Neuropsykiatristen häiriöiden hoito- ja palveluketju – tietoa asiakkaalle

Tavoitteena helpottaa tiedon ja palveluiden löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.

Asiakkaan kannalta

Ammattilaisen kannalta

TUNNISTAMINEN – ASIAKKAAT

Kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin -> mielenterveystalo.fi kuuluvat autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet, kehityksellinen kielihäiriö ja ADHD, johon tässä ketjussa keskitytään. Puhekielessä häiriöistä käytetään nimityksiä “neurokirjo” tai “nepsy”. 

OMAHOITO

Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen

Oireet eivät aina selity ADHD:lla, vaan voivat kertoa esimerkiksi univajeesta, arjen kuormituksesta, persoonallisuuden piirteistä, muista mielenterveyden häiriöstä tai kroonisesta stressistä.

Oli kyse neuropsykiatrisesta häiriöstä tai ei, keskittymistä ja mielenhyvinvointia tukevat riittävä uni ja lepo, terveyttä edistävä ruokavalio, kaiken tyyppinen liikkuminen sekä päihteidenkäytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistaa turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä, esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus. Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan. Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista mielenhyvinvoinnin ennaltaehkäisy osioista. 

ADHD:n omahoito

Tarkista alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluista tai Keski-Suomen ADHD yhdistyksestä, toimiiko alueellasi matalan kynnyksen ADHD vertaisryhmiä, joihin voit hakeutua pohtimaan tilannettasi (ei tarvitse olla diagnoosia). Oli sinulla diagnosoitu häiriö tai ei, nopein ja tehokkain apu on elinympäristösi tukeminen. Kysy tukea perheesi arjen hallintaan perhekeskuksistasosiaalityöstä tai sosiaaliohjaajan etävastaanotolta

Tutustu myös

Lisätietoa

TUTKIMUKSET

Ennen päätöstä tutkimusten aloittamisesta tehdään tutkimustarpeen arvio. Lievää tai vähän toimintakykyä haittaavaa ADHD oireilevaa ei yleensä ohjata tutkimuksiin. Jotta tutkimuksen tarvetta voidaan luotettavasti arvioida, on akuutti päihderiippuvuus tai liikakäyttö hoidettava ensiksi tasapainoon.

Mieti etukäteen, miksi ja mitä haluat tutkimuksilta tai hoidolta? Saatko lisäarvoa diagnoosista, lääkityksistä tai kuntoutuksesta? Hyödytkö enemmän arjen tuesta tai riittääkö sinulle paneutuminen omahoito materiaaleihin?

Tutkimukset ovat ns. kiireetöntä palvelua ja vaatii useita työntekijätapaamisia. Yli 18-vuotiaiden ADHD (sekä Autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeus tai kehityksellinen kielihäiriö) epäilyjä voidaan tutkia;

Oirekyselyt

Ennen yhteydenottoa mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20-30 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

Mittareita

Laboratoriokokeet ja dokumentit

Ennen päätöstä varsinaisesta ADHD tutkimuksesta ammattilainen kartoittaa kokonaistilanteesi, määrää laboratoriokokeet (mikäli ne otettu yli 12kk sitten) ja huumeseulan sekä poissulkee muut tekijät oireilun selittäjänä. Tutkimuksia ennen täytyy olla hankittu;

  • Neuvola- ja kouluterveydenhuollon käyntitekstit sekä lapsuuden koulutodistukset
  • Muut dokumentit, joissa sanallisia kuvauksia mahdollisesta oireilusta
  • Aiempien tutkimusten yhteenvedot elleivät ne näy sähköisessä sairaskertomuksessa
  • Tutkimusten aikana haastatellaan läheinen, joka tuntee sinut lapsuuden ajalta. Myös aikuisilla tutkimusten painopiste on lapsuuden kehitysvaiheiden tarkastelussa
  • Haastavammassa ja monimutkaisemmassa oiretilanteessa lääkäri voi tehdä lähetteen keskitettyihin palveluihin ja lisätutkimuksiin Sairaala Novaan

Jos dokumenttien löytämisessä on haasteita, kysy niitä oppilaitoksien tai terveydenhuollon arkistoista sekä pyydä tarvittaessa tukea sosiaaliohjauksesta

HOITO JA KUNTOUTUS

ADHD:n hoito perustuu tutkimuksiin ja diagnoosiin. Diagnoosin voi tehdä psykiatri tai neuropsykiatriaan perehtynyt lääkäri. Hoito voi sisältää lääkehoitoa, psykososiaalista ohjausta sekä keskustelua keinoista jäsentää omaa arjen hallintaa (opas adhd-liitto). Myös läheisesi hyötyvät tiedon saamisesta, ota heitä mukaan tapaamiseen. Jos hoito tai ohjaus tehoaa, et välttämättä tarvitse pitkäaikaista terveydenhuollon tukea tai hoitojaksoa. Vaihtoehtona on myös vertaistuki sekä nettiterapia, johon tarvitaan lääkärin lähete, Osassa hoitopalveluissa on saatavilla ADHD-valmennusta.

Lisätietoa 

Kuntoutus

Kela tukee ADHD-diagnoosin omaavan kuntoutumista erilaisten yksilö- ja ryhmätapaamisten avulla sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla. 16–29-vuotiaat voivat hakea erilliseen Oma väylä -kuntoutukseen lääkärin B-lausunnolla, kun kyse autismikirjon häiriöstä ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä (Aspergerin oireyhtymä) tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä (ADHD tai ADD).

Lisätietoa

Keskeisiä hoitokeinoja ovat erilaiset tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito (Käypä hoito. artikkeli ADHD – varhaisella tuella arki toimivaksi)

Potilas- ja omaisneuvonta

Potilaalle ja hänen läheisilleen tulee antaa tietoa ADHD:sta, oireiden hallinnasta ja arjen sujuvuutta lisäävistä keinoista heti diagnoosin varmistumisen jälkeen. Kun kyseessä on lapsi tai nuori, vanhempien ohjaaminen on välttämätöntä. Ensitietopäiviin tai sopeutumisvalmennuskurssille osallistumisesta on hyötyä. 

Tukitoimet

Tukitoimet (esimerkiksi päivähoito- tai koulujärjestelyt) tulee aloittaa heti, kun havaitaan tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Tarvittaessa voivat tulla kyseeseen psykologin tai puhe-, toiminta- tai fysioterapeutin antama ohjaus ja kuntoutus sekä muut tukimuodot, esimerkiksi tukihenkilö tai perhe. Nämä voidaan käynnistää ilman diagnoosiakin. 

Psykososiaaliset hoidot

Keskeisin psykososiaalinen hoitomuoto lapsille ja nuorille on käyttäytymishoito, jolla tarkoitetaan kotona, päivähoidossa ja koulussa toteutettavaa käyttäytymisen ohjausta toivottuun suuntaan. Vanhempainohjauksen avulla pyritään parantamaan vanhempien keinoja ohjata lapsensa käyttäytymistä, lisätä positiivista vuorovaikutusta ja katkaista negatiivista vuorovaikutuskehää. Ohjaus voidaan toteuttaa ryhmätoimintana. Koulun tukitoimetsuunnitellaan yhteistyössä oppilashuollon kanssa. 

Ryhmämuotoiset kognitiivis-behavioraaliset psykoterapiat näyttäisivät vähentävän aikuisten ja mahdollisesti myös nuorten ADHD-oireita. Lapsilla kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta tai sen menetelmistä näyttää lisäksi olevan apua käytösoireisiin. Toimintaterapian vaikutuksesta ADHD-oireisiin ei ole vielä riittävästi tietoa, mutta siitä saattaa olla hyötyä samanaikaisesti esiintyvien motoriikan ja aistitoiminnan häiriöiden hoidossa. Jos ADHD:hen liittyy merkittäviä toiminnanohjauksen ja muistin ongelmia, saatetaan tarvita neuropsykologista kuntoutusta. 

Kohdennettu päivitys 11.4.2019: Neuropsykiatrinen valmennus on tukimuoto, jolla pyritään vahvistamaan ADHD-oireisten arjen sujuvuutta. Valmennuksessa sovelletaan kognitiivis-behavioraalisen ja ratkaisukeskeisen terapian sekä lapsilla myös käyttäytymisohjauksen menetelmiä arkiympäristössä toteutettuna. Valmennuksesta voi mahdollisesti olla hyötyä myös ADHD-oireiden aiheuttaman haitan lievittämisessä.

Lääkehoito

Lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta. Lääkehoito vähentää ADHD:n keskeisiä oireita ja parantaa toimintakykyä. Sen tarve tulee arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut.

ADHD:n lääkehoidossa käytetään stimulantteja (metyylifenidaatti, deks- ja lisdeksamfetamiini), atomoksetiinia tai guanfasiinia (lapsilla). 

Lääkehoidon on oltava johdonmukaista, ja sitä on seurattava systemaattisesti ja erityisesti alussa riittävän tiiviisti. Kun lääkehoito aloitetaan, sovitaan, mitä oireita ja toimintakyvyn muutoksia seurataan, ja lääkityksen tehoa ja haittavaikutuksia arvioidaan säännöllisesti haastatteluin ja kyselylomakkein. Tehon ja mahdollisten haittavaikutusten lisäksi seurataan sykettä ja verenpainetta sekä lapsilla ja nuorilla lisäksi kasvua. 

Lääkitys aloitetaan yleensä pienellä annoksella, jota suurennetaan tarvittaessa. Tavoitteena on löytää annos, jolla saavutetaan riittävä teho ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Haittavaikutuksina voi esiintyä ruokahalun heikkenemistä, verenpaineen nousua tai laskua, sykkeen kohoamista tai madaltumista, univaikeuksia, päänsärkyä ja vatsakipuja, joskus myös ärtyneisyyttä tai tunneherkkyyttä. Näitä voidaan lievittää muuttamalla lääkityksen annostusta tai vaihtamalla lääkitys tarvittaessa toiseen. Joskus hyvän tilanteen saavuttamiseen tarvitaan usean eri lääkeaineen yhdistämistä. Sopivan ja riittävän tehokkaan lääkehoidon löydyttyä hoitoa arvioidaan vähintään kerran vuodessa.

Muut menetelmät

Keinotekoisten lisäaineiden ja sokerin välttäminen tai monityydyttymättömien rasvahappojen, raudan tai magnesiumin lisääminen ruokavalioon eivät näyttäisi vaikuttavan lasten ADHD-oireisiin. 

Hyvä ja monipuolinen ravinto sekä säännöllinen ruokailurytmi ja elämä tukevat arjen hyvinvointia.

Fyysisesti rasittava liikunta saattaa vähentää ADHD-oireita lapsilla ja nuorilla. Aikuisten osalta tutkimuksia ei ole tehty tarpeeksi tehon arvioimiseksi.

EEG-biopalautehoidosta ja tietokoneistetusta työmuistiharjoittelusta ei näytä olevan hyötyä ADHD-oireisiin.

Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan kirjataan suunnitellut tukitoimet ja kuntoutus, asetetut tavoitteet (esimerkiksi levottomuuden väheneminen, läksyjen tai työtehtäviin keskittymisen parantuminen), menetelmät, aikataulu, seuranta ja vastuuhenkilöt.

Seurannaisvaikutukset ja ennuste

ADHD-diagnoosin saaneet ovat tapaturma-alttiita, ja heillä on kohonnut riski joutua vaarallisiin tilanteisiin. ADHD lisää myös riskiä sairastua psykiatrisiin sairauksiin. Oppimisvaikeudet saattavat hankaloittaa koulusta ja opinnoista suoriutumista. ADHD:n on todettu olevan yhteydessä myös suurempaan päihdeongelmariskiin, ja osa samanaikaisista häiriöistä voi edelleen voimistaa riskiä. 

Monilla ADHD:n oireet lievittyvät, muuttavat muotoaan, vähenevät tai väistyvät iän karttuessa. Suurimmalla osalla ADHD-oireita esiintyy kuitenkin vielä aikuisuudessakin, vaikka diagnoosikriteerit eivät aina enää täyty.

Lisätietoa ja käytännön ohjeita

  • Artikkeli: Keinoja arjen hallinnan parantamiseksi  1
  • Artikkeli: Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta 2
  • Artikkeli: Varhaiskasvatuksessa ja koulussa toteutettavat ADHD-oireisten lasten ja nuorten tukitoimet  3
  • Video: ADHD:n psykososiaaliset hoidot 4
  • Video: ADHD:n lääkehoito  5
  • Video: ADHD aikuisella 6
  • Tietoja, taitoja ja vertaistukea ADHD-liitosta (www.adhd-liitto.fi  1)
  • ADHD-liiton julkaisema opas Aikuisen arki toimimaan  2
  • ADHD-liiton julkaisema opas Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen (uudistettu 2021)  3
  • Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta verneri.net: Diagnoosit – ADHD  4

KIIREETÖN TUKI

Vastaa

Vieritä ylös