupankäyntiin” siitä, mitä syödään ja mitä ei. Näin aikuinen itsekin pää- see myöhemmin helpommalla, ja lapsi oppii syö- mään erilaisia ruokia.

  • Jos lapsi kieltäytyy syömästä perheen yhteistä ruokaa, rohkaise kuitenkin häntä maistamaan esimerkiksi tarjoamalla ruokaa pieni määrä ker- rallaan. Voit myös kannustaa lasta kehumalla, miten rohkea hän on uskaltaessaan maistaa hänelle uutta ruokaa.
  •  Jos lapsi yrittää saada päätäntävallan aikuiselta perheen ruokalistan määrittelemisessä, älä mene itse siihen mukaan. Vältä päivittäistä monenlais- ten vaihtoehtojen tarjoamista: ”Ottaisitko sitten mansikkajugurttia, muroja, vanukasta vai pii- rasta?” Ilmoita lapselle rauhallisesti ja suurem- paa numeroa tekemättä: ”Meillä on tänään ilta- palana jugurttia ja leipää”, tai anna lapsen valita kahdesta vaihtoehdosta: ”Otatko leivän päälle kinkkua vai juustoa?”
  • Jos lapsi ei suostu syömää nyhteistä ruokaa, ja jos hän selvästi haluaisi syödä vain mieliruokaa tai herkkupaloja, tee selväksi, mitä nyt on ruokana. Jos lapsi ei edelleenkään suostu syömään, tarjoa seuraavan kerran ruokaa seuraavan aterian yhteydessä. Huolehdi kuitenkin siitä, että lapsen lautasella on aina jotain sellaista ruokaa, jonka hän varmasti saa syötyä. Erityisen tärkeää tämä on aistiyliherkkien lasten kohdalla.
  • Perheessä voidaan sopia, että kerran päivässä tai kerran viikossa lapsi voi päättää, mitä on ruokalis- talla. Tästä sopimuksesta tulee myös pitää kiinni.
  • ruokapöydässä istuminen voi tuoda rauhattoman olon
  • syöminen erillään muista, istuintyyny
  • pieniä ruoka-annoksia yksi kerrallaan, jos ei jaksa istua pitkään pöydässä
  • tourette-lapsi voi saada tic-oireita, hän voi kokeilla, mikä sopii
  • ei kannata vastata joustamattomuudella
  • säännöllinen ruokarytmi tärkeää, silloin nälän negatiiviset tunteet harvemmin esiin
  • aktiiviselle lapselle voi antaa tehtäväksi pieniä asioita, kuten maitopurkin noutaminen, leipäkorin ojentaminen..
  • kodin ulkopuolella syömistä kannattaa harjoitella rauhallisessa paikassa
  • hyvät rajoitteet voivat toimia – jos ei syö, ei saa jälkiruokaa
  • toive pitää olla mahdollisuuksien rajoissa
  • ruokapöydässä voidaan opetella odottamisen taitoa
  • perheen myönteinen vuorovaikutus 

Arki toimimaan

Yhteiset ruokailuhetket perheen kesken vahvista- vat keskinäistä yhteenkuuluvuudentunnetta.

Lapsi osallistuu usein mielellään myös ruuanlait- toon, jos aikuinen antaa siihen kannustavan mah- dollisuuden. Lapselle voi antaa ikätasoon sopivia tehtäviä. Hänet voi ottaa mukaan esimerkiksi pilk- komaan kurkkuja salaattiin tai kattamaan pöytää. Lapsi nauttii saadessaan auttaa, ja kun aikuinen osoittaa lapsen avun tärkeäksi.

Yhteisten sääntöjen sopiminen on tärkeää, jotta kaikkien olisi mukavaa ruokailla yhdessä.

Ruokailusta mukava hetki koko perheelle

  • Tee syömistilanne lapselle turvalliseksi ja miel- lyttäväksi yhteiseksi hetkeksi.
  • Suhtauduneutraalistiruokailuunjalapsenkäyt- täytymiseen. On tärkeää, ettei ruokailutilan- teesta synny valtataistelua. Lasta ei saa pakottaa syömään.
  • Säännöllisyys ja ennakoiminen on hyödyllistä myös ruokailuissa.
  • Anna tunnustusta hyvästä käyttäytymisestä: ”Ihanaa, kun tarjoat minulle leipää.”
  • Muista, että erityistä tukea tarvitseva lapsi tar- vitsee muita enemmän harjoittelua oppiakseen myös ruokailuun liittyviä tapoja ja sääntöjä.

Perheen säännöt ruokapöydässä

  • Mitkä ovat perheenne säännöt ruokailutilan- teessa? Kerro ne lapselle ja muista pitää itse sopimuksista kiinni.
  • Sovi lapsen kanssa, että kädet pestään ennen ruokailua ja kaikkia ruokia ainakin maistetaan. Sovi myös onko kännykän käyttö tai ohjelmien katselu sallittua ruokailun aikana.
  • Mieti, koskevatko samat ruokailusäännöt kaik- kia vai onko erityistä tukea tarvitsevalla lap- sella omia sääntöjä, jotka sisarukset hyväksyvät. Muista kuitenkin tasapuolisuus sisarusten kes- ken sääntöjen ja sopimusten suhteen.

Liikkuminen ruokailun aikana

Joillakin lapsilla on voimakas tarve olla liikkeessä, jolloin paikallaan pysyminen on vaikeaa. Tällöin istuminen pöydässä esimerkiksi niin kauan, että kaikki ovat syöneet, on liian vaativaa.

  • Keksi lapselle ruokailun lomaan jokin tehtävä, jossa voi liikkua sallitusti. Pyydä lasta hakemaan maitopurkki jääkaapista tai tarjoilemaan kai- kille jälkiruokaa
  • Helpota tuolilla istumista aktiivityynyn tai liu- kuesteen avulla.
  • Mieti, onko asiaan tarpeellista puuttua, jos ruo- kailu sujuu ja pöydässä on mukava tunnelma. Tällöin ei varmasti kannata kiinnittää huomiota esimerkiksi lapsen tapaan istua tai liikehtiä syö- dessään. Valitse ruokailulle sopiva ajankohta.
  • Ennakoi nälkää. Nälkä ja verensokerin lasku saattavat lisätä levottomuutta ja ärtyisyyttä.
  • Pidä huoli säännöllisestä ja terveellisestä ateriarytmistä.
  • Rajaa syöminen ruokapöydän ääreen ja ruoka- aikoihin, vältä ylimääräisiä välipaloja ennen ruokailua.
  • Huolehdi, että lapsi on aidosti nälkäinen ennen ruokailua.
  • Sijoita ruokailu selkeästi ennen tai jälkeen las- tenohjelmien.
  • Karsi ylimääräisiä ärsykkeitä ruokailun ajaksi. Poista ruokapöydältä tarpeettomat esineet, jotka saattavat viedä lapsen huomion pois syömisestä tai sulje toisessa huoneessa oleva TV, ettei se houkuttele poistumaan pöydästä kesken ruokai- lun.
  • Mieti lapsen istumapaikkaa: pitäisikö hänellä olla paikka, josta hän näkee koko huoneen ja ihmiset helposti, eikä sen vuoksi

Vinkkejä ruokailuun

  • nauti yhteisistä ruokahetkistä
  • tarkkaile lapsen reagoimista ympäristöön
  • miten istuu
  • oikeankokoiset ja sopivat ruokailuvälineet
  • ennen ruokailua: työntäminen, vetäminen, hyppiminen
  • anna lapsen katsella, haistella ja kosketella ruokia muulloinkin kuin ruoka-aikana
  • lapsi voi maalata jogurtilla, lisää myöhemmin murusia, ei ole syömispakkoa
  • puhu ja valmistele lasta erilaisiin tilalisuuksiin
  • anna lapsen syöttää sinulle ruokia, joista hän itse ei pidä
  • ota lapsen leikkeihin erialaisia materiaaleja, kuten hiekka- ja vesileikkejä, täriseviä leluja, itse tehtyä muovailuvahaa
  • tarjoa lapselle erirakenteisia ruokia pureskeltavaksi – paksuja, ohuita, rapeita, sitkeitä, joutuu pureksimaan eri tavoilla, voi jäsentää lapsen käyttäytymistä
  • tarjoa ikään sopivia leluja tai esineitä, joita lapsi voi kokeilla suuhunsa- erilaisia hammasharjoja, pillejä, puruleluja
  • anna lapsen maistella myös voimakkaan makuisia ruokia, kuumia ja kylmiä ruokia ja juomia
  • näytä lapselle mitä suussa tapahtuu: ensin se on kielen päällä, siirrän sen hampaisiin ja pureskele ja sitten siirrän sen takaisin kielen päälle ja nielaisen
  • anna lapselle peili, jonka avulla hän itse voi seurata mitä suussa tapahtuu
  • harjoitelkaa ruokailun liikkeitä vaikka lusikoimista hiekkalaatikolla tai vedessä
  • anna lapsen lapsen syöttää sinua sormillaan, lusikalla tai haarukalla

Ratkaisuja

  • Ei pakoteta/ painosteta syömään
  • Kuulosuojaimet/ korvatulpat/ vastamelukuulokkeet
  • Saa istua omassa pöydässä/ tilassa
  • Saa seuraa ruokailuun
  • Riittävästi aikaa
  • Maistamisesta palkitaan
  • Kannustetaan pysymään pöydässä
  • Oma (nokka)muki tai pullo
  • ”Kunhan syö jotain”-asenne
  • Outojen makumieltymysten hyväksyntä
  • Ennakointi (esim. ravintolassa)
  • Lapsi tai nuori mukaan tekemään ruokaa
  • Voi syödä myös leipää ja salaatteja pääruuan sijaan
  • Oma eväs mukaan reppuun
  • Oikeus pitää lusikkaa, haarukkaa ja veistä valitsemillaan käsillä ja otteilla
  • ryhmässä on säännöt ja niistä pidetään kiinni
    – käsienpesu ennen ruokailua
    – oma paikka ruokapöydässä
    – ruokien maistamisesta on sovittu
    – onko ruokailun aikana mahdollisuus liikkua / miten huomioit ylivilkkaat?
    – voiko ruokailun aikana puhua / miten viestität, kun ”melutaso” nousee?
    – pitääkö odottaa muita, kun ruoka jaetaan, miten sovitaan lopettaminen
    – miten siirrytään ruokailusta ja minne
    – miten rauhoitat ruokailutilanteen.
  • Ota laspi mukaan ruoanlaittoon
  • Osoita, että lapsen apu on sinulle tärkeää
  • Anna lapselle ikään ja kehitystasoon sopivia tehtäviä, esimerkiksi pöydän kattamista tai vihannesten pilkkomista

Yhteisistä säännöistä sopiminen

Mitkä ovat perheen tai muun yhteisön säännöt ruokailutilanteessa? Kerro ne lapselle ja muista pitää itse sopimuksista kiinni.

  • Sovi lapsen kanssa, pitääkö kädet pestä ennen ruokailua, pitääkö kaikkia ruokia ainakin maistaa, onko Aku Ankan lukeminen sallittua aamupalalla jne.
  • Mieti, koskevatko samat ruokailusäännöt kaikkia vai onko erityistä tukea tarvitsevalla lapsella omia sääntöjä, jotka sisarukset hyväksyvät. Muista kuitenkin tasapuolisuus sisarusten kesken.

Onko liikkuminen ruokailun aikana sallittua? Jos on, niin millainen?

  • Keksi lapselle ruokailun lomaan jokin tehtävä, jossa voi liikkua sallitusti. Pyydä lasta hakemaan maitopurkki tai leipää keittiöstä tai tarjoilemaan kaikille jälkiruokaa.
  • Pöydässä istumista voi helpottaa aktiivityynyn tai liukuesteen käyttö tuolilla.
  • Mieti, onko asiaan tarpeellista puuttua, jos ruokailu sujuu ja pöydässä on mukava tunnelma.

Valitse ruokailulle sopiva ajankohta

  • Ennakoi nälkää. Nälkä ja verensokerin lasku saattavat lisätä levottomuutta ja ärtyisyyttä
  • Pidä huoli säännöllisestä ja terveellisestä ateriarytmistä.
  • Älä anna ylimääräisiä välipaloja ennen ruokailua. Rajaa syöminen ruokapöydän ääreen ja ruoka-aikoihin.
  • Huolehdi, että lapsi on aidosti nälkäinen ennen ruokailua.
  • Miten suhtaudutaan medialaitteisiin?
  • Karsi ylimääräiset ärsykkeet
  • Poista ruokapöydältä tarpeettomat esineet, jotka saattavat viedä lapsen huomion pois syömisestä.
  • Mikä on lapselle paras istumapaikka? esimerkiksi paikka, josta hän hahmottaa koko huoneen ja ihmiset helposti.

Tee ruokailusta yhteinen, mukava ja tärkeä hetki koko perheelle

  • Toimi itse mallinaruokailutilanteissa. Oman esimerkin avulla voit auttaa lasta keskittymään ruokailuun sekä opettaa tilanteeseen liittyviä sosiaalisia taitoja, kuten oman vuoron odottamista, pyytämistä, tarjoamista ja kiittämistä.
  • Suhtaudu neutraalisti ruokailuun ja lapsen käyttäytymiseen. ei kannata rakentaa valtataistelua
  • Anna tunnustusta hyvästä käyttäytymisestä.
  • Muista, että erityistä tukea tarvitseva lapsi tarvitsee muita enemmän harjoittelua

Huomioi lapsen ehkä erilainen tapa aistia hajuja ja makuja

  • jos lapsi välttelee karkeampaan ruokaan siirtymistä, lisää karkeusastetta vähitellen, esim. jogurttiin tai jäätelöön keksinmuruja
  • ennen karkean ruoan syömistä anna lapsen imeä pillillä paksua juomaa tai syödä jotain imeskeltävää tai pureskeltavaa ruokaa. tällaiet voimakkaat syvätuntoaistimukset ennen ruokailua saattavat helpottaa muun ruoan syämistä
  • ota huomioon lapsen mieltymyksiä. esim ei kosketusta ruokien välille, kasvikset raakana mieluummin kuin kypsinä
  • pitääkö lapsi voimakkaista väreistä, ketsuppia mukaan ruokaan, jossa sitä ei ehkä käytettäisi muuten

Perheen ruokalistan laatiminen

  • miten päätetään

Vastaa

Vieritä ylös