Leikki ja leikkitaitojen harjoittelu

LEIKKIIN MUKAAN MENEMINEN JA MUKAAN OTTAMINEN

Keskustele opetettavasta taidosta

Keskustelkaa leikkiin mukaan menemisen taidosta ja sen hyödyllisyydestä. Onko joskus helppoa tai vaikeaa mennä tai päästä mukaan leikkiin? Mikä voisi helpottaa leikkiin mukaan menemistä? Miten toiset voivat huomioida leikkiin mukaan haluavaa?

52

Havainnollista ja selitä taitoa

Miettikää millaisia leikkejä yhdessä leikitään esimerkiksi koulun pihalla. Näytellään ryhmissä tilanteita, joissa toinen ei pääse leikkiin mukaan ja vastaavasti tilanteita, joissa on helppo päästä mukaan leikkiin.

Harjoituta taitoa

  • Miten kannattaa kysyä leikkiin pääsyä?
  • Miten otetaan muut lapset mukaan leikkiin?
  • Miten voi kieltäytyä leikkiin kutsusta?
  • Yhdessä sovitaan pelisäännöt
  • Sitoutuminen leikkiin Vahvista taitoa Annetaan ryhmässä positiivista palautetta leikkien sujumisesta ja leikkiin mukaan ottamisesta.

Lasta ympäröi moninainen mediaympäristö, kuten internet, sosiaalinen media, elektroniset eli e-pelit, elokuvat ja muut ohjelmat sekä mainonta. Huomioitavaa on, että esimerkiksi älypuhelimella lapsella on pääsy näihin kaikkiin maailmoihin. Ikä ja kehitystaso vaikuttavat siihen, millainen median käyttö on suositeltavaa. Aikuisen tehtävänä on suojella lapsen kehittyviä aivoja liialliselta infor- maatiotulvalta ja kuormitukselta. Lisäksi aikuisen tehtävänä on toisaalta suojella lasta haitalliselta medialta – toisaalta mediasisältöjä voidaan hyö- dyntää kasvatuksen tukena. On hyvä muistaa, että älylaitteet ja pelit voivat olla lapselle myös tärkeitä kanavia ystävyyssuhteiden muodostumi- seksi ja ylläpitämiseksi. Ne ovat monille myös tapa rentoutua.

  • Aseta selvät säännöt siitä, millainen materiaali on lapsen kehitykselle sopivaa. Määrittele, mitä ohjelmia tai pelejä lapsi voi katsoa ja millaisia pelejä pelata.
  • Asetaaikarajatruutuajalleelisähköisenmedian käytölle. Lapsen aivojen kehityksen ja hyvin- voinnin kannalta inhimillinen, vastavuoroinen vuorovaikutus on tärkeää. Tämä tukee muun muassa kielen, tunnetaitojen ja itsesäätelyn kehitystä. Mitä pienempi lapsi, sen vähem- män aikaa hänen tulisi olla ruudun ääressä. Kouluikäisilläkin lapsilla ruutuajan tulisi olla rajoitettua. On hyvä pohtia, miten ruutuaika on suhteessa lapsen muuhun arkeen ja moni- puoliseen tekemiseen. On myös tärkeää tiedos- taa, millaisen mallin itse vanhempana lapselle antaa.
  • Pelien, elokuvien, ohjelmien ja sosiaalisen median ikärajasuositukset on asetettu sillä perusteella, minkä ikäisille lapsille kyseinen sisältö on soveliasta. Lasten kyvyt prosessoida informaatiota ovat kuitenkin erilaisia. Herkälle lapselle ohjelma voi olla haitallista, vaikka suosi- tusikärajan puolesta lapsi voisikin katsoa ohjel- maa. Tutustu siis itsekin huolellisesti peleihin ja ohjelmiin, jotta tiedät, millaisia ne ovat.
  • Ole kiinnostunut lapsen kiinnostuksen kohteista. Lapsi nauttii saadessaan esitellä hänelle tärkeitä asioita vanhemmalleen. Parhaimmillaan säh- köinen mediamaailma tarjoaa lapselle ja van- hemmalle yhteistä ajanvietettä.
  • Huolehdi, etteivät laitteet ole aina päällä ja osoita omalla esimerkilläsi, että ruutuaika on vain yksi osa vapaa-ajasta. Tarkastele muutenkin lapsen ärsykeympäristöä, koska jatkuva ääni- ja kuva- maailma kuormittaa lasta.
  • Seuraa lapsen leikkejä. Mitä ne kertovat perheen mediaympäristöstä? Onko lapsi esimerkiksi altistunut häntä järkyttäneelle materiaalille, vai saako hän leikkeihinsä ideoita lastenohjelman innostavasta hahmosta?
  • On olemassa motivoivia ja kehittäviä e-pelejä, joiden avulla lapsi voi harjoitella esimerkiksi hahmottamiskykyä, silmän ja käden yhteis- työtä, tarkkaavuutta, lukemista, kirjoittamista tai matemaattisia valmiuksia. Tällöin mediaa voidaan hyödyntää oivallisesti lapsen oppimisen tukena.
  • THL-OPAS – pelaaminen 79-80

Mediamaailma

Itsesäätely-kijra sivu 179 Itsesäätely digitaalisen median maailmassa

  • mitä pelejä haluat eniten pelata? millaisia ohjelmia katsoa? onko lopettaminen tuntunut vaikealta? –
  • mikä voisi auttaa lopettamaan?
  • mitä muuta voisi tehdä
  • kiukkupilven puhkaiseminen sivulla 193
  • liikuntakortit
  • hahmojumppa, suositut hahmot jumppaavat, miten
  • venyttely – satujumppa

Sininen valo

Se on leikkiä

Kaikki on leikkiä

  • kaikki on leikkiä
  • tässä on laivaleikki tai tämä voi olla surffilauta, tämä voi olla auto, melkein mitä tahansa mitä lapsi keksii
  • yleensä lapset keksii ihania asioita
  • sieltä lähtee usein myös ideat, jopa välineisiin
  • lapsella on joku halu tehdä joku asia jollakin tavalla
  • leikki etenee, täällä voi olla viidakko, se on usein tosi kiva, apinatkin tuovat sitä mielikuvaa
  • tässä on selkeästi apinoita perinteisesti mutta tämä voi olla symbolisesti laiva, ei tämä ole laivan näköinen, mutta mielikuvitus kasvaa, mä voin kuvitella
  • sehän on jo kehittyneempää leikkiäkin
  • siinäkin voidaan arvioida lapsen leikkiä, millä tasolla lapsi leikkii, onko se ihan konkreettista vai pystyykö hän jo symboliseen leikkiin
  • kertoo millä kehityksen askeleella lapsi

ritarileikki

  • ritarileikkiä
  • sitten täällä on heppa, tähän voi laittaa satulaksi tuon karvan,
  • karvoja ja peittoja käytämme, kun on taktiilisesti herkkiä lapsia eli tuntoherkkiä, lapsia, jotka eivät siedä tällaisia heti terapian alussa
  • sietokyky kasvaa,mutta me ei siedätetä, mutta kun lapsen tunto vahvistuu, puhutaan syvätuntokokemuksista, hän sietää paremmin pintatuntokokemuksia, se jäsentyy paremmin kun hän saa vestibulaarisia eli liike- ja tuntokokemuksia, syvätuntokokemuksia, ne jäsentää kevyttuntojärjestelmää
  • tämä on tämmönen heppa,täällä voi olla karva, tai kaverina kissa, tää on painokissa, jota voi käyttää kaulalla, että hahmottaa liikkeen paremmin, kun tulee painoa lisää,liike jäsentyy paremmin hermostossa
  • tai painoliivi voi olla vaikka ritarin päällä
  • mä voin ottaa mailan
  • mulla käy aika isoja lapsia kuitenkin, ettei ihan pieniä, pienellä lapsella se voi olla hyvinkin erilaista, ettei lähdetä näin vaikeista asioista
  • tässä on kaksikätinen maila, joka voi olla ritarileikissä kilpi, jolla hän torjuu, vaikka lohikäärmeen , heitä mulle pallo
  • siinä on suuntaaminen, ennakointi, että kuinka nopeasti kykenee ennakoimaan
  • jos lapsella on ennakointi hankalaa, hän ei välttämättä osu palloon oikealla hetkellä ja silloin pallo ei lennä niin kuin hän odottaa
  • me voidaan kaataa näillä tiilityynyjä, rakennetaan tiilityynyistä metsä ja kaadetaan niitä pallolla, siinä tulee keskilinjatyöskentely, keskilinjan ylitykset, mihin pallo menee, rytmi, sarja, tasapainohallinta,silmä-käsi -yhteistyö

Leikistä ja leikkitaidoista

Leikki on lapsen sisäisesti motivoitunutta, vapaaehtoista toimintaa, johon hän luontaisesti suuntautuu. Lapsen leikki-ikä sijoittuu ikävuosiin 2-6 vuotta. Lapsi tutkii oma-aloitteisesti itseään ja lähiympäristöään ja pyrkii saavuttamaan itselleen asettamansa päämäärät. Leikkiessään lapsi tutustuu ympäristöönsä, oppii uusia asioita ja jakaa kokemuksiaan toisten lasten kanssa. Leikki on lasten vuorovaikutustilanteiden harjoittelun kannalta ensisijaisen tärkeää. Leikkiessään lapset harjoittavat mielikuvitustaan ja harjoittelevat erilaisia rooleja.

Leikeissä opitaan vastavuoroisuutta ja tekemään kompromisseja. Leikkiessään lapsi ratkaisee myös sosiaalisia pulmia, joiden kautta ymmärrys sosiaalisista suhteista kasvaa. Vygotskyn mukaan leikki on inhimillisen toiminnan korkeampi muoto.

Aluksi lapsen leikit ovat harjoitteluleikkejä. Niissä tärkeää on itse toiminta, ei sen tulos. Lapsi sulauttaa leikeissään uusia kokemuksia aiemmin hankittuihin tietoihin. Lapsi havaitsee samaistumisen kohteita jokapäiväisessä elämässään esim. päivän tapahtumat. Hän ottaa niistä aineksia omiin leikkeihinsä. Leikeissään hän harjoittelee mm. sääntöjen ja rajoitusten noudattamista, tunteiden ilmaisemista jne. Leikeissä näkyy omatunnon ja sukupuoliidentiteetin kehittyminen.

Leikissään lapsi esittää kysymyksiä, kuvittelee ja kokeilee mahdottomiakin ideoita. Lapselle on tärkeää, että aikuinen pitää lapsen toimintaa merkityksellisenä sekä antaa hänen leikilleen ja leikki-ideoilleen tukea ja kannustusta.

Leikin kehityksessä voidaan todeta kolme vaihetta:

1) harjoitteluleikki
2) symbolileikki
3) sääntöleikki

Harjoitteluleikissä lapsi opettelee käsittelemään esineitä ja leikin ideaa, vastavuoroisuutta (ota – anna, kukkuu). Symbolileikin vaiheessa lapsi pystyy leikkimään mielikuvan kannattelemana eli esittämään toista henkilöä tai kuvaamaan esineellä toista esinettä.

Sääntöleikeissä lapsi harjoittelee sovittujen sääntöjen noudattamista. Ikävaiheittain lapsen leikissä voidaan erottaa seuraavia tapoja leikkiä:

  • rinnakkaisleikki 1,5 – 3 -vuotiaana, kukin leikkijä leikkii omia leikkejään yhdessä
  • sosiaalinen leikki alkaa noin 3 -vuotiaana, jolloin suurin osa leikeistä on kuvitteluleikkejä
  • vuorotteleva leikki alkaa 3-4 -vuotiaana, lapset leikkivät järjestyneempiä leikkejä yhdessä
  • mielikuvitus – ja roolileikit alkavat vahvistua 4-5 -vuotiaana
  • ryhmä – ja sääntöleikki taidot kehittyvät 5-6 -vuotiaana

Lapsen leikin tukeminen (3v.)

– rohkaise lasta leikkimään
– lapsi tarvitsee leikin aloitukseen aikuisen tukea: miten ottaa kontaktin toiseen lapseen, mikä valitaan yhteiseksi leikkiteemaksi
– anna aikaa ja tilaa leikille
– mahdollista lasten leikki-ideat ja tue niitä
– ole itse mukana leikissä
– kannusta lasta pelaamaan pelejä, joissa harjoitellaan vuoron odottamista, pettymyksen sietokykyä hävitessä ja onnistumisen iloa voittaessa
– opeta ja kannusta lasta leikkimään toisten kanssa
– lue lapselle satuja, tarinoita ja katselkaa yhdessä lastenvideoita/dvd:tä.

Lapsen leikin tukeminen (4v.)

– anna aikaa ja tilaa leikille
– lapsi tarvitsee vielä aikuisen tukea leikin suunnittelussa ja roolien otossa
– aikuinen on yhteisleikissä mukana sekä leikkijänä että leikin tukijana
– satujen lukeminen on tärkeää leikin, kielen, tunne-elämän ja ajattelun kehittymisen kannalta
– leikeissä on tärkeää, että hyvä voittaa ja paha saa palkkansa
– erilaisia tapahtumia voi harjoitella leikin kautta, esim. lääkärissä käynti, syntymäpäiväjuhlat jne.
– usein pojat leikkivät poikien kanssa ja tytöt tyttöjen kanssa; sukupuoliin liittyvät stereotypiat ovat muodostuneet
– kannusta lasta yksilöllisyyteen: anna tyttöjen pelata rauhassa jalkapalloa tai poikien leikkiä nukkekodilla

Lapsen leikin tukeminen (5v.)

– rohkaise lasta yhteisleikkeihin, ole tukena sääntöjen läpikäynnissä
– anna aikaa ja tilaa leikille
– mahdollista leikki-ideat
– tue ristiriitojen selvittelyä, mutta älä ratkaise kuulematta kaikkia osapuolia
– tarjoa vaihtelevia, ikään ja kehitystasoon sopivia leikkivälineitä ja materiaaleja leikkiin
– anna lapsen kehittää ongelmanratkaisutaitojaan ja esittää ratkaisuehdotuksensa, niistä on hyvä keskustella ja miettiä, mitä hyviä tai huonoja puolia niihin liittyy.

Leikki

Leikki ja luovuus tuottavat lapselle iloa ja edistävät monella tapaa hänen psyykkistä hyvinvointiaan. Onkin tärkeää, että lapsen päivät eivät ole liiaksi ulkoapäin ohjelmoituja, koska kiireettömyys, jou- tilaisuuden ja ikävystymisen tunteet herättävät oman mielikuvituksen ja luovuuden.

Monipuolinen leikki kehittää lapsen arjen taitoja laajasti: vuorovaikutustaitoja, motoriikkaa, keskit- tymistä, tunteiden säätelyä ja itsesäätelyä.

Leikkimällä lapsi voi vahvistaa sukupuoli-identi- teettiään ja harjoitella yhteiskunnassa vallitsevia sääntöjä ja normeja. Leikkien lapsi käsittelee omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Leikkiteemat liitty- vätkin usein meneillään olevaan kehitysvaihee- seen ja merkityksellisten asioiden käsittelyyn.

Lapsi, jolla on tarkkaavuuden ylläpitämisen ja oman toiminnan ohjauksen pulmia, voi aloittaa monenlaisia leikkejä, mutta hänen voi olla vai- keaa pysähtyä kunnolla minkään leikin äärelle pidemmäksi aikaa. Leikin suunnitelmallinen ete- neminen voi olla haastavaa, ja leikki voi muuttua herkästi päämäärättömäksi riehumiseksi. Lapsen voi olla myös vaikeaa vuorotella rooleissa, sie- tää toisten ideoita tai kestää pettymyksiä leikissä. Toisaalta lapsella voi olla erinomainen mielikuvi- tus, ja hän voi pursuta luovia ideoita, joille aikui- sen on tärkeä antaa tilaa.

Salli ja rajaa riehumisleikit

Yksilölliset vaihtelut vaikuttavat osaltaan siihen, millaiset leikit lapsia houkuttelevat. Toisia lapsia kiinnostaa hoivaamis- ja ihmissuhdeleikit, toisia taas kaikenlainen liikkuminen ja mekastaminen. Osa lapsista hakee tavallista voimakkaampia liike- ja syvätuntoaistimuksia, ja aikuisen tuleekin jär- jestää sopivia mahdollisuuksia riehumis- ja peu- huleikeille. Kun fyysistä aktiivisuutta saa purkaa leikissä, on sitten helpompaa opetella itsehillintää esimerkiksi ruokapöydässä istuessa tai koulutehtä- viä tehdessä.

  •  Järjestä lapselle päivittäin aikaa ja tilaa leikkiä riehumisleikkejä sallitusti turvallisuus huo- mioiden. Auta lasta myös rauhoittumaan ja hillitsemään itseään silloin, kun sen aika on. Esimerkiksi askarteluhetkinä, ruokapöydässä ja koulutehtävien parissa ei saa riehua. Tee sään- nöt selväksi lapselle ja kerro, milloin on mahdol- lisuus riehua ja milloin vaaditaan rauhallisem- paa käyttäytymistä.
  • Lapsen voi olla vaikea hahmottaa leikissä omaa kehoaan, liikkeiden laajuuksia ja voiman sääte- lyä. Tämän vuoksi aikuisen tulee huolehtia tur- vallisuudesta, että leikissä ei satu esimerkiksi vaarallisia törmäilyjä.
  • Tarjoa lapselle leikkitilanteita, joissa hän voi saada erilaisia kokemuksia liikkeiden hallin- nasta ja voiman säätelystä. Esimerkiksi voidaan tömistellä isoina karhuina laajoin ja raskain askelin ja toisella hetkellä voidaankin sipsutella pieninä hiirinä kevyesti ja pienin askelin.
  • Ota lapsi mukaan kodin askareisiin: kantamaan joitakin ostoksia tai tekemään lumitöitä.
  • Ennen nukkumaan menoa on hyvä suosia vireystasoa laskevia, rauhallisia leikkejä, raken- telu-, piirtämis- ja satuhetkiä.

Energianpurku- ja riehumisleikkejä

  • Jos lapsi haluaa hyppiä, pidä pituushyp- pykilpailu tyynyjen ja mattojen avulla. Trampoliini tai hyppypallot ovat usein mieluisia leikkivälineitä. Järjestä lapselle sallittu ja turvallinen hyppimispaikka, esi- merkiksi irtopatjat lattialle, ja sovi lapsen kanssa, miten ja milloin niitä käytetään.
  • Juoksemisen tarvetta voi tyydyttää juoksu- kilpailu, jossa aikuinen ottaa aikaa.
  • Paini- ja peuhuleikit toisten lasten kanssa aikuisen valvonnassa tai yhdessä aikuisen kanssa ovat mukavia energianpurkajia.
  • Miekkoja voi tehdä sanomalehdistä kää- rien tai vaahtomuoviputkea hyödyntäen. Lapsesta on hauska miekkailla esimer- kiksi ilmapalloista puhallettuja ”lohikäär- meitä” vastaan tai ottaa miekkailuottelu toisen lapsen tai aikuisen kanssa.

Keskittymistä ja vuoron odottamista tukevia leikkejä

  • Anna lapselle yllättäviä ja hauskoja läh- tökäskyjä. Lapsi saa esimerkiksi lähteä vasta, kun kuulee sanan banaani. ”Yks, kaks, kol… banaani!”
  • Maa, meri, ilma -leikki. Valitaan riit- tävän liikkumisen mahdollistava tila, jossa toinen pääty on maa ja toinen meri ja keskelle jäävä alue on ilma. Leikin alussa kaikki lapset ovat samalla viivalla. Leikinjohtajan huutaessa ”meri” lasten pitää juosta/kävellä/hiipiä/kontata meri- päätyyn. Huudettaessa ”ilma” siirrytään taas siihen tilaan. Leikinjohtaja voi välillä vaihtua. Tämä on hauska leikki ryhmässä, mutta sitä voi leikkiä omankin perheen kanssa.
  • Sähkötysleikki, jossa leikkijät istuvat piirissä toisiaan kädestä kiinni pitäen. Sähkötysviestiä kuljetetaan eteenpäin puristamalla seuraavan kättä kevyesti kerran. Kaksi kädenpuristusta tarkoittaa sähkötysviestin suunnan vaihtamista.

Aikuinen lapsen leikkitoverina ja leikin tukijana

Lapsi tarvitsee omaa aikaa ja vapautta spontaa- nille, itseohjautuvalle leikille ja luovuudelle, mutta aikuinen voi mahdollistaa, tukea ja kannustaa leikkiin. Osa lapsista tarvitsee enemmän ohjausta, jotta leikkitaidot kehittyvät. Yhteiset leikkihetket aikuisen kanssa tukevat lapsen sosiaalisten tai- tojen ja tunne-elämän kehittymistä sekä auttavat monien uusien taitojen omaksumista.

Leikkitilanteissa aikuinen voi antaa luontevasti lapselle myönteistä huomiota ja jakaa tunnekoke- muksia. Erityisesti ilon ja mielihyvän tuntemusten jakaminen lapsen kanssa sisäistyy lapsen omaksi kyvyksi kokea iloa ja onnea, mikä on merkittävää psyykkiselle hyvinvoinnille. Aikuisen ei aina tar- vitse keksiä leikkejä, vaan huomata ja hyödyntää lapsen aloitteita yhteiselle tekemiselle.

  • Järjestä mahdollisuuksien mukaan rauhallinen tila leikille. Poista häiritsevät näkö- ja kuuloär- sykkeet. Sulje TV ja muut laitteet.
  • Tarjoalapsellehänenikäänsäjakehitystasoonsa nähden sopivia leikkivälineitä ja -tilanteita. Huomioi, ettei leikki ole hänelle liian haasteel- lista ja vaativaa.
  • Tarjoa lapselle leikkimateriaalia, joka edistää hänen luovuuttaan. Lapsi voi ideoida mitä mie- likuvituksellisimpia käyttötarkoituksia tyhjille vessapaperirullille tai viilipurkeille. Niistä voi syntyä ihmekoneita ja peitoista ja tyynyistä hie- noja majoja. Aikuinen voi tarvittaessa auttaa ideoinnissa ja tukea leikin viemistä loppuun.
  • Pyri varaamaan päivittäin aikaa yhteiseen leik- kihetkeen tai muuhun toimintaan, joka on teille molemmille mieluisaa.
  • Varmista ennen leikkiä, että lapsella ja itselläsi on aikaa, halua ja voimia yhteiseen leikkihet- keen.
    • Sovi lapsen kanssa yhteisistä pelisäännöistä – missä ja mitä leikitään, kuinka paljon leikkimi- seen on varattu aikaa.
    • Muista, että leikki on lasta varten ja etene lap- sen toiveiden mukaan. Aikuinen huolehtii lei- kin turvallisuudesta ja lisää leikkiin tarvittaessa uusia ideoita, tavoitteellisuutta ja suunnitelmal- lisuutta.
    • Virittäydy leikin ajaksi kuulostelemaan herkillä korvilla ja tarkkaavaisilla silmillä lapsen ajatuk- sia ja tuntemuksia. Mistä lapsi innostuu ja naut- tii? Mikä häntä jännittää tai pelottaa? Mistä hän on vihainen? Mitä hän ihmettelee? Tarvittaessa voit auttaa lasta tunnistamaan ja käsittelemään näitä tuntemuksia.
  • Kuulostele leikin aiheuttamia omia tuntemuk- siasi. Millaisia leikkejä sinun on vaikea kestää ja miksi? Pidätkö lapsen olohuoneeseen tekemää majaa häiritsevänä kaaoksena vai luovuuden ylistyksenä? Miltä leikki vaikuttaa, jos tarkaste- let sitä lapsen näkökulmasta?
  • Ennen leikkiä voit mielikuvituksessasi heittää ”jäykän aikuisen roolin” kaappiin. Leikkisyys ja höpsöttely ovat sallittuja ja suositeltavia myös aikuiselle! Samalla annat lapselle hyvän mal- lin siitä, että elämä ei ole yhtä suoritusta, vaan on lupa hullutella ja hassutella ja nauraa myös itselle. Tällaisella asenteella pettymyksistäkin selviää paremmin.
  • Lauta-, kortti- ja sääntöpelit opettavat monen- laisia hyödyllisiä taitoja, esimerkiksi vuoron odottamista, ohjeiden mukaan toimimista, kes- kittymistä ja pettymysten sietämistä. Pelit kehit- tävät myös matemaattisia taitoja ja käsitteitä. Kun lapsi pelaa pelejä ensin turvallisen aikuisen kanssa ja saa niistä mukavia kokemuksia, hänen on helpompi osallistua pelitilanteisiin lapsiryh- mässä. Sovituista säännöistä kannattaa pitää johdonmukaisesti kiinni alusta lähtien.

Ääneenajattelu leikkitilanteissa

Oman toiminnan ohjaamisen ja suunnittelun tai- dot rakentuvat vaiheittain. Osa lapsista tarvitsee niiden kehittämiseen enemmän tukea kuin toiset lapset.

Sisäinen puhe ohjaa paljon toimintaamme. Käymme suunnitteluprosesseja läpi omassa mielessämme.

Lapsi, jonka oman toiminnan ohjaaminen on ikä- tasoon nähden viiveistä, hyötyy siitä, että aikuinen ohjaa sisäisen puheen kehittymistä ääneenajatte- lun vaiheiden avulla.

  1. Tee lapsen kuullen puhuen jokin asia, esimer- kiksi majan rakentaminen. Kerro, mitä aiot tehdä. Pohdi ääneen, millainen suunnitelma ja tavoite sinulla on ja missä järjestyksessä etenet. Lopuksi arvioi, miten tehtävä sujui, mikä oli vaikeaa, mikä meni helposti ja miltä tuntui.
  2. Anna lapsen ohjata sinua puheellaan tekemään jokin tehtävä. Kysele välillä, mitä pitää seuraa- vaksi tehdä.
  3. Lapsi tekee tehtävän itse ja kertoo samalla, mitä on tekemässä.

Leikkitilanteiden ohjaaminen ryhmässä

  • Lapsiryhmässä aikuista tarvitaan usein jäsentä- mään leikkitilanteita lapselle helpommin hah- motettavaksi. Aikuinen voi esimerkiksi rajata leikkiin osallistuvien lasten määrää ja tarjota leikkiin rauhallisemman tilan.
  • Aikuinen voi pysytellä lähellä leikkitilannetta ja tarvittaessa tarjota apua, jotta kaikki leikkijät saavat tilaa leikissä.
  • Joslapsentoimintamuuttuusenhetkiseenleik- kiin nähden liian levottomaksi, aikuinen voi ideoida leikkiä eteenpäin niin, että levottomuus kanavoituu myönteisellä tavalla. Esimerkiksi lapsi voi muuntua konttaavaksi sirkuskoiraksi, joka opettelee uusia temppuja.
  • Lapsi voi tarpeen mukaan käydä rauhoittu- massa toisessa tilassa. Selitä lapselle etukäteen rauhoittumispaikan tarkoitus ja varmista, ettei lapsi koe sitä rangaistukseksi.
  • Jos leikkitilanne karkaa käsistä, voit pysäyttää sen etenemisen jollakin yllättävällä käskyllä tai tehtävällä siten, että tilanne säilyy silti hallin- nassasi.
  • Kuviavoihyödyntääaihepiireittäinleikintukena tuomaan ideoita ja tarvittaessa rauhoittamaan leikkiä uomiinsa. Esimerkiksi autoleikkiin voi tuoda kuvia poliisista, tietöistä, hälytysajoneu- voista ja liikennevaloista.

Esteille

leikin opettelu 144-145

  • autismiin liittyy mielikuvittelun vaikeutta
  • on tehty käyttäytymisinverventioita, joissa opetettu leikkikäyttäymistä, silloin hyödynnetään jo olemassa olevia taitoja ja leikkitoiminnan motivoivaa luonnetta palkkioiden sijaan
  • aikuinen tarvittaessa mallintaa leikkiä lapselle, voi auttaa myös sopivan leikkikaverin löytämisessä
  • lapsen kiinnostuksen kohteita voidaan hyödyntää leikin rakentamisessa
  • leikistä voi tulla kovaa ääntä, aistiherkkyys, rauhallinen tilanne voi olla vaikeaa sietää, jos etsii vahvoja aistikokemuksia
  • lapsi ei ehkä ymmärrä leikin ideaa, kerrotaan mitä tapahtuu, miten toimitaan

Vastaa

Vieritä ylös