Riitelytaidot

Riitelytaito

Ristiriitatilanteet saattavat tuntua meistä epämukavilta tai jopa pelottavilta. Konfliktitilanteet herättävät meissä erilaisia tunteita ja saatammekin tästä syystä toisinaan jopa vältellä niitä.

  • Ristiriitatilanteet ovat osa elämää. Tärkeintä on se, miten opimme niitä ratkaisemaan.
  • Konfliktit eivät aina ole huono asia. kuuluvat Niiden ratkaisemisen voi olla lapselle myönteinen kokemus aktiivisena toimijana.
  • Ristiriitatilanteissa toimiminen rakentavasti vaatii meiltä monien muiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen käyttöönottoa. Meidän on esimerkiksi otettava toiset ja heidän mielipiteensä huomioon, osattava tunnistaa omia sekä toisten tunteita, säädellä omia tunteitamme, kyettävä neuvotteluun sekä rakentavaan vuorovaikutukseen, mutta toisaalta olemaan tarvittaessa myös jämäkkä. Onnistuneen ristiriitatilanteen käsittelyn jälkeen kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen.
  • Tämän edellytyksenä on se, että kaikkien tilanteessa osallisena olleiden tunteet, näkemykset ja käsitykset tulevat kuulluiksi ja otetaan huomioon ratkaisua tehtäessä.
  • Riitelyn ja ristiriitatilanteissa toimimisen taitoja on hyvä harjoittaa ja siihen lapsi tarvitseekin aikuisen apua.

Jäähdyttelytaito (rauhoittuminen ja itsehillintä)

Keskustelkaa itsehillinnän ja rauhallisuuden merkityksestä. On hyvä tuoda esiin sitä, miten järjen ääni hiljenee kiukun vaikutuksesta. Usein suuttuessa haluamme tehdä jotain sellaista, joka tuntuu nyt hyvältä ajatukselta, mutta pidemmällä tähtäimellä aiheuttaa enemmän harmia. Havainnollistavat esimerkit auttavat konkretisoimaan itsehillinnän taidon tarvetta.

Keskustelussa on hyvä tuoda esiin, että suuttumuksen tuntemisessa ei sinänsä ole mitään väärää. Me kaikki tunnemme kiukun tunteita melkeinpä päivittäin. Oleellista on se, mitä teemme, kun olemme vihaisia.

Ryhmän kanssa on hyvä myös keskustella rauhoittumisen keinoista, joita lapsilla jo on käytössä; mitä teet rauhoittuaksesi, kun olet vihainen. Lapsilla on usein jo toimivia keinoja käytössä musiikin kuuntelusta pois lähtemiseen. Usein niissä on yhteistä se, että niillä saadaan henkistä (joskus myös fyysistä) etäisyyttä suuttumuksen kohteeseen. Haasteena taas voi olla se, että osaa niistä voi olla hankala käyttää joka tilanteessa. Esimerkiksi pois lähteminen voi aiheuttaa ongelmia. Tästä syystä on hyvä harjoitella rauhoittavia keinoja, joita voi käyttää oikeastaan missä tilanteessa hyvänsä.

Havainnollista ja selitä taitoa

Miksi suutumme?

Usein suuttuessamme tapahtuu jotain ärsyttävää, suututtavaa tai raivostuttavaa. Tämän lisäksi tulkitsemme tapahtuman ja sen merkityksen ajatuksissamme. Näiden ajatusten tiedostaminen auttaa hillitsemään itseämme suututtavassa tilanteessa, ja varautumaan toistuviin kiukkua aiheuttaviin tilanteisiin.

Suututtavaa tapahtumaa kutsutaan ulkoiseksi laukaisijaksi. Ulkoinen laukaisija on se, mitä joku muu sanoo tai tekee, se tapahtuma, jonka tapahtuminen saa meidät suuttumaan. Suututtavaa ajatusta, jonka tapahtuma herättää, kutsutaan sisäiseksi laukaisijaksi. Se kertoo, miten tulkitsemme tapahtuman, minkä merkityksen annamme toisen sanoille ja teoille.

Ulkoinen laukaisija tuo suuttumuksen tunteen, ja sisäisen laukaisijan avulla oikeutamme suuttumuksemme ja teot, joita tunne kutsuu tekemään.

Esimerkki:

Matematiikan opettaja komentaa oppilasta olemaan hiljaa tunnilla. Oppilas ajattelee, että hän on tainnut hälistä, ja hiljenee.

Historian opettaja komentaa samaa oppilasta olemaan hiljaa tunnilla. Oppilas suuttuu, koska hänen mielestään historian opettaja valittaa aina, ja kaiken lisäksi historia on oppilaan mielestään hyödytön aine.

Oleellista on havainnollistaa laukaisijoiden toimintaa. Esimerkissä ulkoinen laukaisija on täsmälleen sama ja oppilaan ajatus se, mikä lopulta saa kiukun aikaiseksi.

Rauhoittumisen ja itsehillinnän osalta voidaan käydä läpi erilaisia tapoja toimia tilanteessa eli tutustua rauhoittajiin:

ASKEL TAAKSEPÄIN: usein se, että riidan osapuolet seisovat lähellä toisiaan, pahentaa tilannetta. Askel taaksepäin lieventää kokemusta toisesta omassa henkilökohtaisessa tilassa molempien osapuolten kohdalla.

SYVÄÄN HENGITTÄMINEN: auttaa alentamaan sykettä hieman ja ehkäisee pintahengitystä. Syvään hengittämistä voi harjoitella ottamalla rennon ja nojaavan asennon omassa tuolissa, laittamalla kädet vatsan päälle, ja hengittämällä nenän kautta sisään ja suun kautta ulos niin, että kädet nousevat ja laskevat hengityksen tahdissa.

TAKAPERIN LASKEMINEN: estää suututtavia ajatuksia vaikuttamasta ja rauhoittaa päässä tuntuvaa ajatusmyrskyä. Jos takaperin laskeminen tuntuu liian helpolta tai nopealta, voi laskemista harjoitella laskemalla sadasta alaspäin joka kolmannen numeron.

POSITIIVISET MIELIKUVAT: auttaa samaan etäisyyttä ristiriitaa aiheuttavaan tapahtumaan. Mielikuvina toimivat esimerkiksi ajatukset kivasta tekemisestä, mukavasta paikasta tai vaikkapa tulevasta innostavasta tapahtumasta. Mielikuvan voi keksiä valmiiksi jo silloin kun rauhallinen.

Muistuttaja

Myös muistuttaja voi tarjota apua tilanteissa toimimiseen. Muistuttaja on lause tai sanapari, ikään kuin tunnuslause tai motto. Sen tarkoitus on ohjata toimimaan järkevästi ja rauhallisesti. Se voi myös nimensä mukaisesti muistuttaa siitä, miksi kannattaa pysyä rauhallisena. Esimerkkeinä muistuttajista toimivat: ”Ei kannata.”, ”Tämä on hänen ongelmansa, ei minun”, ”Ajattele rauhassa”, ”Hengitä syvään – pysy rauhallisena”.

Muistuttajia voi myös käyttää valmistautumisessa potentiaalisesti vaikeaan tilanteeseen (esim. ”Hyvin se menee – osaat kyllä”).

Harjoitellaan

Laukaisijoiden tunnistamista voi harjoitella muistelemalla tilannetta, jossa on suuttunut. Kysymyksiä mietinnän avuksi voivat olla: Mitä tapahtui? Kuka muu oli paikalla? Mitä hän teki? Mitä sinä teit? Mitä olisit halunnut tehdä? Mitä toinen olisi halunnut tehdä? Mitä toinen olisi halunnut sinun tekevän? Entä sinä hänen tekevän? Mitä ajattelit tilanteesta? Mitä ajattelit toisen sanoista? Mitä ajattelit toisen teoista? Mistä nämä ajatukset syntyivät? Mitä olisit halunnut ajatella? Kysymyksiä voi käyttää soveltavin osin.

Kiukku tuntuu monella meistä vahvasti kehossa: sydän hakkaa, hengitys kiihtyy, äänen voimakkuus nousee… yms. Omien kehotuntemusten tunnistaminen ja havainnoinnin harjoittelu auttavat itsehillinnässä. Suuttumuksesta kertovien vihjeiden huomaaminen auttaa myös tunnistamaan suuttumuksen toisessa ihmisessä.

Harjoituksena voidaan piirtää ihmishahmo, johon merkitään kohdat, joissa kiukku tuntuu. Harjoituksen voi tehdä koko ryhmän kanssa tai pienemmissä ryhmissä.

Rauhoittumista ja itsehillintää voi harjoitella myös rooliharjoituksen avulla. Jokainen voi miettiä ensin tilanteen, jossa on suututtanut. Sen jälkeen parin kanssa käydään tilanne läpi rooliharjoituksen muodossa. Ajatuksen puhutaan kuplapuheen avulla ääneen esimerkiksi niin, että ajatuksia puhuessa kosketetaan kädellä omaa päätä, ja tilanteessa puhuttavat asiat puhutaan tavalliseen tapaan. Harjoitus alkaa ulkoisesta laukaisijasta, jonka apuharjoittelija voi ”toteuttaa”. Seuraavaksi varsinainen harjoittelija puhuu kuplapuheen avulla sisäiset laukaisijat ja esittää vihjeet: sydän hakkaa, ääni voimistuu jne. Seuraavaksi harjoittelija käyttää rauhoittajia: hengittää syvään tai esim. laskee taaksepäin ja tehostaa niitä muistuttajien avulla. Harjoitukselle on hyvä luoda onnistunut ja positiivinen päätös.

Ennen kuin oppilaat harjoittelevat on hyvä, että opettaja mallintaa harjoituksen ikään kuin harjoittelemalla itse. Oppilaat havainnoivat, miten harjoituksen eri osa-alueet toteutuvat.

Vahvista taitoa

Kotitehtävänä voit miettiä itsellesi sopivia muistuttajia. Omista muistuttajista voti askarrella kortin taskussa säilytettäväksi, tai tehdä omaan puhelimeen taustakuvan.

Kotitehtävänä on harjoitella edellä opetettuja asioita arjessa. Harjoitukset raportoidaan häsläämispäiväkirjojen avulla. Halutessaan luokkaan voi luoda kulttuurin, jossa oppilaat voivat kerätä esimerkiksi tarroja tai rasteja listaan merkiksi suoritetusta kotitehtävästä. Luokan kanssa kannattaa sopia palkinto, jonka koko luokka saa, mikäli onnistuvat keräämään suoritusmerkintöjä riittävän määrän. Tarkoitus on saada oppilaat harjoittelemaan paljon, sillä taidon oppiminen vaatii useita toistoja.

HÄSLÄÄMISPÄIVÄKIRJA

Nimi: Pvm: Aika:

Missä olit?

Mitä tapahtui?

Mitä teit?

Kuinka vihainen olit?  En lainkaan  Vähän vihainen  Vihainen  Kiehuin kiukusta  Raivon vallassa

Ulkoiset laukaisijat:

Sisäiset laukaisijat:

Vihjeet:

Rauhoittajat:

Muistuttajat:

Mitä sitten tapahtui (seuraukset):


Oma arvio:  Hyvin meni!  Meni kohtalaisesti  Olisi voinut mennä paremmin

Mitä voin sanoa/mitä sanoin itselleni, kun onnistuin?
Mitä voin tehdä ensi kerralla paremmin?

Kotitehtävänä voidaan toteuttaa myös esimerkiksi jatko yhteiselle piirustustehtävälle. Ryhmän kanssa on siis ensin työstetty yhteinen hahmo, johon merkataan, missä kiukku tuntuu. Kotona toteutettu työ tukee yhteistä tuotosta. Kotitehtäväksi voi antaa monisteen, jossa on ihmishahmo, mihin on tarkoitus täyttää ne kehotuntemukset, joita on suututtavissa hetkissä tuntenut.

Neuvottelutaito

Tämä taito toimii yhteistyössä itsehillinnän ja rauhoittumisen kanssa, ja vaihtoehtona suuttumuksen tunteen kutsumalle toiminnalle. Kun erimielisyys ilmenee, auttaa neuvottelemisen taito selvittämään tilanteen ilman riitelyä.

Oppilaiden kanssa voi keskustella siitä, missä tilanteissa he tarvitsevat neuvottelemisen taitoa (esim. neuvottelu välituntipelin säännöistä kavereiden kanssa, elokuviin menemisestä vanhempien kanssa tai vaikkapa pleikkarin pelaamisen vuoroista sisaruksen kanssa).

Havainnollista ja selitä taitoa

Taito on pilkottu pieniksi osiksi, jotka yhdessä muodostavat harjoiteltavan kokonaisuuden. Ennen harjoittelua on kuitenkin hyvä perusteellisesti pohtia jokaisen osan kohdalla huomioitavia asioita. Taulukossa on jokaisen taidon vaiheeseen liittyen kirjoitettu muutamia pohdittavia asioita, mutta oppilailla on varmasti valmiiksi jo hyviä ja huomionarvoisia ajatuksia teemasta. Usein sen pohtiminen, miten asia tehdään, on yhtä tärkeää kuin sen pohtiminen, mitä tehdään.

NEUVOTTELUKAAVIO

  1. Aloita neuvotteleminen kertomalla, mistä asiasta haluat keskustella
  2. Kuuntele toisen kanta asiaan ajatuksella.
  3. Mieti, oletko toisen kanssa samaa vai eri mieltä asiasta.
  4. Kerro toiselle oma näkemyksesi asiasta perustelujen kanssa.
  5. Kuuntele toisen vastaus avoimin mielin.
  6. Ehdota ratkaisua, jonka uskot sopivan teille molemmille. Voit myös ehdottaa, että keksitte ratkaisun yhdessä.

Harjoituta taitoa

Neuvottelemisen taitoa kannattaa harjoitella rooliharjoituksen avulla. Kun taidon vaiheet on käyty läpi, ja niistä on keskusteltu, opettaja mallintaa taidon käyttämisen näyttämällä esimerkkisuorituksen. Oppilaille kannattaa jakaa tarkkailutehtäviä, joissa he huomioivat, miten taidon eri vaiheet näyttäytyivät esimerkissä. Seuraavaksi oppilaat voivat harjoitella pareittain taitoa. Oppilaiden kanssa voi keksiä yhdessä valmiita aiheita, joista he neuvottelevat harjoituksessa. Usein on parempi tehdä harjoituksia mahdollisimman arkipäiväisistä ja oppilaiden arkea lähellä olevista aiheista.

Vahvista taitoa

Kotitehtäväksi voi antaa taidon harjoittelun omassa arjessa. Oppilaiden kanssa voi keksiä jokaiselle valmiiksi tilanteen, jossa he harjoittelevat taitoa. Taidon harjoittelun voi raportoida lomakkeen avulla, jossa kerrotaan, miten jokaisen taidon vaiheen kohdalle kirjoitetaan mitä siinä vaiheessa tehtiin ja miten vaihe onnistui. Harjoittelun voi yhdistää itsehillinnän ja rauhoittumisen harjoitteluun niin, että neuvottelemisen taitoa käytetään, kun on ensin onnistuttu rauhoittamaan itsensä ristiriitatilanteessa.

Kriisitaito (ristiriitatilanteessa toimiminen)

Joskus riita ehtii jo syntyä, mutta silloinkin on mahdollista päästä hyvään ja kestävään lopputulokseen. Oppilaiden kanssa voi keskustella siitä, miten riita syntyy, ja miksi sen selvittäminen on tärkeää. Myös riidan aikana koettuja tunteita voidaan tunnistaa ja listata. Toisen kokemuksen kuuleminen auttaa lasta ymmärtämään, mitä riidan toinen osapuoli voi kokea tilanteen aikana.

Havainnollista ja selitä taitoa

Taito on pilkottu pieniksi osiksi, jotka yhdessä muodostavat harjoiteltavan kokonaisuuden. Ennen harjoittelua on kuitenkin hyvä perusteellisesti pohtia jokaisen osan kohdalla huomioitavia asioita. Taulukossa on jokaisen taidon vaiheeseen liittyen kirjoitettu muutamia pohdittavia asioita, mutta oppilailla on varmasti valmiiksi jo hyviä ja huomionarvoisia ajatuksia teemasta. Usein sen pohtiminen, miten asia tehdään, on yhtä tärkeää kuin sen pohtiminen, mitä tehdään.

NEUVOTTELUKAAVIO

1. Tarkkaile oloasi ja kehosi vihjeitä.
2. Kuuntele toista ja mieti, miltä hänestä tuntuu.
3. Mieti, mikä aiheuttaa riidan.
4. Mieti, mitä voit tehdä tilanteen rauhoittamiseksi?
5. Valitse paras tapa ja toteuta se.

Harjoituta taitoa

Ristiriitatilanteessa toimimisen taitoa kannattaa harjoitella rooliharjoituksen avulla. Kun taidon vaiheet on käyty läpi, ja niistä on keskusteltu, opettaja mallintaa taidon käyttämisen näyttämällä esimerkkisuorituksen. Oppilaille kannattaa jakaa tarkkailutehtäviä, joissa he huomioivat, miten taidon eri vaiheet näyttäytyivät esimerkissä. Seuraavaksi oppilaat voivat harjoitella pareittain taitoa. Harjoittelussa voi käyttää tilanteita, jotka oppilaat kokevat ristiriitoja aiheuttaviksi, ja jotka ovat lähellä heidän arkeaan.

Vahvista taitoa

Kotitehtäväksi voi antaa taidon harjoittelun omassa arjessa. Oppilaiden kanssa voi keksiä jokaiselle valmiiksi tilanteen, jossa he harjoittelevat taitoa. Taidon harjoittelun voi raportoida lomakkeen avulla, jossa kerrotaan, miten jokaisen taidon vaiheen kohdalle kirjoitetaan mitä siinä vaiheessa tehtiin ja miten vaihe onnistui.

Riidan ennaltaehkäisyn taito

Joskus tilanne näyttää siltä, että kohta tulee riita. Asiaan voi kuitenkin reagoida, ja ehkäistä riidan ennen kuin se edes alkaa. Tämän taidon tarpeesta keskustelemisessa voi hyödyntää ristiriitatilanteessa toimimisen johdannossa käytyjä keskusteluja siitä, miten riita syntyy.

Havainnollista ja selitä taitoa

Taito on pilkottu pieniksi osiksi, jotka yhdessä muodostavat harjoiteltavan kokonaisuuden. Ennen harjoittelua on kuitenkin hyvä perusteellisesti pohtia jokaisen osan kohdalla huomioitavia asioita. Taulukossa on jokaisen taidon vaiheeseen liittyen kirjoitettu muutamia pohdittavia asioita, mutta oppilailla on varmasti valmiiksi jo hyviä ja huomionarvoisia ajatuksia teemasta. Usein sen pohtiminen, miten asia tehdään, on yhtä tärkeää kuin sen pohtiminen, mitä tehdään.

NEUVOTTELUKAAVIO

  1. Mieti, onko tilanne etenemässä riidaksi.
  2. Tarkkaile oloasi ja kehon vihjeitä.
  3. Mieti, mikä tilanteessa voi aiheuttaa riidan.
  4. Mieti, voitko vaikuttaa tilanteeseen sanomalla tai tekemällä jotain.
  5. Valitse paras tapa, ja toteuta se.

Harjoituta taitoa

Riidan ennaltaehkäisyn taitoa kannattaa harjoitella rooliharjoituksen avulla. Kun taidon vaiheet on käyty läpi, ja niistä on keskusteltu, opettaja mallintaa taidon käyttämisen näyttämällä esimerkkisuorituksen. Oppilaille kannattaa jakaa tarkkailutehtäviä, joissa he huomioivat, miten taidon eri vaiheet näyttäytyivät esimerkissä. Seuraavaksi oppilaat voivat harjoitella pareittain taitoa. Harjoittelussa voi käyttää tilanteita, jotka oppilaat kokevat ristiriitoja aiheuttaviksi, ja jotka ovat lähellä heidän arkeaan.

Vahvista taitoa

Kotitehtäväksi voi antaa taidon harjoittelun omassa arjessa. Oppilaiden kanssa voi keksiä jokaiselle valmiiksi tilanteen, jossa he harjoittelevat taitoa. Taidon harjoittelun voi raportoida lomakkeen avulla, jossa kerrotaan, miten jokaisen taidon vaiheen kohdalle kirjoitetaan mitä siinä vaiheessa tehtiin ja miten vaihe onnistui.

Riidan ratkaisemisen taito

Jos riita syntyy, ja se rauhoitetaan, on jäljellä vielä riidan selvittäminen ja sopiminen. Itsehillinnän ja rauhoittumisen taito sekä muut riitelyn taidot tukevat tämän taidon käyttöä, ja toimivat hyvänä pohjana sen harjoitteluun. Oppilaiden kanssa voi aloittaa keskustelun vaikkapa siitä, että onko riidan sopiminen vain aikuisten käskemä tapa toimia, vai onko siitä jotain hyötyä. Miltä sopimisen jälkeen tuntuu? Miltä tuntuu, jos riita jää sopimatta? Miltä tuntuu kohdata riidan toinen osapuoli uudestaan, jos riitaa ei ole sovittu? Entä silloin kun riita on saatu päätökseen?

Havainnollista ja selitä taitoa

Taito on pilkottu pieniksi osiksi, jotka yhdessä muodostavat harjoiteltavan kokonaisuuden. Ennen harjoittelua on kuitenkin hyvä perusteellisesti pohtia jokaisen osan kohdalla huomioitavia asioita. Taulukossa on jokaisen taidon vaiheeseen liittyen kirjoitettu muutamia pohdittavia asioita, mutta oppilailla on varmasti valmiiksi jo hyviä ja huomionarvoisia ajatuksia teemasta. Usein sen pohtiminen, miten asia tehdään, on yhtä tärkeää kuin sen pohtiminen, mitä tehdään.

NEUVOTTELUKAAVIO

  1. Tunnustele omia tunteitasi ja ajatuksiasi.
  2. Mieti, miltä toisesta tuntuu ja mitä hän ajatellee.
  3. Kerro oma näkemyksesi tilanteesta toiselle.
  4. Kuuntele toisen näkemys tilanteesta avoimesti.
  5. Kuuntele toisen näkemys tilanteesta avoimesti.
  6. Keskustele toisen kanssa tilanteen ratkaisemisesta.
  7. Päättäkää yhdessä molemmille sopivasta ratkaisusta.

Harjoituta taitoa

Riidan ratkaisemisen taitoa kannattaa harjoitella rooliharjoituksen avulla. Kun taidon vaiheet on käyty läpi, ja niistä on keskusteltu, opettaja mallintaa taidon käyttämisen näyttämällä esimerkkisuorituksen. Oppilaille kannattaa jakaa tarkkailutehtäviä, joissa he huomioivat, miten taidon eri vaiheet näyttäytyivät esimerkissä. Seuraavaksi oppilaat voivat harjoitella pareittain taitoa. Harjoittelussa voi käyttää tilanteita, jotka ovat lähellä heidän arkeaan.

Vahvista taitoa

Kotitehtäväksi voi antaa taidon harjoittelun omassa arjessa. Oppilaiden kanssa voi puhua siitä, että tätä taitoa voi harjoitella, jos siihen valitettavasti tulee tilaisuus. Ei ole tarkoitus aiheuttaa riitaa, jotta sen saisi sovittua. Taidon harjoittelun voi raportoida lomakkeen avulla, jossa kerrotaan, miten jokaisen taidon vaiheen kohdalle kirjoitetaan mitä siinä vaiheessa tehtiin ja miten vaihe onnistui.

LÄHTEET JA PALJON LISÄÄ TIETOA AIHEESTA:

Knut K. Gundersen; Tutte M. Olsen; Johannes Finne; Borge Stromgren; Bengt Dalefold. – AART – ADAPTED AGGRESSION REPLACEMENT TRAINING: SOSIAALISEN KYVYKKYYDEN HARJOITUSMENETELMÄ. 2018. Suomen Art Ry.

Goldstein Arnold P., Glick Barry, Gibbs John C. – ART – aggression replacement training – ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville nuorille. 2018. Suomen Art Ry.

Vastaa

Vieritä ylös