Puhumisen ja kommunikoinnin taitojen harjoitteleminen

Puhumisrohkeus

  • selektiivinen mutismi
  • Kovaäänisyys B
  • Ruutuaika B
  • Satuileminen B
  • Valikoiva puhumattomuus B

Mikä estää?

  • Kielellisen kehityksen erilaisuus
  • Aistiylikuormitus (esim. hajuvesi, vaatetuksen häiritsevä kuosi…)
  • Aistialikuormitus (esim. liikkumisen puute ja alivireys)
  • Kaikuva tai häiritsevästi valaistu ympäristö
  • Erilainen (esim. kuvallisempi) tapa ymmärtää maailmaa
  • Konkreettinen ymmärtäminen (vaikeus ymmärtää kielikuvia, ironiaa…)
  • Vaikeus ”lukea rivien välistä”
  • Vaikeudet sanattomassa kommunikaatiossa (esim. poikkeava katsekontakti)
  • Stressi (esim. lapsi tai nuori ei kuormittuneena ymmärrä lauseita)
  • Keskustelukumppani ei hallitse lapsen/nuoren kommunikaatiotapaa
  • Ryhmän ohjaaja ei kykene (samanaikaisesti) viestimään useilla menetelmillä
  • Lapselta/ nuorelta vaaditaan samoja kommunikaatiotaitoja kuin muilta
  • Lapsi tai nuori ei ymmärrä, ettei toinen tiedä automaattisesti hänen ajatuksiaan
  • Kommunikoinnin vaikeudet ryhmässä
  • Kaikupuhe (lapsi tai nuori toistaa kuulemaansa)
  • Vaikeus tunnistaa valheita
  • Vaikeus muistaa pitkiä sanallisia ohjeita
  • Jumiutuminen pohtimaan kielikuvia, joita ei ymmärrä tai jotka ovat järjen vastaisia
  • Muu, mikä:

Mikä auttaa?

  • Kielen kehityksen huomioiva selkeä kieli
  • Sopiva (esim. rauhallinen tai riittävän stimuloiva) ympäristö
  • Kielikuvien (metaforien) ja monimutkaisten käsitteiden välttäminen
  • Ei oleteta, että lapsi tai nuori lukee ilmeistä, eleistä tai ”rivien väleistä”
  • Viestitään suoraan, ei esim. kysellen tai ironisesti
  • Ohjeiden pilkkominen osiin (ensin – sitten…)
  • Mallin näyttäminen (esim. ohjeistaminen)
  • Puhetta tukevat ja korvaavat keinot (kuvat, viittomat, kirjoittaminen, piirtäminen, värit…)
  • Kommunikoinnin apuvälineet (kommunikointitaulut, -kansiot, aakkostaulut, merkkijärjestelmät, puhelaitteet, kirjoitusohjelmat…)
  • Selkokieliset viestit
  • Keskustelukumppani perehtyy lapselle/ nuorelle tuttuun kommunikaatiomenetelmään
  • Lapsen tasolle polvistuminen
  • Tulkki/ avustaja
  • (Sosiaaliset) kuvatarinat
  • Muu, mikä:

10.2. KESKUSTELEMINEN

Keskustele opetettavasta taidosta

Puhutaan keskustelun taidon merkityksestä ja hyödyllisyydestä. Miksi keskustelun taito on tärkeä? Missä taitoa voi käyttää? Mistä tunnistaa taitavan keskustelijan?

Havainnollista ja selitä taitoa

Hyvän keskustelija:

  • Kertoo asiansa selkeästi
  • Kysyy toiselta, mitä mieltä hän on asiasta
  • Kuuntelee toisen vastaukset, osoittaa kuuntelevansa
  • Ei keskeytä toisen puhetta tai puhu toisen päälle
  • Kertoo, mitä itse ajattelee asiasta
  • Lopettaa keskustelun sopivalla ajatuksella. Harjoituta taitoa Keskusteluharjoitukset esim. hyödyntäen Suomen Mielenterveysseuran kuuntelu – ja keskustelukortteja, jotka ovat mm. Hyvää mieltä yhdessä! –teoksen liitteinä tai draamaharjoitukset. Lisäksi voidaan antaa lapsille kuvia ja aiheita, joista saavat ohjeeksi keskustella yhdessä. Voidaan toteuttaa vertaisarviontina siten, että kaksi lapsista keskustelee annetusta aiheesta ja kaksi havainnoi miten keskustelu eteni. Sitten vaihdetaan rooleja. Hyvää mieltä yhdessä! S. 92, harj. Hyvän kuuntelijan peli + linkki pelikortteihin: https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/hyvan_kuuntelijan_pelik ortit.pdf

Hyvän kuuntelijan peli:
Tavoite: harjaantua kuuntelemaan ja kysymään kuulumisia.

Tarvikkeet: Hyvän kuuntelija n pelin pelikortit (linkki edellä) irti leikattuna ja kahdeksi tehtäväpinoksi lajiteltuna jokaiselle parille.

Opettaja kertoo tehtävän tavoitteen ja näyttää korttien avulla, miten Hyvän kuuntelijan peli toimii. Oppilaat pelaavat pareittain. Se, joka toimii ensin kertojana, saa violettikulmaiset kertojan kortit ja hänen parinsa vihreäkulmaiset kuuntelijan kortit. Kumpikin nostaa vuorotellen eri pakoista kortin, jolloin kertojan ja kuuntelijan roolit vaihtuvat joka kerta. Kertoja kertoo kortissa pyydetyn asian muutamalla lauseella (ei siis liian lyhyesti) ja kuuntelija toimii hyvänä kuuntelijana annetun ohjeen mukaisesti.

Peli puretaan keskustelemalla harjoituksen herättämistä tunteista. Mitkä kuuntelemisen tavat tuntuivat kertojasta erityisen hyvältä?

Vinkki: Valikoituja kortteja voi käyttää esimerkiksi viikon ensimmäisellä tunnilla tai päivittäinkin kuulumisten vaihtoon pareittain tai ryhmissä.

Vahvista taitoa

Kotitehtävä keskustelemisesta: keskustelu kotona tietoisesti annetusta aiheesta. Tämä voi olla myös tehtävä, jonka sujumisesta vanhemmat antavat palautteen. Koulussa palataan asiaan, kuinka taitoa on harjoiteltu vapaa-ajalla. Lisäksi tästä voidaan tehdä viikon tavoite, jota myös päivittäin arvioidaan itsearviointina. Annetaan positiivista palautetta ryhmässä, kun huomataan hyvää keskustelua.

Voimavarapuu-harjoituksen liitteen (s.47) kysymykset ja keskustelu voidaan antaa myös kotitehtäväksi.

KYSYMINEN

Keskustele opetettavasta taidosta

Keskustellaan kysymisen taidon merkityksestä sekä hyödyllisyydestä. Mihin tarvitset kysymisen taitoa? Voiko mitä vain kysyä? Voiko missä vain esittää kysymyksiä? Mitä kysymyssanoja tiedät?

Havainnollista ja selitä taitoa

Kun haluat saada tietoa jostakin asiasta:

  • Mieti kuka voisi tietää asiasta
  • Mieti miten voisit esittää hänelle kysymyksesi
  • Odota sopivaa hetkeä kysymiselle
  • Esitä kysymyksesi mahdollisemman selkeästi ja kohteliaasti Harjoituta taitoa Harjoitellaan tekemään kysymyksiä esim. kysymys-korttien avulla (kysymyssanoja tai valmiita kysymyksiä). Harjoitellaan taitoa arjessa. Vahvista taitoa Annetaan palautetta ryhmässä, kun havaitaan kohteliasta kysymistä.

AVUN PYYTÄMINEN

Keskustele opetettavasta taidosta Keskustelkaa avun pyytämisestä. Kerro, että se on rohkeuden merkki. Ei ole mahdollista, että me kaikki tietäisimme ja osaisimme kaiken. Sen vuoksi on hyvä opetella kysymään ja pyytämään apua. Miettikää yhdessä millaisessa tilanteessa voisi tarvita apua? Keneltä apua

51

voi pyytää? Kenen kuuluu antaa apua? Jos henkilö ei voi auttaa sinua heti, kysy koska olisi sopiva aika.

Havainnollista ja selitä taitoa

Keksi joko itse lyhyitä tilannekuvauksia tai lue otteita kirjoista, joissa toinen tarvitsee apua. Keksi erilaisia esimerkkejä avun tarpeesta, pieniä ja suurempia asioita. Kysy myös lapsilta, minkälaisissa tilanteissa he ovat pyytäneet apua? Keskustelkaa yhdessä, onko avun pyytäminen helppoa vai vaikeaa?

Harjoituta taitoa

Lue ääneen erilaisia tilannekuvauksia, joissa joku tarvitsee apua toiselta. Poimi erilaisia kuvauksia: osassa onnistutaan avun pyytämisessä ja osassa se on vaikeampaa. Tämän jälkeen johdattele lapset keskustelemaan tilanteista. Pohtikaa yhdessä, miltä tilanne tuntui siinä esiintyvien henkilöiden osalta. Pohtikaa yhdessä, miten voisi pyytää apua toiselta ja toisaalta, miten jokainen voi tukea ja auttaa toisia. (Laaksonen & Repo 2017, 52.)

Vahvista taitoa

Harjoitellaan avun pyytämistä erilaisissa tilanteissa näytellen. Erilaisia ongelmatilanteita korteilla ja niistä lyhyiden kohtausten näyttelemistä. Arvioidaan yhdessä, miten avun pyytäminen onnistui.

LÄHTEET :

Laaksonen, V. & Repo, L. 2017. Kaveritaitoja. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Folkhälsan.

Vastaa

Vieritä ylös