Mediamaailma

Lasta ympäröi moninainen mediaympäristö, kuten internet, sosiaalinen media, elektroniset eli e-pelit, elokuvat ja muut ohjelmat sekä mainonta. Huomioitavaa on, että esimerkiksi älypuhelimella lapsella on pääsy näihin kaikkiin maailmoihin. Ikä ja kehitystaso vaikuttavat siihen, millainen median käyttö on suositeltavaa. Aikuisen tehtävänä on suojella lapsen kehittyviä aivoja liialliselta infor- maatiotulvalta ja kuormitukselta. Lisäksi aikuisen tehtävänä on toisaalta suojella lasta haitalliselta medialta – toisaalta mediasisältöjä voidaan hyö- dyntää kasvatuksen tukena. On hyvä muistaa, että älylaitteet ja pelit voivat olla lapselle myös tärkeitä kanavia ystävyyssuhteiden muodostumi- seksi ja ylläpitämiseksi. Ne ovat monille myös tapa rentoutua.

  • Aseta selvät säännöt siitä, millainen materiaali on lapsen kehitykselle sopivaa. Määrittele, mitä ohjelmia tai pelejä lapsi voi katsoa ja millaisia pelejä pelata.
  • Asetaaikarajatruutuajalleelisähköisenmedian käytölle. Lapsen aivojen kehityksen ja hyvin- voinnin kannalta inhimillinen, vastavuoroinen vuorovaikutus on tärkeää. Tämä tukee muun muassa kielen, tunnetaitojen ja itsesäätelyn kehitystä. Mitä pienempi lapsi, sen vähem- män aikaa hänen tulisi olla ruudun ääressä. Kouluikäisilläkin lapsilla ruutuajan tulisi olla rajoitettua. On hyvä pohtia, miten ruutuaika on suhteessa lapsen muuhun arkeen ja moni- puoliseen tekemiseen. On myös tärkeää tiedos- taa, millaisen mallin itse vanhempana lapselle antaa.
  • Pelien, elokuvien, ohjelmien ja sosiaalisen median ikärajasuositukset on asetettu sillä perusteella, minkä ikäisille lapsille kyseinen sisältö on soveliasta. Lasten kyvyt prosessoida informaatiota ovat kuitenkin erilaisia. Herkälle lapselle ohjelma voi olla haitallista, vaikka suosi- tusikärajan puolesta lapsi voisikin katsoa ohjel- maa. Tutustu siis itsekin huolellisesti peleihin ja ohjelmiin, jotta tiedät, millaisia ne ovat.
  • Ole kiinnostunut lapsen kiinnostuksen kohteista. Lapsi nauttii saadessaan esitellä hänelle tärkeitä asioita vanhemmalleen. Parhaimmillaan säh- köinen mediamaailma tarjoaa lapselle ja van- hemmalle yhteistä ajanvietettä.
  • Huolehdi, etteivät laitteet ole aina päällä ja osoita omalla esimerkilläsi, että ruutuaika on vain yksi osa vapaa-ajasta. Tarkastele muutenkin lapsen ärsykeympäristöä, koska jatkuva ääni- ja kuva- maailma kuormittaa lasta.
  • Seuraa lapsen leikkejä. Mitä ne kertovat perheen mediaympäristöstä? Onko lapsi esimerkiksi altistunut häntä järkyttäneelle materiaalille, vai saako hän leikkeihinsä ideoita lastenohjelman innostavasta hahmosta?
  • On olemassa motivoivia ja kehittäviä e-pelejä, joiden avulla lapsi voi harjoitella esimerkiksi hahmottamiskykyä, silmän ja käden yhteis- työtä, tarkkaavuutta, lukemista, kirjoittamista tai matemaattisia valmiuksia. Tällöin mediaa voidaan hyödyntää oivallisesti lapsen oppimisen tukena.

THL-OPAS – pelaaminen 79-80

Mediamaailma

Sininen valo

Itsesäätely-kijra sivu 179 Itsesäätely digitaalisen median maailmassa

  • mitä pelejä haluat eniten pelata? millaisia ohjelmia katsoa? onko lopettaminen tuntunut vaikealta? –
  • mikä voisi auttaa lopettamaan?
  • mitä muuta voisi tehdä
  • kiukkupilven puhkaiseminen sivulla 193
  • liikuntakortit
  • hahmojumppa, suositut hahmot jumppaavat, miten
  • venyttely – satujumppa

Vastaa

Vieritä ylös