Mitä ovat neuropsykiatriset häiriöt?

Mihin tulisi kiinnittää huomiota?

  • lapsen toimintakyky ei vastaa ikä- tai kehitystasoa
  • kehitys ei etene odotetulla tavalla
  • esiintyy oireita, jotka vaikuttavat toimintakykyyn – tyypillisiä tai epätyypillisiä
  • esiintyy käytös- tai tunneoireita
  • arvioitava aina kehitykselliset viiveet, oppimisvaikeudet, neuropsykiatriset häiriöt ja mahdolliset traumat/stressitekijät
  • usein myös ihmissuhteissa on vaikeuksia tai sosiaalisten taitojen kehitys on hidasta
  • kun lapsella epäillään tai todetaan viivettä jollakin kehityksen osa-alueella, on arvioitava huolellisesti kokonaistilanne

Neuropsykiatriset häiriöt

Aivoissa hermoverkostot toimivat eri tavalla

  • aivojen toiminta on tavanomaisesta poikkeavaa tai siinä esiintyy jonkinlaista erilaisuutta
  • erilaisuus johtaa siihen, että ihminen reagoi eri tavoin erilaisiin ärsykkeisiin tai tilanteisiin
  • tai taitojen oppiminen voi edetä eri tahtiin kuin toisilla lapsilla
  • se näkyy usein käyttäytymisessä ja erilaisten säätelytaitojen oppimisessa
  • häiriöön vaikuttaa siis neurologia eli aivojen toiminnan erilaisuus, se ei ole mitään mystistä

Neuropsykiatriset häiriöt voivat olla 
kehityksellisiä tai “hankittuja”

Kehitykselliset häiriöt

  • kehityksellisissä häiriöissä oireet ilmenevät jo lapsuuden aikana ja ne jatkuvat usein koko elämän ajan
  • osaa voidaan pitää ominaisuuksina, mutta jos niistä on haittaa, kyse on häiriöstä
  • lapsilla oirekuva muuttuu, kun taidot kehittyvät
  • oireet saattavat muuttua eri ikä- ja kehitysvaiheissa

Hankitut häiriöt

  • hankitut häiriöt syntyvät esimerkiksi aivovamman tai aivoinfarktin myötä, jolloin toimintakyky voi muuttua
  • aikuisiällä kehittyvään neurologiseen sairauteen voi liittyä tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksia tai muistin toiminnan vaikeuksia

Kun arvioidaan, onko kyse nepsystä,

  • tulee tunnistaa neuropsykiatrinen oireilu ja
  • tuntea lapsen normaali kehitys eli tietää, mitä sen ikäiseltä lapselta voidaan odottaa

Oireet ja ilmiasu

Anita Puustjärvi

Oireista

  • oireet saatetaan havaita jo ennen kouluikää, mutta tyypillisin/tutuin ilmiasu voi liittyä tietyn ikävaiheen oirekuvaan
  • pienen lapsen oireet ovat epätarkkoja
  • haitta ilmenee toisinaan vasta vaatimustason kasvaessa
  • oireita arvioitaessa on tunnettava normaaliin kasvuun ja kehitykseen liittyvät ilmiöt ja otettava huomioon olosuhteet sekä tilanne/konteksti
  • oireet jatkuvat usein enemmän tai vähemmän toimintakykyä haittaavina koko eliniän, mutta vähenevät eri tavoin eri ikävaiheissa

Esimerkkinä keskittyminen

Näin ADHD voi ilmetä eri ikäkausina

Pieni lapsi

  • ylivilkkautta, levottomuutta, lyhytjänteisyyttä
  • vaikeutta oppia arkipäivän taitoja, koska keskittyminen huonoa
  • konflikteja syntyy, koska lapsi ei tiedä, miten pitäisi toimia

Kouluikäinen

  • levottomuutta koulussa, vaikea keskittyä
  • impulsiivisuutta monenlaisissa tilanteissa
  • aloittaa ja lopettaa harrastuksia
  • kaverisuhteissa konflikteja, kun ei ehdi ajatella, miten toimia

Nuoruusiässä

  • levottomuus vähenee, mutta muuttuu sisäiseksi levottomuudeksi
  • keskittymisen vaikeuksista yhä enemmän haittaa, koska pitäisi pystyä toimintaan ikätason mukaisesti
  • pitkäjänteisyyttä puuttuu, kun pitäisi miettiä esimerkiksi kouluttautumista

Aikuisena

  • ei enää ylivilkkautta, vaan vaikeutta saada itseään liikkeelle, ehkä jopa alivilkkautta
  • tarkkaamattomuutta, ettei saa työtehtäviä tai veroilmoitusta hoidetuksi
  • arjen asiat haasteellisia, kuten pyykkihuolto, ruokahuolto tai laskujen maksaminen

Häiriöiden samanaikaisuus

Erotusdiagnostiikasta

  • kullakin neuropsykiatrisella häiriöllä on omat erityispiirteensä, mutta samoja oireita voi olla muissakin häiriöissä
  • voivat esiintyä samanaikaisesti; yhteistä perimässä ja neurobiologisissa syissä
  • voivat altistaa muille häiriöille (esim. masennus, päihdeongelmat)
  • eivät suojaa muiltakaan häiriöiltä (esim. traumaperäiset häiriöt)
  • erotusdiagnostiikassa on arvioitava kokonaisuutta; täyttyvätkö useamman häiriön diagnoosikriteerit?

Neuropsykiatristen häiriöiden taustaa

Taustatekijöitä

Taustalla on monitekijäinen prosessi, johon voivat vaikuttaa

  • (epi)geneettiset tekijät
  • elintapojen ja ympäristön vaikutus perimän ilmenemiseen
  • sikökautiset tai synnytykseen liittyvät komplikaatiot kuten hapenpuute
  • ympäristötekijät ja myöhemmät kokemukset
  • aivojen toiminnan kehittyminen on perimän ja kokemusten yhteisvaikutuksen tulosta
  • syntymän jälkeiset tapahtumat ja kokemukset muokkaavat aivojen kehitystä, oireiden voimakkuutta ja toimintakykyä
  • taitoja opetellaan vuorovaikutuksessa – aikuisen toiminnalla merkitystä
  • riittämätön vanhemmuus ei yksin aiheuta neuropsykiatrisia häiriöitä
  • äärimmäinen vaillejääminen ja kaltoinkohtelu vaikuttaa keskushermoston kehittymiseen ja toimintaan ja lisää myös neuropsykiatristen häiriöiden riskiä

ADHD-oireisiin vaikuttavia tekijöitä

Vuorovaikutuksesta ja ruutuajasta

Keskustelu

Vastaa

Vieritä ylös